Esitelkää itseänne :)

[liisamari tuiskunen]

Moi!

Täälä Liisamari ja Estelle siili. Estelle on n. 9 kk.

[Emmi.Susanna]

Täälläpä ilmoittautuu uusi siiliharrastaja siilinsä Tiuhtin kera. Vielä tutustutaan, kun vasta kolmatta viikkoa tunnetaan, mutta pikkuhiljaa kavereiksi tullaan. Tiuhti on pieni, vielä melko arka karamelli pinto tyttönen. Onneksi ruokahalu ja peräpää toimii

[Sipsu]

Heipä hei, täällä vielä omasta siilistä haaveileva, 24-vuotias, naaraspuolinen olento Helsingistä.

Siili-innostukseni lähti liikkeellee niinkin hullunkurisesti, että näin unta, että olin ottanut luonnonvaraisen siilin hoivaani. Olin laittanut sen lintuhäkkiin, koska muuta sopivaa paikkaa ei sattunut olemaan . Siili kesyyntyi välittömästi ja oppi käyttämään häkissä olevaa juoma-automaattia jne. Unessa tiedostin hyvin, että luonnonvaraista siiliä ei saisi ottaa lemmikiksi, mutta koska puoliskoni oli niin mieltynyt ja kiintynyt siiliin (!), annoin asian olla.

Tämän unen jälkeen aloin miettimään, josko alkaisin seurailemaan omaa pihapiiriä tarkemmin. Silloin tällöin olen siilejä nähnyt kipittelevän sekä kuullut puskista rapinaa ja tuhinaa. Siinä toivossa, että ihan omallekin tontille muuttaisi piikikäs, voisin vaikka näppäränä rakentaa talvehtimismökin. Mutta sitten hoksasin, että alueellamme on paljon vastuuttomia kissanomistajia ja meidänkin tontillamme ihan yhtenään maukujia vaeltaa. Enkä näin tietoisesti täten tahdo houkutella siilejä ja katteja nokikkain... Liekö sellainen ollenkaan minun siilimajastani ja ruokinnastani lopulta kiinni, mutta kuitenkin.

Luontevasti päädyin tämän jälkeen etsimään tietoja ihan lemmikkisiileistä ja niinhän siinä kävi, että menin ihastumaan. Siilihän on lähes täydellinen lemmikki (ainoana miinksena kai tuo sisäsiistittömyys... ) Olen miettinyt monta muutakin pienempää "häkkieläintä", mutta ne eivät ole oikein napanneet (no rotat olisivat varmaan aika ihania myös, heh).

Mainittakoon, että olen koiraihmisiä henkeen ja vereen, mutta monen hoitokoiran jälkeen tuo avokki on sitä mieltä, että hauvaa ei tähän taloon tule. Kuulema hajottaa paikat, karvaa joka puolella ja siinä on sitten koko ajan kiinni jne jne... Sen sijaan hän on antanut ”siunauksen”, että omaan työhuoneeseeni saan laittaa millaisen eläintarhan tahansa (jahka se nyt saadaan rempattua ja otettua käyttöön). On myös ihan huvittunut ollut tästä siili-innostuksestani.

En tunne ketään, jolla olisi tai olisi joskus ollut siili lemmikkinä, joten jonkinverran kysyttävää varmasti ilmaantuu ennen kuin varmistun, onko siili sopiva kumppani minulle ja minä siilille. Siksipä liityin tänne foorumille.

[Yuuki]

[Sipsu]

[Tapis]

Tervetuloa siili-hullujen pariin
Ja kannattaa sopia jonkun kasvattajan tai muun siilistin kanssa kotikäynnstä, että pääsee katsomaan ja pitelemään siiliä livenä. Silloin saa parhaiten tuntumaa siileihin. Rohkeasti vaan kysymään jos haluaa käydä jonkun luona kylässä.

