Ihmisten sairasosasto

[tini]

Kiitos mullakin alkaa olo paranemaan. eilen olin niin huonovointinen, että hengittelin pitkän aikaa ensin reporankana pukuhuoneen lattialla ja vielä pahempi oli sairaalassa O.o huimasi ja pyörrytti ja vippasikin vielä päästä, en kyennyt edes hoitajan kysymyksiin vastaamaan. Kauhea kipu, käsivarren (kyynerpäästä ranteeseen) paksumpi luu oli ihan kunnolla poikki ranteen läheltä, mutta onneksi luut oli lähes paikoillaan, joten ei tarvinnu niitä siirrellä. siihen oisin maailman lääkärikammoisimpana kuollut :O
Tirlittan, ihan kauheeta! Nyt on varmaan olo mahtava, kun kaikki on ohi (ja pitkä loma), mutta mä en ois kyllä selvinny tuosta. Mulle jo pelkkä verikoekin on sellanen suoritus, mihin mua ei saada ylipuhuttua edes kerran vuoteen. nostan hattua! itsellänihän on myös suurentuneet nielurisat, mutta ennemmin tukehdun niihin, kun että joku vieras alkas niistä sushia tekemään!
Kiitos alexis

[Tirlittan]

Kyllä mullakin automaattisesti nappas vasen käsi oikean ranteesta kiinni kun tuon tinin jutun luin. En voi edes kuvitella sitä kipua...auauauauau!
Ja täytyy myöntää, että vaikka "kova jätkä" (tuffis:D) oonkin ni kyllä meinas taju lähteä sekä siellä sairaalassa että puupaa-autossa sinne mennessä...Sen verta pahaa se veren määrän näkeminen teki.
Nyt on kivaa, kun joka päivä on vähän parempi olo ja ruokakin uppoaa. Oli kyllä ihan tehokas dieetti tuo sairaalareissu. 7kg/vko kun ei saanut muuta syödä kuin viileitä, ja soseutettuja ruokia; ah ne sairaalan suolattomat viileät sosekeitot...=)
Pikaisia paranemisia tinille ja lemmikkimessuilla nähdään!

[tini]

juu mut tunnistaa pinkistä tukasta ja sinisestä kipsistä (harmi ettei kipsin värii saanu ite valkkaa)

[Tirlittan]

Nyt otetaankin sitten takapakkia...Tulehdusarvot nousseet taas yli sadan (norm. alle 10)...Jos ei maanantaihin mennessä laske niin Meilahden keuhkoklinikka kutsuu taas=/ Luulis kyllä ettei tällä lääkearsenaalilla mikään bakteeri enää meikäläisessä elä. Toivotaan, että uusi antibiootti, joka tappaa lääkärin mukaan kaiken oravaa pienemmän, surmaa keuhkoissa riehuvan pöpöni ja lemmikkimessuilla olen jo täysissä sielun ja ruumiin voimissa=)

[tini]

voiei nyt taistele! kyllä se terve päivä vielä koittaa
Mulla liikkuu jo sormet vähän! \o/ ja on laihdutuskuuri eessä. Mies on päivät koulussa ja illat töissä, enkä ite pysty ruolaa laittamaan :/ ehkä 5viikon kuluttua oon missin mitoissa

[Alexis]

Uskalsin kurkata tänne sairasosastolle vain matkan päästä ja silmät puoliksi peitettynä. Pelkäsin Tinin ja Tirlittanin sairaskertomuksia enkä ihan syyttä. Voi ei Tirlittan, hirmuisen huono tuuri kyllä sinulla! Toivon, että se pöpö keuhkoissa nyt viimein nujertuu.

Mutta tässä nyt nähdään oikein käytännössä siilistien mieletön ja keinoja kaihtamaton vietti kokoontua. Voisiko luonteenpiirre olla sama vietti kuin se, joka ajaa sopulit laumoittain joka vuosi samoille alueille? Tämä laji, siilistit, vain vaeltaa lemmikkimessuille vaikka kirjaimellisesti pää kainalossa?

