Siilien älykkyys.... =D

[Nocturnal]

Minusta jotenkin tuntuu, ettei siili ymmärrä korkeuseroja

[Markku]

Täysin vaistojen varassa ainakin meidän Simo Annikki toimii ja reagoi ympäriöivään maailmaan. Ei se mitenkään kovin älykkäältä loppujen lopuksi vaikuta, vaikka joitakin edistyksellisiä ominaisuuksia sillä onkin - hyvin tuntuu oppivan esim. talojen pohjapiirustukset. En tiedä kuinka älykästä ja järkevää on esim. omaan pesää paskominen ja kuseksiminen Noh, yrittäähän se siellä pesässään aina sitten kaivaa ja peitellä niitä jätöksiä..

[Anitta2]

Ei meidän siili pasko pesään vaan juoksupyörän eteen ja hiekkikseen. Eikä hoitosiilitkään ole pesäkoppiaan sotkeneet. Juoksupyörän edusta on kyllä sitten kökkäreitä täynnä. Siksipä ole laittanut juoksupyörän eteen erillisen lehdenpalan "kuramatoksi". <br> <br>Ruoka taitaa olla suurin kannustin erilaisiin toimintoihin. Meidän Lara on oppinut että tassupesun jälkeen pitää kiivetä pyyhkeen sisään ja sitten saa matoja oikean käden puolelta. Lara ei vilkaisekaan vasemmalle puolelle kun on tottunut että matokippo on oikealla. Tai haistaako se madot niin hyvin ettei erehdy toisaalta etsimäänkään.

[oliver]

Olen tullut käsitykseen, että siili on fiksu kuin mikä, kun on kysymys sille lajityypillisestä käyttäytymisestä ja hengissä selviytymisestä. Oppii tietämään mihin ja milloin ruoka tulee. Oppii kuten Kaisa sanoikin yhden tutkimisen perusteella esteet tai turvalliset kulkureitit reviirillään. Ja väitän, että meitä orjia viedään 6-0 tässä älykkyyden arvioinnissa. Siilillä kun on mm ilmiömäinen hajuaisti etunaan. En usko, että siili tuntee oman nimensä ja tulee luokse kutsuttaessa, kun orja tuo ruokaa. Hän haistaa ruuan ja tulee hajua kohti.

[riisi]

meillä ainakin on todettu että siili on todellakin oppivainen. Pessi tulee nykyään luokse kun sitä kutsuu nimellä oli ruokaa tai ei. mutta tämä taito on tullut siitä kun jättiksiä ollaan tarjoiltu niin aina olen pessiä kutsunut.

[Pinni]

Tulee mieleen Pavlovin ehdollistumiskoe, jossa koiralle tuli ennen ruoka-annosta aina äänimerkki ja sen syljen eritystä tutkittiin. Myöhemmin reaktio tuli pelkästä äänimerkistä, vaikka ruokaa ei annettukaan. <br>Meillä Taavi on "selvästi" edollistunut sanoihin Taavi syömään ja <br>tarkkana poikana se tietysti myös haistaa ruokansa;). <br> <br>Vaikea sanoa tuosta omistajan tärkeydestä. Tutut tuoksut ovat varmaankin tälle haistajanisäkkäälle kovin tärkeitä ja meillä Taavi pitää erityisesti isännän tuoksusta, jonka rintaa vasten se kaikkein mieluiten löhöää, jos on hellyttely tuulella.

[RitaT]

Hmm.. Tito on liian mukavuudenhaluinen ollakseen mikään einstein Ei se oikein mistään aktivointipalloista älyä. Ja miksi pitäisikään, kun pojalle näyttää vallan hyvin kelpaavan lämmin nukkumapaikka, juoksupyörä, kylpyhiekka ja ruokaa! <br> <br>Ja tosta kanien älykkyydestä, että jossain tutkimuksessa on todettu, että kanien älykkyys vastaa kissojen älykkyyttä. Joistakin saattaa tuntua hieman epäilyttävältä tämä väite, mutta kyllä meidän kani ainakin osaa vähän käskyjä. Kutsuttaessa tulee paikalle (ellei sillä ole jokin äärimmäisen mielenkiintoinen homma kesken), "häkkiin" käskystä loikkii kiltisti häkkiin, sormia napauttaessa tajuaa tekevänsä jotain luvatonta ja salaattipussin rapina tunnistetaan aina Sori, tuli vähän offtopic ^^;

