Giovannin eli Iso-G:n kuulumisia

[Saija S]

Voi mahoton, mikä vatsanväänne, kun naurussa kouristelen tuota ideaa!! Kaikki sympatiat sinne!

[Markku]

Aika karu tuo Pirjon tarina. Sitä tässä vain miettii itse kukin, että mitä on tosiaan tapahtunut siellä eläinkaupassa Giovannille. Tainnut ottaa aika raskaasti eläinkauppaelämän (samoin kuin epäilen meidänkin eläimen ottaneen). <br> <br>Meidän Simo Annikki on siliteltäessä sellaisessa puolipiikkiasennossa (niinkuin siellä Apollon siilikavereissa). Se ei kuitenkaan ole lainkaan kauhuissaan tai erityisen äreä siliteltäessä. Haukkailua kyllä esiintyy jonkin verran, mutta ei kovin paljon. Katselee ja kääntyilee välillä hermostuneesti. Välillä kuuluu tuhahdus. Silloin kun sitä alkaa silittely potuttaa, alkaa se samalla tavoin kuin Pirjon "lemmikki" vainuta sormia ja yrittää iskeä niihin kiinni. <br> <br>Saattaapa se jopa silitälteässä torkkuakin ja joskus jopa korvat voivat unohtua puoliksi esiin. Kesy se ei siltikään ole. <br> <br>Sen lempipiilopaikka on muuten nykyään eteisessä kenkien seassa. Ne tuntuvat tuoksuvan mielenkiintoisilta sen mielestä. Niina on tehnyt sinne kenkähyllylle oman rampin siilille. Kiivetä se osaa sinne ilman ramppia kylläkin (on muuten niin sitkeä kiipeilijä/rimpuilija, että siitä tahdonvoimasta pitäisi kyllä ottaa oppia!!)--> jos se päättää jonnekin vängätä niin sinnehän kans sitten mennään, vaikka muutaman kerran tullaankin kiipeillessä pääedellä alas --> uskomaton tyyppi. <br> <br>Poistulo sieltä kenkähyllyltä ilman ramppia ei kuitenkaan onnistu.

[miia]

tuohan kuulosti aivan klaaran kylvetykseltä. siit on kiva mennä kerälle kylpyammeessa ja leikkiä vesikuppia. suihku letku on tietty pahin viholline ja siihe pitää iskee heti hampaat ja roikkua siintä. koomisen näköstä touhua. joo tuo kalakukku idea on hyvä. viel ku se on muutaman viikon vanha ni alkaa tuo aromikii olla kohallaa ja saa esimakua miltä siili tuoksahtaa sotattuaan ittensä.

[Pirjo Y]

Aamu-unillani näin aivan todentuntuisen unen: Giovanni kesyyntyi! Se nuoli sormiani ja piti piikkinsä alhaalla, että niiden kaunis kiilto tuli esiin kuten Repalla. Se piti rapsutuksesta ja oikein kääntyili, että lisää. Tämä uni oli niin autenttisen tuntuinen, että olin vähällä sännätä sängystä suoraan nettiin kertomaan teille kaikille tätä uskomatonta ilouutista! Mutta onneksi tajusin totuuden ajoissa. Juttelin Tiinan kanssa unesta ja hän sanoi, että ehkäpä Giovanni tuli uneen kertomaan, millainen hänestä tulee.... <br>Sinänsä ei naurata yhtään tuokaan juttu, sillä aiheesta minulla on kokemusta. Reilu 10 vuotta sitten näin unen, jossa pitkätukkainen, herttainen ja soma pikkuinen kukkia poimiva tyttö kertoi minulle, että hän haluaa syntyä minulle! <br>Olin vannonut jo kuusi vuotta, että yksi synnytyskidutus sai tasan riittää minulle. Mutta uni jäi vaivaamaan ja suloinen ja herttainen, minulle aina kukkia poimiva Petra-tyttö täyttää 10 vuotta 27.2.2004.

