Kirjoittaja Tiina » 18 Elo 2006, 08:25
Viime yönä Veeti villakoiramme halusi puoli kahden aikaan ulos pisulle. Meillä on takapiha aidattu ja koiruuden voi päästää sinne turvallisin mielin omin päin.
<br>
<br>Niin sitten päästin Veetin ulos ja laitoin oven kiinni, en kuitenkaan lukkoon. Menin takaisin petiin ja tietty nukahdin. Heräsin tunnin päästä ja säpsähdin, että olin jättänyt koiruuden ulos. Huutelin Veetin sisään ja laitoin oven kunnolla kiinni.
<br>
<br>Kerroin nukahtamisestani Jarille ja silittelin vielä Veetiä anteeksipyydellen. Jari kyseli, että olinhan varmistanut, että Vihtori ei ollut karannut minnekään. Vastasin siihen, että eihän se nyt ennenkään ole ovia osannut aukoa. Tarkistin kuitenkin Vihtorin nukkumapaikat ja kaikki oli tyhjillään!! Siinä kyllä sydän hyppäsi kurkkuun. Enhän minä muistanut, oliko ovi ollut raollaan, kun päästin Veetin sisään.
<br>
<br>Sitten alkoi terassin tutkinta. Kääntelin kaikki tavarat ympäri ja siirsin huonekaluja. Ja pelkäsin Vihtorin lähteneen luontoa tutkimaan. Olihan se ollut ulkona ainakin 4-5 tuntia! Ja EP on utelias, jonka tosiasian kaikki tiedämme. Yhdssä nurkassa meillä on kasa istuintyynyjä ja siellä päällimmäisen alla nukkui Vihtori. Ja oli kiukkuinen herätyksestä. Nyt vain toivon, että Vihtori ei ole vilustunut...
<br>
<br>Vihtorin löydyttyä ymmärsin myös, miksi Veeti oli niin vastahakoinen ja hämmentyneen oloinen, kun päästin sen sisään. Katseli kummissaan terassille. Ajattelin yöllä, että se oli kiukkuinen, kun olin jättänyt sen ulos niin pitkäksi aikaa, mutta taisikin ihmetellä, että miksi tuo pieni piikkikasa jätetään ulos!!