Nyt kyllä annatte aikaa itsellenne parantua ettekä ainakaan rehki millään tavalla, paitsi korkeintaan soppalusikalla ruokaa suuhun mättäämällä

[tini]

<em>Voisiko luonteenpiirre olla sama vietti kuin se, joka ajaa sopulit laumoittain joka vuosi samoille alueille?</em>
aaaaaaaaaaahhhaaahahahaha ja koko lauman kallion kielekkeeltä jäämereen?
juu rennosti otetaan, pahaa aavistamaton pikkuveli tuli kylään ja pistin sen pesemään uusia hiekkoja akvaarioita varten ja kanniskelemaan niitä akvaarioita

[Amanda]

Auts! Nyt vasta tajusin tän ketjun.. Paranemisia Tinille ja Tirlittanille!
Ittellä oli jo kauhia tuska se, että ranteeseen tuli hiusmurtumia niin toi sitten.. Au.
Jos tini tarttee apua siiliensiivouksessa niin pirauta

[Tirlittan]

<em>Voisiko luonteenpiirre olla sama vietti kuin se, joka ajaa sopulit laumoittain joka vuosi samoille alueille?
aaaaaaaaaaahhhaaahahahaha ja koko lauman kallion kielekkeeltä jäämereen? </em>HIHIII=)!
Ihan oikein Tini!
Mun pikkuveli pääsee sunnuntaina kantamaan muuttolaatikoita=)! Tosi huonoon paikkaan kyllä iski tämä sairastaminen, kun olisi tosiaan pakko muuttaa tänä viikonloppuna. Poikaystävän/avomiehen kanssa tuli ero kuukausi takaperin ja nyt rupee kyllä kypsyttämään tämä saman katon alla asuminen. Uusi kämppä odottaa valmiina, mutta enhän minä nyt saa mitään kantaa tai ponnistalla...*mur*! Täytyy koettaa huijata koko kaveriporukka kantamaan ja yrittää itse toimia vain työnjohtajana...

[Katinka]

Voi hyvät immeiset, paranemisia teille! Minä puolestani voin ilokseni todeta, että piiiiitkään jatkunut uupumus on poissa. Talvella olin niin väsyksissä että olin pari kuukautta sairiksella. Tehtiin kaikki mahdolliset tutkimukset eikä mitään löytynyt. Kunnes kesällä rupesin rukkaamaan ruokavaliota myös pitkään jatkuneiden mahakipujen takia, joille myöskään ei löytynyt syytä. Mahavaivat olivat viikon sisällä poissa ja pikkuhiljaa rupesi väsymyskin hellittämään. Aikas uskomaton tunne kun taas löytyy poweria! Näköjään voi sitten myös syödäkin aivan väärin..

[Pirjo Y]

*PYÖRT* No jo on toinen jalka haudassa noilla kahdella siilistin reppanalla. Nuorella iällä...
Minäkin haluan naukua. Olin perjantaina suunnattomasti kammoksumassani magneettikuvauksessa. Siinähän ihminen työnnetään 30-60 minuutiksi 60 cm halkaisijaltaan olevaan putkeen ja kone pitää vielä kovaa meteleliä, vaikka onkin kuulokkeet korvilla ja musiikkia kuuluu.
Sen verran on klaustrofobiaa, että hirvitti moinen touhu. Terapeuttina osasin kuitenkin itsesuggestiota sen verran, että onnistuin siirtämään itseni ajatuksissani pois sielä putkesta. Tämä edellytti kuitenkin silmien kiinni pitämistä koko toimituksen ajan.
No aluksi laitoin vaatteeni valmisteluhuoneen kaappiin ja sitten minut pistettiin pötkölleen ja lekuri pisti olkaniveleeni kirpaisevasti varjoaineen. Se aine muuten teki todella oudon olon myöhään lauantai-iltaan saakka... yök.
Sitten hoitaja hoksasi, että sormukset on otettava pois. Kiskoin sormukset irti silmät kiinni noituen suggestion häiriintymistä. Hoitaja otti sormukset ja omien sanojensa mukaan hän oli laittanut ne sinne vaatekaappiin johonkin lokeroon. Kun minut kärrättiit kuvauksen jälkeen takaisin siihen valmisteluhuoneeseen, minut jätettiin saman tien yksin. Hoipuin vaatekaapille, pukeuduin ja menin odottavan Kaitsun luo ja kotio.
Vasta lauantaina hoksasin, että jotain puuttuu. Sormukset. Ajattelin, että onhan se hoitaja ottanut ne talteen ja soitan sitten viikolla. Soitin eikä sormuksia löytynyt. Menetin Kaitsun ostaman jumalaattoman kalliin siilin näköisen sormuksen, jossa on 10 timanttia ja 17 safiiria... mitään niin hienoa ja kallista ei minulla ole koskaan ollut. Sinne meni myös kihlasormus. Kolme muuta oli halvempia hopeasormuksia.
Tässä ollaan sitten paljain sormin ja ihmetellään, että mitäs nyt. Potilasasiamies oli ihmeissään, että on tapahtunut monta virhettä. Minua ei olisi saanut jättää yksin poistumaan ja minulle olisi pitänyt antaa käteen kaikki mitä hoitaja on ottanut. Lisäksi hoitaja ei olisi saanut mennä näkemättäni lukitulle vaatekaapille. Vaihtoehtoja on 2. Hoitaja tai siivoja vei tai sitten joku seuraavista kuvattavista.
Sormuksiani en kuitenkaan takaisin saa jos vakuutuksesta joku ropo tulisikin, mikä sekin on epävarmaa.
Kallis reissu.

