Kirjoittaja Sirpa » 22 Marras 2004, 20:41
Lumituiskuinen myöhäisilta Esi-Helsingissä. Hygieniastaan huolehtiva ihminen touhuaa iltarutiiinejaan kylpyhuoneessa, kun yllättäen rauha muuttuu veret seisauttavaksi kauhuksi..
<br>
<br>Mikä on tuo rapina kaapin alla? Pahaa aavistamaton kumarrus lattian tasoon paljastaa äänen lähteeksi erään seudulla laajasti tunnetun fampyyrin. Hellästi leperrellen tuo viaton ihminen lähestyy tuttua piikkikasaansa ja päästää suustaan rakastunutta lörpötystä. Suudelmanraikas hengitys tavoittaa vampyyrin nenän ja silloin, kuin noiduttuna, alkaa tuo hyönteisten kauhu, jauhelihan turma, suoltaa suustaan ulos valtavaa määrää valkoistakin valkoisempaa vaahtoa. Vaahdon tulo ei tunnu lainkaan lakkaavan. Valkoinen kuohu valuu jo lattialle. Hätääntyneenä järkyttynyt ihminen on jo soittamaisillaan poliisille, palokunnalle, tuhoeläintorjuntaan, kun eläimen vartalo äkkiä vääntäytyykin tuttuun asentoon; pian on koko piikkikasa vaahdon peitossa. Voi tuota helpotuksen suuruutta. Tervemenoa vesikauhu, tervetuloa tuoksunäytteestä vaahtiksia tekevä siilukkamme!