[Markku]

Mitäs se Klaara tuumaa silittelystä? Näkyykö korvat kokonaan ja onko rauhallinen? Nuoleeko sormia vai pureeko?

[miia]

klaara tuttavallisemmin peto. se on pallona nykyään jo litistyy vähän auki mut naama ei näy. en kyllä sormia sinne tunge mis pääs on silmät sielt tulee verikokeen ottaja heti. eli puree ja kauan. jos lattial kävelles tulee esim. mustekynä vastaan sitähän on PAKKO purra heti. eli kaikkee purraan aluks puri jopa ruokakuppiaankii mut se ei enää kuulu purtaviin kamaluuksiin. flees rätillä käsittelen sitä ja silittelen. putputus on kova mut kyllä se on kesympi ku tullessaan.

[Markku]

Onpas lohduttava kuulla, että Klaarakin on vaikea tapaus (vaikka tietenkin toivoisi asian olevan toisin). Tuo mustekynäesimerkki oli ihan oikeasti aika hauska. Petopa hyvinkin.. <br> <br>Meidän Simo Annikki ei pure noin paljon. Mutta se aiemminkin jo mainitsemani juoksupyörän jyystäminen on kyllä huvittavaa. Siis tyyppi juoksee siinä pyörässä ja päättää aina joskus purra juoksupyörän alalaitaa piikit vähän pörhöllään pystyssä. Kutsuisin sitä enemmänkin kyllä kunnon raastamiseksi. Se juoksupyörän laita on ihan röpöllään ja ihan täynnä hampaiden jälkiä. Se tekee sitä kuitenkin mielestäni huomattavasti vähemmän kuin ennen. Pysyypähän piikkihampaat hyvässä kunnossa. Sillä on varmaan pitkän linjan projektina syödä se juoksupyörä. Ja niin tulee käymäänkin kunhan se elää vain tarpeeksi vanhaksi <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> <br> <br>Nimimerkki Kaikkiruokainen siili

[Pirjo Y]

KESYSIILI GIOVANNI <br>Otin äsken Giovannin päiväsylittelyyn kokeeksi. Ja sitten tein kuolemaahalveksivan testin: iskeekö se tosiaan heti kiinni ihoon jos saa tilaisuuden. Testin tulos: Iskee se. Käsivarressa todisteena vaikuttava ruhje. Mustelma alkaa jo tehdä tuloaan verinaarmujen ympärille. Koko komeus ylväästi koholla patilla. Särkee. Kysyin Giovannilta ennen puremista, että eikö hän tajua olevansa KESY, KESY SIILI? <br> <br>GIOVANNI NAISISSA <br>Iltana muutamana Luna suoritti valvotun iltajuoksun ja jäi Giovannin terran viereen nuuhkimaan. Giovanni oli heti siinä seinän takana. Kun G haistoi lopulta naisen, se käpertyi entistä enemmmän palloksi, ja alkoi RÄÄKYÄ hädissään! Hirvittävä ääni. Siili rukka oli varmaan aivan kauhuissaan. Luna vietiin äkkiä pois samasta huoneesta. Kääpiösiiliurokset vinkuvat kiimaisina vastaavassa tilanteessa, mutta micropus on toista maata.

[Pirjo Y]

Voin kuvitella mielessäni Giovannin ja Klaara-pedon lemmenparina. Voisi olla yhtä kiihkeää kuin kahdella vierekkäin asetetulla pallokaktuksella. Ja G saattaisi taas rääkyä kauhuissaan. Vaan entäs jos ne saisivatkin poikasia! Kuka haluais varata? Harrastavathan ihmiset muutakin vaarallista, kuten tulen ja miekan nielemistä. Hetkinen! Nyt muuten keksin täydelliset lemmikit Extreme Duudsonin pojille!! <br>Tänään aamuhellittelyissä (silitän Gtä fleecen läpi ja yritän suojautua) yritin vedota Gn ajattelumaailmaan. Kyselin, eikö se ehkä tiedosta olevansa mukava, leppoisa ja kesy siili? Että jos se ei ole vain vielä sisäistänyt asiaa? Mutta Giovanni ei vaivautunut ottamaan kantaa, vaan etsi uusia puremiskohteita. Välillä tuntui, että se syö 40 x 30 cm fleecen.

