Simo Annikin kuvat

[Pirjo Y]

Annoin itselleni nauruterapiaa katselemalla taas Simo Annikin kuvia. Helpotti! Itse asiassa olen Simo Annikin kustannuksella saanut palstan parhaat siilinaurut. Kuvien lisäksi minua aina jaksaa naurattaa se tarina, jossa juoksupyörää huollettiin ja sitten se saavin pohja läksi "itsekseen" liikkeelle. Voin aistia kummitusfiiliksen! Hah hah! Eikä minua jättänyt kylmäksi sekään Markun pallit vaarassa-juttu, jossa S A kiipeili mahan päällä. <br>Noista kuvista ihmettelen niitä otoksia, joissa S A seisoo ja jossa se hampparoi ylös katsoen. Onko salaman aiheuttama väriharha, että sillä olisi noin vaaleat jalat? Giovannin paksut ja tuhdit koivet ovat aivan tumman karvan peitossa. Onkin riemukasta katsoa sitä, kun se kaivautuu sängyssä vieressä ollessaan peittokasan sisään. Kuuluu vaan pontevaa kaivamisen rapsetta ja pyöreän pyllyn alta vilahtaa vuoroin oikea, vuoroin vasen tumma karvatassu <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

[Markku]

Pakastebroilerin väriset jalat osissa kuvista johtuu suurimmaksi osaksi juuri salamasta. <br> <br>Pitää ottaa uusia kuvia tässä joskus kevään korvilla niin Johanna voisi varmaan päivittää sitten tuonne Apolloon niitä. <br> <br>Kahden aikaan yöllä kun seuraa Simo Annikin touhuja niin kyllä kuvia pitäisi syntyä. On se kyllä ihan hurjan aktiivinen siili tuohon aikaan (siis jos se ei päätä ujostella sitä seuraavia ihmisiä vaan lähtee tutkimaan paikkoja). Varmaan muilla intialaisilla on sama homma tuon aktiivisuuden kanssa. Joku tyyny patterin edessä estämässä sen kiipeämistä seinän ja patterin väliin ei aina pidättele sitä. Läpi pusketaan vaikka väkisin. <br> <br>Se pysyvästi "turvonnut" varvas näkyy muuten heikosti siinä apollon siilikaverien "kansikuvassa". Kyseessä on vasemman etujalan uloin varvas. <br> <br>Meillä on asunnon yhdessä nurkassa sellaista metalliverkkoa rullalla (älkää kysykö miksi). Siis se on sellainen pystyyn nostettu rulla. Viime viikonloppuna Simo Annikki kiipesi sitä verkkoa pitkin ylös lähes metrin korkeudelle. Huipulla ei tuntunut sen mielestä mitään mielenkiintoista tuoksuvan joten se peruutti puoleen väliin alas ja hyppäsi loppu matkan lattialle. <br> <br>Siinä aktiivisuudessa on myös jännää se mistä on aikaisemminkin puhuttu eli se vauhti. Siis se on kaahaamista! Sitten S A vielä nykii sellaisia spurtteja suorilla että mennääs vielä lujempaa.. nenähän on koko ajan concordemaisesti viistosti alhaalla haistelemassa tuoksuja. <br> <br>Meillähän Simo Annikki on sekä terrassa, jossa sillä on oma punainen tupa että vapaana. Enemmän terrassa kuitenkin kun se on niin vilkas vapaana (loukkaa vielä muutakin kun sen varpaan). Miten teidän muiden intialaiset siilit pysyvät hengissä vapaana ollessa? <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> <br> <br>Meillä pitäisi mm. koko asunnon KAIKKI kaapit teipata kiinni ilmastointiteipillä ettei se pääse niihin. Yleensä teippailenkin niitä kirkkaalla teipillä iltaisin kun laitamme S A:n juoksentelemaan lattialle. Sitten pitää rakentaa ne muurit tietosanakirjoista sun muista tarpeista pattereiden eteen jne.

[Markku]

Huomasin tuossa jälkeen päin että Pirjo olitkin toisaalla kirjoittanut tuosta Giovannin vapaana olemisesta olohuoneessa. Eikö se mene patterin väliin? <br> <br>Se on niin kivaa kun terrassa ollessa (siis SA on terrassa, en minä) tarjoaa S A:lle kättä haisteltavaksi ja se tulee, haistaa (saattaapa joskus nenä hipaistakin kättä) ja se ei sähähdä tai mitenkään muutenkaan reagoi negatiivisesti! Siinä on S A:n ja minun kahden kuukauden treenin tulos. <br> <br>Ei se minun sydänystävä kuitenkaan ole. Sietää ainoastaan hajuani, heh <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

[Anu]

Kaahaaminen on todellakin oikea sana kuvaamaan intialaisen liikehdintää. Nipsu kiitää kanssa lattialla ja vilahtaa nurkan taa salamana. Siitä onkin tulossa uusia kuvia, ja yhdessä näkyy vain epämääräinen ruskea kaahari. Ja ne jalat on niin naurettavan leveät räiskäleet. Nipsulla on myös mainio pointteri-asento. Se jää etujalka koholla arpomaan menisikö vai eikö menisi.

[Simeon]

Möykkykin virittäytyy välillä salapoliisikoiran rooliin ja nostaa toisen etukäpälän koukkuun, suoristaa kuonon ja terästää muuten harhailevaa katsetta. Sitten taas mennään.