Siilin hankinta

[rafu]

Niin aattelin pistää tälläsen aiheen pystyyn jossa saa kertoa vanhempien kanssa taistelusta siilin hankinnasta,onko siilin hoito ollut vaikeaa/helppoa,vanhempien mietteistä siilistä ennen tai jälkeen siilin oston,jaksaako siiliä hoitaa joka päivä(ala ikäiset)
ja jos jollakin on vanhempia jotka ei osta siiliä mutta sinä haluat niin muut jolla on siili auttakaa ja kertokaa vähän siitä

[Sam]

Kyllä minä tiedän nuoria siilin harrastajia jotka itse hoitavat siilin.
Siilin hoito vaatii sen että ottaa tietoa lajista ja sen hoidosta, ruokinnasta. On vaativampi lemmikkinä kuin mm. marsu tai kani.

Suosittelen että pyydät nätisti vanhempiasi lähtemään katsomaan siilejä kasvattajalle. Kasvattajalta saatte tietoa ja neuvoja.

Onnea siilin hankintaan!

[Sophie2]

Meillä 11-vuotias poikani ja 13-vuotias tyttäreni alkoivat "yllättäen" haluta lemmikikseen siiliä. Sitä ennen olin käynyt 13-vuotiaan tyttäreni kanssa läpi kilpikonna-, gerbiili-, lisko-, käärme- ja hämähäkkikuumeen. Siili tuntui edellisiin nähden ihan kohtuulliselta vaihtoehdolta. Noin vajaa kolme vuotta sitten meille tuli siili, joka valloitti koko perheen. Meidän vanhempien kannalta otus oli oikein sopiva - nukkui päivällä ja tuhuis illalla ja aamulla ani varhain vielä eli silloin kun mekin olimme kotona. Hoito oli helppoa ja nopeaa mutta edellytin että häkki siivotaan päivittäin, siiliä "ulkoilutetaan" riittävästi häkistään iltaisin ja hoidamme kukin tehtävämme joka ilta oli arki tai pyhä. Poika jynssäsi tosi tahmaantuneen juoksupyörän, tytär pesi ison häkin lattiat ja vaihtoi aluset ja minä pesin ruokakipot ja huolehdin ruokinnasta ja siilin tarkastuksesta.

Yllätyin siitä, että poikani on edelleen siilisti mutta tyttären into lopahti. Hän odotti siililtä sosiaalisuutta, jota sillä ei ollut ja pettyi kun se ei ollutkaan sellainen paijattava pehmo. Myös ikä ja siilin hoitotarpeet menivät tyttären "sietokyvyn " yli eli siilin ihanuus ei voittanut sen siilinhoidon arkisuutta.

Silti siili-ihmisiksi jäimme molemmat poikani kanssa ja nyt sitten odottelemme uutta siilivauvelia meille asumaan ihan muutamien viikkojen päästä.

Yhteenvetona: äitinä laskin jo etukäteen, että pahimmassa tapauksessa saan hoitaa eläimen itse eli minä olen se, joka eläimen ottopäätöksen teen ja siitä vastaan. Minun siis pitää miettiä tarkkaan ehdinkö, haluanko ja innostunko itse. Minullakin on työ, harrastukset ja omat innostukseni kohteet - siilin on siis sovittava tähän kuvioon. -arhaimmassa tapauksessa lapseni innostuu ja viihtyy eksoottisen "villieläimen"kanssa ja oppii hiljaa vastaamaan sen tarpeista ohjauksessani. Näin onnellisesti todella kävikin. Plussana lapseni on oppinut esittelemään eläintä, oppinut yhdistysasioitakin ainakin pikkuisen ja ennen kaikkea hän on oppinut näkemään itsekkyyden yli ja miettimään aina eläimen parasta.

Mielestäni tuo Samin vastaus on oikein hieno. Etsi tietoa siilinhoidosta, lomareissuista, sairastamisesta ja mieti ja kerro heille missä tarvitset vanhempiesi apua, mitä jos et jaksakaan tai olet kipeä jne. Käykää katsomassa siilejä yhdessä ja miettikää sopiiko siili teidän perheelle. Perheessä asiat ovat yhteisiä, jos siili tulee, perheen pitää tukea lasta sen hoidossa.

Iloisin terveisin siilistiperheen äiti melkein 50 v.