[miia]

kyllä klaarahii hyökkäilee juoksupyörän kimppuun. sen kanssa on kyl naurussa pitämistä ku se näyttää nii ns. hölmöltä joku mustekynä tms suussa. pupuun se on nyt alkanu varovasti tutustumaan et mikä tuo on ilmeellä mut ei viel lähelle uskalla mennä kuten nuo toiset tekee. joo vois olla koominen näky G ja peto pelkääs toisiaan. ripakii juoks karkuu sitä ku kohtasivat kerran. no seuraavaan tapaamiseen otan sen mukaan ni katotaan tuleeko uusi extreme laji markkinoille <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt="">

[Markku]

Perjantai-iltana makasin lattialla pää nojaten takana olevan sohvan reunaan. Simo Annikki kaartoi yhtäkkiä minua päin täydellä vauhdilla eteisestä olohuoneeseen, jossa makasin. Luja jarrutus ja kaarre suoraan kohti keittiötä kun se huomasikin minut. <br> <br>Pian Simmo Annikki tuli tekemään uudelleen tuttavuutta. Kas kummaa se päätti yhtäkkiä kiivetä mahan päälle. Siinä vaiheessa jäykistyin kauhusta (älä pure). Se päätti lähteä tutkimaan jalkoväliäni (älä pure). Sen jälkeen se kääntyi ja päätti tulla tutkimaan leukaani. Sitten taas käännnös ja takaisin jalkoväliä kohti (jäykistynyt änkytys ä-älä pure). Siinä se rennosti jolkutteli aikansa mahan päällä, kävi katsomassa leukaa vielä kerran ja hyppäsi sitten lattialle ja jatkoi matkaa. Oi sitä RIEMUN tunnetta. Että meidän "villi" micropus tekee vapaaehtoisesti tuollaista. Tuon jälkeen sitä ei voi kai enää sanoa niin kesyyntymättömäksi. Muutenkin se tuntuu olevan aika "kesy" puolen yön jälkeen kun se on elementissään. Kun sitä lähestyy sen ollessa avoimessa paikassa, se ei pelkää ollenkaan. Jos sitä lähestyy silloin kun se on selkä seinää vasten, on tarjolla äreä siili. <br> <br>Se, että minkä vuoksi se siinä olohuoneessa pyrki tekemän tuttavuutta minun leuan kanssa johtui siitä, että se arvioi, että voisiko tuosta naaman päältä kiivetä sohvalle. Onneksi ei kiivennyt. Muuten se kyllä kiipeilee aika paljon.

[Kaisa]

Oikein kiva kuulla Markku, että teillä on tapahtunut ISO edistys Simo Annikin kanssa. Uskaltaa jo kunnolla tulla tekemään tuttavuutta turvalliseksi kokemassaan tilanteessa. Viltsukin tuhisee tyytyväisenä kun kuulee tämän tänä iltana.

[pupunen]

Minustakin oli hienoa kuulla Simo Annikin rohkaistuneen. Eiköhän kärsivällisyys tuota tulosta. Olisi kiva kuulla myös Sohvi-siilin kuulumisia...

[Johanna]

Käykäähän katsomassa uusia kuvia Simo Annikista Apollon siilikaverit-sivulta. Että onkin veikeän näköinen otus!

[Piikki]

Heh, on tuo Simo Annikki aika hauskan näköinen! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> Hienot jalat on kertakaikkiaan ja pitkä häntä!