[pupunen]

Meidän Mamma ainakin vedättää välillä muita ihan 10-0, joten kyllä kait sillä jotain pienessä päässä liikkuu. (Mutta mitä, mietittiin silloin kun mamma hyppi muitten tyttösiilien niskassa kurinpalautusmielessä. ) Poikasiilejä Mamma osaa härnätä ihan kuin lukiotyttö konsanaan, ei koskaan ole hypännyt korkeilta laidoilta ja osaa kikkailla aktivointipallolla mielettömän tyylikkäästi. Ruuan tuoksun se haistaa heti, ja olenkin joskus esittänyt väitteen, että sen saisi vaikka tanssimaan balettia ruoka kannustimenaan... No, välillä se on kyllä tehnyt kotonaan teetä kantamalla vaahteranlehtiä vesikuppiinsa, ja muuta mystistä, mutta jospa siinäkin joku idea on ollut... <br>Niin, ja osaahan mamma kirjoittaa lempijuomansa LÖPI tietokoneella, niinkuin Mariannen kanssa joskus todettiin. <br> <br>Vaan tosiaan, ehkä siilit nyt eivät mitään varsinaisia älykköjä ole noin niinkuin siinä mielessä mitä me sillä ymmärretään, mutta hyvinhän nuo on täällä maan päällä teputtaneet kauemmin kuin meikäläiset ja monet muut. Ja yksilötasolla kun on tuommoinen pallukka kuin Mamma, niin hyvin se tuntuu tahtonsa läpi saavan ja mielipiteensä ilmaistua. Ei jäänyt epäselväksi sekään, pitikö juoksupyörä palauttaa mammalle, kun sen joskus yhdeksi yöksi otin pois, ja mamma oli kiivennyt pyörän paikalla olleen pahviputken päälle ja sontinut pistorasiaan...

[Knightrider]

En osaa muista siileistä sanoa, mutta välillä tuntuu että ainakin meidän otus on vähän liiankin nokkela toisinaan. Roni tosiaan osaa vedättämisen jalon taidon, ainakin kerran illassa mennään kaavalla siili 6 - orjat 0. On se jännää miten nokkela siili osaa olla, muistaa hyvät ja huonot paikat, sekä tavat miten kannattaa käyttäytyä jos tekee jotain väärin tai haluaa jotain. Usein käy niin, että etsin Ronia jostain laatikosta mistä kuului hetki sitten rapinaa, siiliä ei näy vaikka etsin ihan hulluna ja sitten katson sivulle - Roni istuskelee siinä vieressä kuin koira ja katselee että mitä toi nyt puuhaa. Myös viattomat "en mä mitään tehny" ja anovat "päästä nyt vapaaksi" katseet osataan kiitettävästi. <br> <br>Olen kans aina ajatellut että Ronille on yks hailee ollaanko me kotona vai ei. No, tiistaina oltiin koko päivä ja ilta reissussa ja tultiin 2.lta yöllä kotiin. Siellä odotti surullisen näköinen, pelokas siili nurkan takana kurkkimassa. Se jotenkin näytti niin ressukalta, ihan siltä kuin sen tunteita olisi suuresti loukattu. Sitten sylittelyn, matoannoksen ja lempisukan ilmaantumisen jälkeen korvat nousi pikkuhiljaa taas pystyyn ja Roni lähti iloisesti juoksentelemaan eestaas. Olin ihan otettu tästä. Ilmeisesti siilille on rutiinit vaan tosi tärkeitä, Roni on tottunut siihen että kokoajan on ihmisiä ihastelemassa sitä ja juttelemassa sille. Ja huvittavaa kyllä, Roni on myös tosi seurallinen: ei kertaakaan ole ollut ettei se juoksisi katsomaan kuka tuli ja alkaisi pyörimään siinä jaloissa. Mikä söpöintä, tämä kaveeraminen ei johdu ruuasta. Oikestaan Roni on ruokaa kohtaan aika välinpitämätön, sitä ei ruoka oikeastaan edes kiinnosta (puhumattakaan siitä että sen saisi luokseen ruuan avulla.. uteliaisuus on ainoa mikä sen aiheuttaa). <br> <br>Jotenkin vaan se eepeemäinen kiilto Ronin silmäkulmassa on sellainen, että aina saa funtsia että mitä kepposia tuo nyt suunnittelee. Ja useimmiten se myös toteuttaa ne kuningasideansa, meidän muiden kustannuksella