[3mma]

Minä olen vuosimallia -97 ja hoidan siilini itse. Kyllä toki vanhemmat ja sisarukset auttavat jos haluan ja tarvitsen apua, sekä pitävät eläimestä todella paljon. Kyllä se jokailta on jonkun muunkin perheenjäsenen sylissä kuin minun, mutta juu. Itse keräsin puolet tämän nykyisen siilin hinnasta tekemällä mummolle kesätöitä ja hoitamalla hoitokoiraani. Meillä on ollut toinenkin siili, ennen, mutta se nukkui pois keväällä. Nyt kesällä sain tämän uuden pikkuisen enkä halua miettiä miltä tuntuisi elää ilman tätä ihanuutta. <3

Siivoan terraarion n. kerran viikossa perusteellisesti, huolehdin siilin ruokinnan, herätän sen iltaisin, pesen juoksupyörää, huolehdin että sillä on kaikki hyvin, jne.
Jos lähden jonnekkin, siili jää äitini ja isäpuoleni / veljieni vastuulle, mutta hekin ovat siilitietoisia ja pitävät Denveristä kovasti.
Saan rahaa siilin tarpeisiin, mutta joskus maksan itsekin osan.

Otusta hoitaa mielellään, kun sitä rakastaa, ja kuka voisi olla rakastamatta pientä siiliä...

[parabellum88]

Minä rohkenesin kokeneena marsu kani ihmisenä väittää että valkovatsa siili on huomattavasti helpompi hoitoinen kuin kani tai marsu. Perustelisin sillä että ainakin marsulle pitää olla jatkuvasti vaihtamassa kuivikkeita kanille hieman vähempi riittää. Kuivikkeiden lisäksi pitää olla aina heiniä ja jyviä hankkimassa ja varastoimassa joista jyvissä selviää helpoimmalla. Siihen päälle vielä tuoreita vihanneksia jotka eivät varsinkaan talvis aikaan ole halpoja. Lisäksi marsu vaatii lajitoverin seuraa ja tavallaan myös kani mutta eivät kuitenkaan aina tule toimeen keskenään. Marsu on myös melko herkkä hoidettava eikä eläinlääkäri reissuilta ole vältytty vaikka hoito ja c-vitamiinit olisivat säntillisesti hoidettu. Siili kuitenkin selviää kuivikkeiden puolesta sanoma lehdellä eikä tarvitse jatkuvasti heiniä ja vihanneksia satunnaisia porkkana tai hedelmä soseita lukuun ottamatta. Omat siilini ovat myös aina olleet terveitä eikä olla eläinlääkärin palveluita ainakaan vielä tarvittu. Lisäksi erakko luontoisena viihtyy yksin eikä säikähdä vaikka ei joka päivä sitä paapoisi. Ja ruokinnasta vielä että on tosi helppoa siilille korkata ötökkä purkki ja antaa palan painikkeksi sopiva määrä raksua. Kaikki tietystysti niin kanit, marsut kuin siilitkin tarvitsevat vapata liikuntaa myös asumuksen ulkopuolella. Siili kuitenkin voi hoitaa osan juoksuistaan pyörässä toisin kuin kani tai marsu. Tämä on ainakin minun mielipiteeni.

[Marianne]

Mulla on ollut noin 50 hamsteria, joita olen kasvattanut, 5 koiraa, marsu, kani, rotta, hiiri... siilejä tietty ja vaikka mitä siltä väliltä, en edes muista. Hamsut hankin 8-vuotiaana ja niistä luovuin n. 15-vuotiaana, kun muutimme. Mutta asiaan..

Siili vaatii paljon tietoa. Siilille ei saa hankittua niitä ötököitä tuosta vain, vaan niitä pitää olla varastossa ja muistaa joko tilata purkkeja, kasvattaa ötököitä tai ostaa eläviä. Niitä ei saa joka lähikaupasta, toisin kuin heinää tai jyviä ja siemeniä. Tietty hätävarana siilille käy jauheliha ja kuivat raksut, mutta ne eivät saa olla siilin pääasiallinen ruoka. Vesi vaihdetaan myös joka päivä. Siilin hiekkis (jos se sitä käyttää) pitää myös siivota päivittäin, ja samoin likaiset aluset pitää vaihtaa, ja fleecejä pestä ja hankkia..

