Kirjoittaja Sirpa » 06 Tammi 2005, 12:35
Sinä talvi-iltana saapui esi-helsinkiläiseen kartanoon vieraita kaukaa Saksan maalta. Ehtoisa isäntäväki tarjosi mieluisille sukulaisilleen parasta; lokoisan kaksoisvuoteen itäsiivestä. Tähtien tuikkiessa (ja ulkojouluvalojen hieman auttaessa) kartanon rouva ja herra asettautuivat yöpuulle salin lattialle. Perheen piikikäs jäsen oli sijoitettu asiaankuuluvasti omiin yötiloihinsa temmeltämään. Keskiyön tunteina isäntä herää näkyyn, joka tulee loppuelämänsä vainoamaan häntä; noin puolen metrin päästä kasvoista istuu karmea olento uhkaavasti muristen ja vampyyrinhampaitaan näyttäen. Raivoisan koiran kaltaisesti tuo etäisesti siililtä näyttävä hahmo suorittaa öisessä salissa vahtisiilin työtään. Sen koivet ovat suorat ja karvasto pörheä, ja se murina! Salamana kavahtaa isäntä istumaan ja herättää hätääntyneenä kartanonrouvan: "Mitä hittoa Tuffe tekee täällä?!" Mitään ajattelematta hämärän rajamailla oleva emäntä kaappaa baskervillen siilin syliinsä ja kiikuttaa sen sinne, minne päivä ei paista, nimittäin kylpyhuoneeseen.
<br>Mitä tästä sitten opimme? No tietysti sen, että sulje ovi aina perässäsi! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">