Miten kuulit sileistä?

[miia]

ensimmäistä kertaa törmäsin lemmikki siileihin seikkaillessani englannin kielisillä villisiili sivuilla talvella 2001. sit aloin kyselee eläin kaupoista mist niit saa ja joku ehotti kysymään paratiisilinnusta. no sieltä oli tulossa pian lähetys suomeen ja varasin saman tien yhden. kesä meni karanteenissa olevaa siiliä ootellessa ja niin simo saapui luokseni elokuussa 2001. saman vuoden talvena netin kautta tutustuin marciniin ja tiinaan ja siitä se yhteistyö alkoi ja yhdistystä alettiin suunnittelemaan. sen jälkeen noita siilejä on sitten saapunut useempia luokseni. en enää edes osaa kuvitella voivani elää ilman siilejä noita pieniä piikki palloja joita pienestä asti olen jumaloinut.

[sans]

Luin ensimmäisen kerran kääpiösiileistä koululainen nimisestä lehdestä joka silloin meille tuli. <br>Puhuin asiasta noin vuoden verran vanhemmille ja koko perhe oli täysin koukussa siileihin minun ansiostani ja loistavasta pälätyksestäni. <br>Kolusimme koko netin siilisivustot ja kuvat, mutta yhdistystä emme tietenkään löytäneet vaikka linkki olikin monilla siiliaiheisilla sivuilla. <br>Sen jälkeenhän tuli paljon uusiakin lehtiartikkeleita ja tieto kokoajan lisääntyi.

[iitu]

Minä taisin eksyä jollekin sivulle ja siitä siiliyhdistyksen sivuille. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> eli en todellakaan muista miten tänne jouduin. Taikka sitten oli "kyllästynyt" matelijan hankintaan (tosin on jo konna ja lisko) ja etsiskelin allergiavapaata eläintä ja kuulin jostain että siili olisi tällänen. Juujuu, tiedetään, eihän siilistä voi takuuta saada, että se olisi allergiavapaa mutta anyway. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt=""> sitten aika pian meillä olikin jo pikkuinen viivi<3

[zoozoo]

<a href="http://www.cs.helsinki.fi/u/ssmoland/rpg/todelliset_hirviot/ " target="_new">http://www.cs.helsinki.fi/u/ssmoland/rpg/todelliset_hirviot/ </a><br> <br> <br>Kärsänokkasiili <br>Uuden Guinean kosteissa vuoristometsissä elävä nokkasiili on aika hilpeä ilmestys. Se kasvaa noin metrin mittaiseksi ja 40 kg:n painoiseksi. Niiden sukulaiset tavalliset nokkasiililit voivat elää 50 vuotiaiksi, mutta kärsänokkasiileistä tiedetään hyvin vähän. Kuten tunnetumpi "kummajainen", vesijokkaeläin, nokkasiilitkin munivat. Nokkasiilit ovat pussieläimiä (toisin kuin vesinokkaeläin). Australiassa on paljon muitakin kummallisia ja vähemän julkisuutta saaneita pussieläimiä. [6] <br> <br> <br>Tässäpä teille siilukka saataisiin uutta verta kantaan

[maija]

mä näin silloin joskus kymmenen uutisissa sen jutun jossa oli veli ruskea ja veli vaalea(missähän nekin majailevat nykyään?) etsin tietoa siileistä netistä mutten löytänyt sitten unohdin jutun kun tuntui ettei siilejä löydy suomesta..meni aikaa ja alkoi eläinhulluus vaivata ja etsin tietoa fretistä mutta heti kun teemu sai tietoa että niillä on joku voimakas ominaishaju niin se sitten jäi..niinpä muistin siilit ja jatkoin tiedon etsintää..kysyin jostain eläinkaupasta jossa oli pitkä jono ja siilit karanteenissa ja hinta oli 450euroa ja taas meinasin jättää asian sikseen mutten jättänyt..löysin siiliyhdistyksen sivut ja puhuin teemua ympäri ja saatuani luvan siilin hankkimiseen avokilta liityin jonoon ja loppu on tiedossa<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> jonotin muutaman kuukauden ja sitten meille tuli ramses..oikea hurmurisiili!!

[Memma]

Joku oli tuonu vanhoja lehtiä töihin viime kesänä ja sieltä bongasin jutun kääpiösiileistä. Muistaakseni siinä luki, että niitä on vain 8(?) Suomessa. Samana iltana ilmoitin poikaystävälleni (nykyinen avokki), että joskus mulla vielä on sellainen. Vastaus oli vähemmän innostunut, jotain tyyliin, mistäs sellasenkin sais ja ovat varmaan liian kalliita. <br> <br>Syksyllä sit yks eläinkauppa ilmoitteli lehdessä siilivauvoista. Monta kuukautta meni ennen kuin uskalsin mennä katsomaan, kun tiesin tulevani siili kainalossa takas ja opiskelijalla kun ei oikeen olis sellaseen ollu varaa. Joulun alla menimme katsomaan ja kahden päivän päästä varasimme oman vauvelin. Eikä harmita kyllä yhtään, että opiskelijan leipä kapeni puolella, että saadaan siilille kunnon eväät! Mielummin sitä oman piikkipallon kanssa onkin kuin savuisissa baareissa. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

[minna12]

Mummi toi meille kerran lehtijutun kääpiösiilistä ja sanoi että siinähän on teille hyvä lemmikki! Äiti suostui heti ajatukseen uudesta lemmikistä, iskän myöntymiseen meni vähän pidemmän aikaa. Sitten iskäkin suostui js rupesin säästämään rahaa siiliin.Koko kesä siihen meni mutta nyt on Aippa asustellut meillä jo pian 9 kuukautta!