Suomen Siiliyhdistys

Nuuhku siili on oppinut uuden inhottavan tavan, se puree. Ja kovaa pureekin, kädessä on nyt halkaisijaltaan n. 4cm kokoinen mustelma. Nuuhku on ollut meillä nyt n.7kk ja ollut melkein poikkeuksetta joka päivä sylissä. Nuuhku on kyllä ujo (vieläkin pitää tuhista) mutta nyt on vitsit vähissä kun ei uskalla näyttää sille paljasta käsivartta. MITÄ TEEN???? Kertokaa kokeneet siili-ihmiset miten saan puremisen loppumaan??? kiitos jo etukäteen!

Meidän Sting pureskelee kans ihmisiä, tosin on tehnyt sitä ihan alusta alkaen... toistaiseksi ainoaksi toimivaksi keinoksi on osoittautunut pitää sormensa hampaiden uloittumattomissa <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt=""> <br>Meidän herra ei mitään turhia varoittele vaan nappaa ihan reilusti kiinni ja multa viimeksi se nappasi pienen palan sormesta. Noh herra muutenkin tykkää tuoreesta ja mielellään elävästä ruuasta... <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> <br> <br>Ehkä muilla on parempia vinkkejä, esim. Pirjolla?

Nuuhkun ikä sopiisi aika hyvin piikinvaihtoaikaan. Silloin siilin iho voi olla arka ja käsittely voi olla ikävän tuntuista. Ja äreitäkin siilit voivat tällöin olla. Jos kyse on tästä, pureminen häviää omia aikojaan, kun piikit on vaihdettu.

Minäkin veikkaisin tuota piikinvaihtoa. Siiliä, kun ei oikein voi opettaa olemaan purematta, se kun ei käskyjä tottele (tai olihan joku senkin tehnyt!), mutta kädet kun pitää kaukana suusta niin.. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

Puremisesta on kirjoitettu aika paljonkin tällä keskustelupalstalla. Sinun kannatta varmastikin selailla aikaisempia juttuja aiheesta. <br>Meidän perheessä pureminen on ollut ongelmana talvesta lähtien. Kirjoitin kevättalvella tälle palstalle aiheesta otsikolla "Sylisiilejä vai murisevia ja purevia piikkipalloja". Saamistani vastauksista on ehkäpä apua myös sinulle. Myöskin Pirjo Y:n kirjoitukset Giovannista kertovat samasta paljolti samasta aiheesta. <br> <br>Meidän Tuffe on ihana ja ihan syliteltävä siili, mutta edelleenkin se välittömästi paljaan ihon osuessa kohdalle nappaa kiinni, ja lujaa nappaakin. Ymmärrän siis hyvin ongelmasi. Uskon kuitenkin, että vielä joku päivä minäkin voin antaa Tuffen nuuskia ihoani ilman, että hiki kihoaa heti pintaan, kun odotan iskua. Toivossa on hyvä elää! <br>Viisaammat ovat neuvoneet, että kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä ja paljon sylittelyä ja käsittelyä. Samaa siis neuvon sinulle. Niin ja sitten muutamia poppakonsteja, jotka meillä eivät kuitenkaan ole tehonneet, mutta voithan yrittää, jos ne Nuuhkuun tepsisivät! <br> <br>1) Siilin purressa työnnä varovasti, mutta päättäväisesti purtavaa kohtaa kohti siilin suuta, älä siis revi esim. kättäsi pois. Noh, helpommin sanottu, kuin tehty! <br> <br>2) Siilin purressa puhalla sitä välittömästi kuonolle, äläkä taaskaan revi itseäsi irti. Siilin pitäisi lopettaa heti pureminen. Meillä ei lopettanut... Mutta tuffe onkin Vaaralan vampyyri! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> <br> <br>3) Pyydä avustaja suihkupullon kanssa viereesi ja anna siilisi purra. (AUTS!) Heti kun siili nappaa kiinni spruittaa avustaja siilin kuonolle kevyen suihkauksen. Tätä jenkkien siilisivuilta löytämääni ohjetta en ole vielä itse kokeillut. Kerro, jos uskallat kokeilla, tepsiikö se. <br> <br>Onnea puremattomuusharjoituksillesi! <br> <br>Sirpa <br> <br>PS. Voit katsoa Tuffemme hampaita kuvagalleriasta nimellä "Tuffe irvistää"...

Piikit on jo vaihdedettu (kertaalleen) tuossa jokunen kuukausi sitten. Todennäköisesti pureminen ei liity siihen(?). Mutta helpotti kovasti kuulla että muidenkin siilit purevat sillontällöin. Olen jo kokeillut suihkepulloa ja joskus se tehoaa, joskus ei. täytyy kokeilla noita rauhallisempia keinoja. Olisi kyllä hyvä jos Nuuhku tajuaisi suihkuttamisesta syyn ja seurauksen, mutta ei meidän siili mikään ruudinkeksijä taida olla. On erittäin hankalaa olla repäisemättä kättä pois kun isku käy. <br> <br>Olen lukenut jostain että siiliä hankittaessa olisi hyvä selvittää siilin sukutaustat, liian innokkaana uudesta perheenjäsenestä minä en sitä tehnyt. Nyt kun käväisin kasvattajan luona kysäisemässä asiaa (liittyen puremiseen ja isoon mustelmaani) hän nauroi minulle ja typerälle syytökselleni, joka omasta mielestäni oli tarkoitettu vain kysymykseksi ettei siilissäni ole mitään keskushermostollista vikaa. Että se siitä kasvattajan neuvoista. <br> <br>Pitäkää peukkuja! Omat peukkuni pidän visusti piilossa.