Siili ei näytä sairauksiaan helposti, sen takia sen kanssa on mentävä lääkäriin heti, jos jotain ilmenee. Silloin on yleensä jo sairaus päällä. Lääkkeillekin sen on suht vastustuskykyinen, joten lääkärillä pitää olla tietoa.

Siili ei vaadi päivittäistä käsittelyä ja paijaamista. Herkkä siili saattaa siitä jopa stressata. Toisaalta se on hyvä tarkastaa joka päivä, että kaikki on ok. Ei mitään hiuksia varpaissa tai muuta haavaa tms. Kiipeilevät siilit voivat loukata helposti jalkansa ja myös juoksupyörään se voi loukata sen.

Se on mielestäni yksilöllistä, miten eläintään jaksaa sitten hoitaa. Toiset omistautuvat asialle kovasti ja hankkivat eläimelle kaikkea "turhaakin" tavaraa, toiset sitten antavat siilin olla ns. seurantaeläin, jota ei liikoja käsitellä. Kunhan perusasiat, eli puhtaus, ruokinta, vesi ja terveys on ok, ei siili välttämättä tarvitse mitään erikoista paijausta. Ei se sitä välttämättä pahakseen kuitenkaan pane, varsinkin, jos on tottunut siihen poikasesta asti.

Vaativuutta siilin hankintaan lisää myös mielestäni se, että siilien juosupyöriä tai asumuksia ei saa valmiina mistään kaupoista, tosin kuin häkkejä tai terroja. Eli niiden rakennukseen tai etsimiseen pitää nähdä vähän enemmän vaivaa.

[parabellum88]

Tuo kaikki luettelemasi siilin erikois omisaisuudet verrattuna yleisempiin lemmikeihin oli kyllä hyvä pointti. Minusta on kuitenkin hyvin helppoa rekisteröityä netti kauppaan ja panna tilaukseen aina useampi kymmenen purkkia kerralla että riittävät vähäksi aikaa. Ja ostokset voi tehdä koti koneella. Ja jos pääsevät loppumaan niin onneksi Haapavedeltä löytyy hyvä lemmikki kauppa. Rahaa saa kyllä siileihin uppoamaan ihan eri mittakaavassa kuin jyrsijöihin tai kaneihin. Meilläkin neljä siiliä vie vähäisistä rahoistani joka kuukausi pelkästään syömällä leijona osan;) Ja varsinkin alussa kun pitää tosiaan hankkia se käsintehty pyörä, iso asumus ja muut tarvikkeet siilin hankinta hinnan lisäksi. Aina saa myös varautua sairastumiseen ja lähteä tarvittaessa kauemmaksin että löytyy siileistä tietävä lääkäri.

[mjarru]

hei! minäkin olen syntyny -97 ja minulla on ihana siili nimeltänsä Muru. Hoidan siilini yksin, mutta jos olen vaikka isän luona viikonlopun niin äiti hoitaa, mutta meillä on sovittu, että jos otan lemmikin hoidan sen itse. Siillin hoito on oikeastaan ihan mukavaa, mutta suurin homma on siivota siilikaappi. Jos kaappia ei siivoa päivittäin se alkaa haista. Tai siis minä vaihdan kylpyhiekat ja pohjapaperit tosi useasti ja perusteellisen siivouksen teen noin viikon välein. Mielestäni siilin hoito on HELPPOA, kun oppii järjestyksen ja jos vain on aikaa. (itselläni joskus tuntuu, että pitäisi olla vähemmän harras5tuksia) ps. Luulin siilejä kilteiksi vauvoiksi, mutta sitä ne eivät ole. Suosittelen että menet vanhempien kanssa kasvattajan luo saatte hyviä ohjeita ja näät mitä siilit oikeasti ovat. Mieti tarkkaan jaksatko hoitaa, onko aikaa ja kuka ostaa ruoat ja muut? MIELESTÄNI JOS JOTAIN HALUAA SEN JOSKUS SAA, JOS ON VALMIS TEKEMÄÄN SEN ETEEN TÖITÄ

[Katinka]

mjarru: Minusta on todella hienoa että aika nuoresta iästäsi huolimatta pystyt ottamaan vastuun itsellesi. Osa kun haluaa sen lemmikin, niin usein sen hoito jää vanhemmille. Tosin viime kädessähän vastuu on aina vanhemmilla. Mutta hienoa

[Stingu]

Meillä on jos jonkinmoista elukkaa ja mielestäni näistä meidän eläimistä siilit ovat ehkä akvaariokalojen jälkeen helpoimpia. Toki ennen siilin hankkimista täytyy olla selvillä siilien vaatimuksista ruuan ja asunnon suhteen. Miettiä mistä saa ruuat hankittua, kun niitä ei tosiaan myydä lähimarketeissa. Mutta kun on valmis hankkimaan siilin ruuat ja sisustamaan siilille riitävän ison ja eläimen tarpeita vastaavan asunnon, niin aika helppoja ovat.

