Anselmi jätti meidät
Kirjoittaja Eclipse » 04 Maalis 2005, 15:51
Aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimeltä Sateenkaarisilta.
<br>
<br>Lemmikit, jotka ovat olleet täällä jollekulle erityisen läheisiä, menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle.
<br>Siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita, joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.
<br>Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta on yllin kyllin, ja kaikilla ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.
<br>
<br>Kaikki eläimet, jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa; loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi, juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme menneistä päivistä ja ajoista.
<br>Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä. On vain yksi pieni asia: kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta, joka niiden täytyi jättää jälkeensä.
<br>
<br>Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä, mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen. Sen kirkkaat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset; sen innokas ruumis värisee. Yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli vihreän ruohon.
<br>
<br>Se on havainnut sinut, ja kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoinkin tapaatte, te pysyttelette yhdessä riemukkaina jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa. Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi, kätesi hyväilevät taas rakasta päätä ja katsot vielä kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin, jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi, mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.
<br>
<br>Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...
<br>
<br>Wandan isoisää Anselmia muistaen
<br>
<br>-Noora-
- Eclipse
- Member
- Viestit: 19
- Liittynyt: 09 Touko 2004, 17:19
- Paikkakunta: Suomi
Kirjoittaja Marilyn » 04 Maalis 2005, 16:17
Se kipitti, jätti jälkensä.
<br>Se kipitti, tuo muistoissa iloisia hetkiä.
<br>Se kipitti, saa pian hymyn vilahtamaan.
<br>Se kipitti, kipitti pitkälle.
<br>Se kipitti, lähelle valoa.
<br>Se kipitti, pois luotamme.
<br>
<br>Se juoksi, juoksi pois.
<br>Se juoksi, hyvään paikkaan.
<br>Se juoksi, sai meidät nauramaan.
<br>Se juoksi, hymyillen.
<br>
<br>Se jätti jälkensä sydämeen.
<br>
<br>ikuisesti pappaa muistaen, lapsen lapsi Marilyn.
<br>
<br>p.s. osaanottomme Anselmin pois menon vuoksi.
- Marilyn
- Member
- Viestit: 165
- Liittynyt: 07 Helmi 2005, 18:49
Kirjoittaja saijass » 04 Maalis 2005, 19:49
Kuulin myös suru-uutisen Tiinan viestillä ja itku tuli minulta ja tytöiltäkin. Sinne Anselmi meni meidän Simon kaveriksi. Samanikäisinä kuolivat,kumpikin ensimmäisiä siilejä yhdistyksessä.Tuntuu niin uskomattomalta että niitä kumpaakaan ei ole enää...tuli taas kauhea ikävä meidän Simoakin......Anselmia,Simoa ja kaikkien edesmenneiden siilien muistoa kunnioittaen. Saija, Jarmo, Susanna ja Johanna ja Elmeri
- saijass
- Member
- Viestit: 40
- Liittynyt: 06 Syys 2004, 10:30
- Paikkakunta: Riihimäki
Kirjoittaja Norski Ja Hilla » 04 Maalis 2005, 20:49
Syvä osanotto <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt=""> Minä ja Hilla
- Norski Ja Hilla
- Member
- Viestit: 131
- Liittynyt: 21 Elo 2004, 11:31
- Paikkakunta: Rovaniemen mlk.
Kirjoittaja Tarja » 05 Maalis 2005, 22:43
Nyt vasta pystyn kirjoittamaan tähän, Anselmin ikuinen uni on jättänyt tyhjän olon minunkin sydämeeni. Ihana Antsu, joka oli aina maailman iloisin ja hauskin otus. Antsu rakasti ihmisiä ja ihmiset Antsua! Lepää rauhassa ystävä.
- Tarja
- Member
- Viestit: 741
- Liittynyt: 29 Elo 2003, 09:23
- Paikkakunta: Finland
Kirjoittaja Tiina » 06 Maalis 2005, 00:18
Kiitän kaikkia sydämeni pohjasta osanotosta. Jokainen viesti lämmittää mieltämme. Suru on valtava ja ikävä valtaa mielen joka ilta. Toista yhtä luottavaista siiliä kuin Anselmi on vaikea kuvitella. Toivottavasti olimme luottamuksen arvoisia!
- Tiina
- Member
- Viestit: 1333
- Liittynyt: 17 Elo 2003, 11:08
- Paikkakunta: Finland