[Marianne]

Voi kauhea.. Paranemisia Tinille ja Tirlittanille myös..
Ja Pirjo.. aika ääliömäistä toimintaa, minä kyllä kävisin vähän ravistelemassa sitä hoitsua...

[tini]

Hyvä Katinka Mitä muutit ruokavaliossa? Ihan mielenkiinnosta kyselen toisena mahakipusena..
Pirjo selvisikö kuvissa edes mitään? Ton takia mä itse menen aina lääkäriin saattajan kanssa. Ja suosiolla jätän kaiken mihin olen mieltynyt kotiin, jos tiedän kuvauksiin meneväni >:[ Inhottavaa, ettei ihmisiin voi luottaa!
Niin ja Ama, mikäli pienokaiset nyt syntyvät, niin tervetuloa lääppimään apukäsiksi Siivoominenhan ei täällä lopu ikinä kesken

[Katinka]

Aika huolimatonta touhua hoitajilta! Kaikkea sitä voi sattuakin!
Tini: jätin pois viljat ja perunat ja riisit, kun aina oli safkan jälkeen masu kipee ja viime keväänä oli kipu oli jo jatkuvaa. Vähän atkinssin dieetin tyyppistä, mutta mä sain terveyteni takaisin! Ei tarvii enää käydä letkua nielemässä, sekin on kammottava toimenpide.. Ja ihanaa kun ei ole enää täysin vetämättömissä

[Tirlittan]

Onpa kiva kuulla Katinka! Minäkin ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla siitä ruokavaliosta.
Pirjo nyt nostat hirmuisen metelin. Mulle meinas käydä vähän samalla tavalla. Meilahden sairaalassa on nimittäin sellainen käytäntö, että kun potilas saapuu osastolle vaihdetaan sairaalan ihanat vaatteet päälle ja omat vaatteet kirjataan ylös, pakataan pussiin ja viedään säilöön. Kun menin sairaalaan mulla oli päällä vain verinen yöpuku joka riisuttiin, kirjattiin ja lähetettiin (pesemättä) säilöön. Parin päivän jälkeen äiti toi mulle puhtaan vaatekerran siltä varalta, että pääsen pois sellaisena aikana ettei hän pääse hakemaan. Vaatteet kirjattiin ja luvattiin viedä samaan paikkaan missä yöpukukin on.
No, tuli päivä kun pääsin kotihoitoon ja kas kummaa, ei puhtaita vaatteita löytynyt mistään...Huusin ja räyhäsin, että ne vaatteet on löydyttävä, mutta hoitaja vain ehdotti, että matkustaisin sairaalan vaatteissa (taksilla!) kotiin ja omat vaatteeni lähetettäisiin minulle perässä...En suostunut ja kyllähän ne vaattet sitten löytyi, kun oikein etsittiin.
Kerrankin kannatti räyhätä=)!