[Indi]

Musta tuntuu että meiän Indi on tosi älykäs. <br>Se tajuu esim. [varmaan pikuasioita kuiteski] <br>kun se joutuu häkkiinsä tai kylpyyn. <br>Tunnistaa aina minut ja on yleensä vihainen muille... xD <br>Osaa ainakin nostaa hiekkalaatikon selkänsä päälle ja olla kilppari.. <br>Myös kuuntelee korvat tarkkana kun sille jutellaan. <br> <br><3 <3

[MariK]

Ihmettelin tuossa eilen illalla siilien älykkyyttä, kun päästin siilini juoksemaan vapaaksi kotiin, lähtöpiste oli keittiö. Meillä on aika iso koti, ja keittiön ja mun huoneen välillä on olohuone. No, Lysti kipitti keittiön nurkalle, siitä se kääntyi käytävälle, sitten saapui olohuoneeseen, ja vielä olohuoneen poikki suoraan mun huoneeseen, ja aitauksen oven eteen! Siis aivan niinkuin olisi täysin tiennyt joka hetkenä missä on, ja minne seuraavaksi pitää mennä! Voiko tämä olla sattumaa, vai osasiko se nenänsä avulla suunnistaa noin hyvin? En tiedä, mutta kivalta se taaperrus näytti

[merjah]

Kyllä siilit näköjään osaavat suunnistaa aika hyvin. Kaikki ahtaimmat ja hankalimmat paikat ainakin jäävät helposti mieleen ja niihin on mukava livahtaa uudestaan. Meidän entisessä asunnossa Osku oli kerran karannut keittiöstä aitauksen yli kiiveten ja juossut olohuoneen ja pitkän käytävän läpi pojan huoneen kirjoituspöydän alle, josta pitkän etsiskelyn jälkeen sen löysimme. Se oli kerran monta viikkoa aikaisemmin päässyt livahtamaan samaan paikkaan ja muisti reitin.

[zoozoo]

Suuttuuko kukaan jos teen otsikon siilistien älykkyydestä? Hetkittäin tuntuu että nuo (rakkaudella) älyrajoitteiset piikiäiseni ovat huomattavasti minua älykkäämpiä. Millä muuten tämän paskalinkojen jynssäyksen ja jokailtaisen pikku herkku ruoka annosten väsäämisen selittää? Hei haloo....miettikää meitä.

[Katinka]

Tuntuu kyllä että siili oppii ymmärtämään puhetta jonkin verran. Illalla Muska kömpii usein makuuksistaan kun menen sanomaan sille että "ottaako Muska matoja?" Tai kun madot on annettu niin sanon sille "missä Muskan kuppi, mene kuppiin kattomaan", se lähtee yleensä samantien kohti kuppiaan. En sitten tiedä liekkö älykkyyttä vai pelkästään ehdollistumista

[iliis]

Entiedä onko se älykkyytä, mutta silti Lotta tekee niin että se laittaa wc paperirullan päähänsä ja kulkee rulla päässä ihan selvästi välillä katsellen ympärilleen. Olen kylläkin tullut shen tulokseen, että Lotta näkee rullan läpi, mutta sitä en osaa sanoa miksi se niin tekee.