Piikit vaihtuvat kaksi kertaa. n.1-2kk iässä ja n.6kk iässä

Sain Nuuhkun 8 viikkoisena, toivottavasti ensimmäinen piikinvaihto oli silloin jo suoritettu. Minun luona piikit ovat vaihtuneet kerran eli siinä puolen vuoden iässä. siitä on nyt muutama kuukausi, voisiko pureminen silti olla murkkuikään liittyvä "oire"?

Meidän Nuuhku puri silloin tällöin nuorempana, mutta nyt se on jäänyt pois. Nuuhku luultavasti oppi, ettei pureminen ole suotavaa, koska joka kerta kun siili iski hampaansa käteeni toruin siiliä napakasti ja kovalla äänellä. Meillä tuntuu sanallinen toruminen menevän perille ihan kohtuullisesti. Toki Nuuhku puree, kun sen hermot menevät.

Ihmeellinen kasvattaja, jos tuollaiselle kysymykselle nauraa... <br>Kyllä kasvattajan, vastuullisen sellaisen, pitää selvittää siilin ostajalle sukutaustat, jos hän sitä pyytää. Ainakin niin paljon kertoa, kuin itse tietää... <br>Muuten voi jo epäillä kasvattajan motiiveja siilinkasvatukseen.

Ihmeelliseltä tuntuu kasvattajan suhtautuminen. Mutta varsinaiseen kysymykseesi vastauksena, ainoa konsti on se paljon puhuttu kärsivällisyys. Osa siileistä on ns. purijoita, purevat yllättäen ja lujaa. Toiset eivät ole koskaan purreet muuten kuin vaahtistelun yhteydessä, ja sitten on kaikkea tuolta väliltä. Suurelta osalta varmaan tuon alun pureminen vähentyy tai jopa loppuu kokonaan. <br> <br>Meillä opeteltiin puremattomuutta puhaltamisen avulla (ei mitään vaikutusta), desifiointiaineessa kostutetulla vanupuikolla nenään tökkäisyä kun hampaat oli ihossa (ei mitään vaikutusta - paitsi yhden kerran purenta ote senkuin voimistui), purentakohdan painamista suuta vasten (ei vaikutusta). Parhaiten meillä opittiin olemaan purematta äänikomennolla. Tiukka ja luja ei juuri kun aiotaan purra ja käsi alta pois. Tai jos jo ennättää kiinni niin samalla isosti EI, kun päästää irti niin ääni kehu hellällä äänellä. Pitkään meni, mutta ei pure enää kuin ihan satunnaisesti, jos emme ymmärrä riittävän ajoissa muista vinkeistä päästää herraa menemään.

Meidän siilit eivät pure ihmisiä , vaan Gudu puree Tahvoa mm. jalkaan tai kuonoon,kun ovat lattialla tai pöydällä. Tahvo ei ole moksiskaan moisesta ,mutta meitä pelottaa ,ettei se vaan ota liian kovaa kiinni. Kaipa tämä on normaalia,kun Tahvo laulaa ja vikittelee kokoajan,jospa tyttö hermostuu siitä? Pirjo, kirjoitit kerran ,ettei siilien parittelu ole mitään marjanpoimintaa, vaan aika rajuakin menoa,kuuluuko tämä näykkiminen nyt siihen asiaan? Vaikka laitan oman käteni väliin ,niin minua se ei yritä edes purra.

Mamman pususiili Hepulla on pinna kireällä. Salakavalasti tämä viehko herra nasauttaa mamman hanskaan kiinni ja irti sitä ei saa millään. Kyllä siinä on huumori hukassa kun koittaa pitää kätensä paikallaan ja ei viskaa "sontiaista" seinään. Tälläinen täti osaa muuten laajan valikoiman tosi rumia ilmaisuja. Pussattua onneksi saa kun on nopea. Olisiko kyseessä murrosikä kun piikkien vaihtoa en ole huomannut?

Oletko vaihtanut saippuaa tai käsirasvaa viime aikoina? Tai tehnyt sellaista sapuskaa ,että hajut olisi tarttuneet käsiisi? Jos näin on ,niin syy löytyy siitä ,mutta voihan se olla joku iän mukanaan tuoma vaihekkin (murkkuikä) Tai sitten piikin vaihto? Kipeä kohta Hepussa? Enpä näin maallikkona muuta keksisi. Tai hei! Olisiko sinun muiden eläintesi hajut ,jotenkin saaneet Hepun reviirinsä puolustus kannalle?

jotenkin pikku Heppu on ollut herätettäessään kiukkuisempi kun yleensä. Ikää alkais tulla 5 kk eli olisiko jokin piikki homma tekeillä. Ukkeli syö hyvin ja treenaa pyörässään eikä ole kutistunut eikä lihonut. Kattellaan mitä tuleman pitää, eli jos Heppu saa murrosiän alan minä vaihdevuosille....