Ihan minkä tahansa eläimen asumus on siivottava säännöllisesti, kissan hiekkalaatikko, kanin häkki ja hevosen karsina ja koirien ja kissojen jäljiltä koko kämppä hiekasta, kurasta ja karvoista. Kissat hyppii pöydille, samoin kanit. Koirat pitää ulkoiluttaa, kanit ja jyrsijät jyrsivät kaikkea... minusta kotiin on varsin helppo (jos on yhtään viitseliäsyyttä) tehdä siili turvallinen huone jossa siilin voi antaa ainakin valvotusti juoksennella. Siiliä ei tarvitse lähteä ulkoiluttamaan räntäsateeseen, se ei jyrsi sähköjohtoja eikä siili kaipaa omistajansa eikä lajitoverinkaan seuraa jne. sekä bonuksena: siilit ovat hiljaisia:) vaikka touhuavat öisin, niin eivät kuitenkaan pidä siitä isoa meteliä!

Meiltä löytyy tällä hetkellä hevosia, kaneja, kanoja, koiria, kissoja, kaloja, käärme, siilejä ja viimeisimpänä tulokkaana kääpiöhamsteri ja ihan oikeasti siilit on aika helppoja:) ainahan se riippuu mihin vertaa, mutta 4,5m käärmeeseen verrattuna siili ei vie kauheasti tilaakaan, hevosista puhumattakaan...

[tini]

Mun mielestä mikään meidän elukoista ei ole toistaan vaikeampi. Riippuu paljolti siitä, miten lemmikin hoitoon asennoituu. Toisaalta meillä ei koirillekaan kaadeta pussista nappuloita kulhoon eli niidenkin kanssa nähdään vähän enemmän vaivaa jo ruokinnankin osalta.
Kyllä siili perushoidoltaan on vaikeampi kuin joku hamsteri, jolle kaadetaan pussista ruoka kuppiin. Ainakin, jos oikeesti ravinto on pääosin useita erilaisia hyönteisiä.
Silti en osaa mieltää siiliä vaikeaksi lemmikiksi, ehkä enemmin tietotaitoa vaativaksi
4,5metrinen käärme on siiliä helpompi tilavaatimustaan lukuunottamatta, kun sehän täytyy ruokkia vaan kerran kuussa! Ja kakkiikin samassa suhteessa xD

[Stingu]

<em>Mun mielestä mikään meidän elukoista ei ole toistaan vaikeampi. Riippuu paljolti siitä, miten lemmikin hoitoon asennoituu. Toisaalta meillä ei koirillekaan kaadeta pussista nappuloita kulhoon eli niidenkin kanssa nähdään vähän enemmän vaivaa jo ruokinnankin osalta.
Kyllä siili perushoidoltaan on vaikeampi kuin joku hamsteri, jolle kaadetaan pussista ruoka kuppiin. Ainakin, jos oikeesti ravinto on pääosin useita erilaisia hyönteisiä.
<strong><u>Silti en osaa mieltää siiliä vaikeaksi lemmikiksi, ehkä enemmin tietotaitoa vaativaksi </u></strong>
4,5metrinen käärme on siiliä helpompi tilavaatimustaan lukuunottamatta, kun sehän täytyy ruokkia vaan kerran kuussa! Ja kakkiikin samassa suhteessa xD</em>

Tuossa on aika hyvin kiteytetty!

[Tipee]

Mä oon -98 ja hoidan siilini kokonaan itse. Tietty vanhemmat välillä auttaa ja jos en ole kotona niin hoitavat siilin puolestani.

Keräsin siiliin rahaa ja samalla luin paljon tietoa siileistä, erityisesti täältä siiliyhdistyksen sivuilta. Mä en ainakaan ole yhtään "kyllästynyt" siilin hoitoon.