[Jupezu]

Vaavi

Vähän päivitystä viime kerrasta. Lähes vuoden hiljaiseloa elänyt kiireisenä opiskeljana. Meikäläisen siili Indy on jo lähes 1½v ikäinen, Jotenkin hurjan nopeesti mennyt aika. Indy on aika tuima toveri, pienestä pitäen ollut "diiva" joka kelpuuttaa vain parasta. Indyn kanssa kyllä on tullu naurettua kuinka hassu pieni elukka se voi olla. Osoittaa muuten mieltään aika selkeästi. Vähänkin jos sitä kiukuttaa niin sen näkee, mököttää ja tuhisee. Mutta kylläpä neiti osaa olla hellyyttäväkin, välillä kiipee olalle ja jää "roikkumaan" siihen, ihanku yrittäis halata isoa ihmistä Persoona indyllä siis on hellyyttävä mutta päällepäin tuima ja epäsosiaalinen. Minut se tunnistaa kyllä, muttei ketään muuta tuttua. Tossa olin vastikään kuukauden saksassa töissä ja indy oli kys. ajan hoidossa mun tutulla joka on aiemmin käsitelly kanssa indyä ja osas hoitaa. Reissun jälkeen jälleennäkeminen oli kyllä melkonen. Mielenkiintosia tuoksuja oli isännässä. Nyt on taas neiti kotiutunut ja aika hulivili yöllä. Väkisinkin lähes mahdottomasta rakosesta mönkii ja karkaa öisin kopistaan juoksentelemaan. Hauskaahan tässä on se että jos yöllä satun tulemaan kotiin ni neiti pysähtyy kahtomaan ihankuin mitään ei ois tehnytkään. En kyllä kadu että otin neidin hoiviini, vaikka paljon se vaatii omaa aikaa kuitenki. Terkkuja indyltä!

[Nadjanen]

Moij,
Oon noora ja mulla huikee pikkunen vipeltäjä nimeltään Nana. Asutaan tällä hetkellä Kuopiossa. Nana on nelisen vuotta ja on hankittu Suolahdesta (oik.nimi Suolahden Nadja)

Siili tuli mulle Hartolasta vajaa kolme vuotta sitten. Ei ollu tottunu käsitelyyn paljain käsin ja oli aika arka, eikä etenkään välittänyt silittämisestä yms.
Nyt käsitellään neitiä vain paljaan käsin ja antaa ottaa kiinni ilman käsineitäkin. On tottunut tosi hyvin muihinkin ihmisiin jatottuu nopeasti muutoksiin.

Vipeltäjällä on tosi paljon luonetta ja se aina keksii mun päänmenoks kaikkee, kuten sisutaa uudelleen siilikaappia; Vaihtelee vessan paikkaa siirtämällä pellettejä kerrosten välillä yön aikana, jemmailee ruokaa jne. Neiti on tosi tarkka mikä kelpaa ja mikä ei.. On kyllä kiltti ja tykkää huomiosta. Joskus on huonoja päiviä, jolloinka mököttää vaan putkessa tai osottaa mieltään sotkemalla. Muuten todella siisti ja helppo hoitoinen. Tottunu matkustamaan ja reissannu mukana paljon suomessa ja ulkomailla..

Tarkotus hankkia tässä keväällä uus vipeltäjä, kuhan sopiva satuu kohalle.

[Toni Honkasalo]

Moi!

Mä oon Toni ja vasta haaveilen siilistä lemmikkinä.

[Pahkasika]

Terveppä terve,

ja eläinten kanssa puuhastellut koko elämäni, mutta nyt siilit alkaneet kiinnostaa enemmän.

[janinarosaj]

Moikka! Kovin hiljaista on täällä foorumilla, Facebookissa keskustelua vähän enemmän mutta olisihan se kiva jos täälläkin?

Meillä on 26.9. kotiutunut pieni ihana siilityttö Nelda Aurora, vielä siis tutustutaan toisiimme, tuhistaan kovasti mutta rohkaistutaan päivä päivältä.
Siilistä olen haaveillut useamman vuoden, mutta viimein tämän vuoden alussa kun poikaystävän vaihtoonlähtö varmistui, päätettiin hankkia oma piikkipallero.
Huomaan stressaavani vielä kamalasti kaikkea (onko liian kylmä/kuuma - lämpötila kuitenkin tasaisesti 23-16 astetta eri puolilla Neldan noin kolmen neliön asuntoa,
oppiiko se tuntemaan mut, tykkääkö se edes musta!) mutta pikkuhiljaa...

Meitä voi seurailla ainakin Instagramista nimellä janinarosaj, luulen että tulen päivittelemään sinnekin aika paljon kuulumisia!