Suomen Siiliyhdistys

Meidän pikkuinen rakas söpönassu-Nemomme pääsi Taivaaseen muiden siiliystäviensä joukkoon Torstaina 29.7.2004 kello 18.30. Nemo olisi täyttänyt 1 vuotta 26.8. mutta ensimmäisiä syntymäpäiviään Nemo ei jaa meidän kanssamme! Huomasimme ensi oireet tiistaina, kun Nemo oli jättänyt puolet ruoasta kuppiinsa. Sitten illalla kun otimme Nemon häkistä niin huomasimme sen vatsassa veriläntin..ja sen tassut ja suu oli veressä. Luulimme että veri oli tullut mahassa olevasta "haavasta". Soitimme heti Johanna Rauliolle ja hän antoi ohjeeksi mennä seuraavana päivänä eläinlääkäriin, mutta aioimme kuitenkin lähteä heti koska olimme kuulleet että verenhukka on hengenvaarallista pienille eläimille.Menimme lääkäriin ja hän kertoi että Nemolla oli ientulehdus.Lääkäri antoi antibioottipiikin Nemolle ja ruiskeita mukaan..Seuraavana iltana Nemo oksensi verta hiekkalaatikkoonsa ja lääkkeet joita annoimme ruiskulla, ja huomasimme että veri ei ollutkaan tullut Nemon mahasta vaan SUUSTA!Ja nyt Nemo oli jättänyt kaiken ruoan syömättä. Varasimme ajan lääkärille n.kello 20.30.Lääkäri antoi ainakin viisi piikkiä(:nestettä nahan alle, antibioottipiikin, oksennuksenestolääkepiikin ja kipulääkepiikin.) mutta en ole koskaan ennen kuullut Nemon KILjUVAN!! se kuulosti aivan vauvan itkulta!!! Onko kukaan teidän siileistä äännellyt noin??Se oli korvia raastavaa! Kun sitten päästiin vihdoin kotiin niin annoimme Nemolle heti ensimmäisen ruiskeen ja heräsimme aina tunnin välein antamaan Nemolle nestettä ja munan keltuaista ( jota varmaan meni kaikkialle muualle paitsi Nemon suuhun). Seuraavana aamuna seurasin kokoajan mitä Nemo teki.Se hoippui vaivalloisesti kävellessään. Ensin se meni hiekkalaatikkoon nukkumaan ja sitten fleecen sisälle kuumavesipullo kainalossaan.siinä se sitten nukkui koko loppupäivän ja huomasin noin kello18.25. kun Nemo aukoi suutaan ja ei enään liikkunut... Silloin Nemo oli päässyt Taivaan vihreille niityille muiden siilienkeleiden kanssa!! Minulla on paha olo ja olen itkenyt joka päivä Nemoa kun on niin ikävä sitä piikkipalleroa ja sen tuhinaa!Johanna Raulio teki sitten ruumiinavauksen Nemolle ja Nemon sisältä, kurkusta paksusuoleen asti oli kraatereita.Johanna vei sitten näytepalat EELAAN ja nyt odotellaan vastausta... Nemon sairas ruumis on haudattu kauniisti meidän mökillemme pyyhkeeseen käärittynä ja boksissa jossa kerran Nemo tuotiin pienenä meidän kotiin. Nemo on poissa meidän luota mutta nyt hän elää Taivaassa Jumalan suojassa terveenä ja onnellisena Ikuisesti!

Kannattaako teidän mielestä hankkia uutta siiliä?

Voi pikkuinen parka ja sen omat ihmiset. <br>Hankkikaa toki uusi siili sitten kun siltä tuntuu. Ei se Nemoa tuo takaisin, mutta lohduttaa.<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt="">

Kiitos zoozoo!! voisin antaa sen nimeksi vaikka Nemo-junior <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> mutta Mikään ei korvaa silti Nemoa! <br>Toivottavasti saan täällä ystäviä!

Otan osaa suruusi, Kaisuli. Oman lemmikin kuolema on aina kova pala <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt=""> <br>Nyt voin vaan toivottaa parempaa tulevaisuutta siilien kanssa!

Voi itku! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt=""> Olen samaa mieltä, hanki vain uusi siili kun pahimman surun yli on päästy. Hienoa että Nemon sairaus tutkitaan, toivottavasti siitä on apua jollekin toiselle siilille tulevaisuudessa.

Syvä osanottomme Nemon poismenon johdosta. Hienot hetket ja kauniit muistot säilyvät ainiaan. Voimia! <br> <br>Niina, Tuure ja Artturi Pöhkiäinen

Täältä myös osanotot Nemon perheelle... <br>Jaksamista.

Lämmin osanotto.Varmasti tuntuu pahalta, kyllä vuodessa ehtii varmasti kiintyä lemmikkiin tosi paljon. <br>Taavisiilin perhe <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt="">

Kiitos teille jotka olette tukeneet ja lohduttaneet meitä! Nemo on silti aina sydämmessämme ja muistoissamme! <br>Ikävä ja suru silti kalvaa sydämmessä!:'( -__-

Syvin osanotto. Rakkaan lemmikin menettäminen on rankkaa, kun lemmikkiin on ehtinyt kiintyä niin paljon. Nemo pysyy aina mielessänne ja muistoissani. Kaikkea hyvää teille. <br>T: Liisa ja Taavi

Voi pienen pientä siilukkaa <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt=""> Osanotto myös Yrjänä-siililtä, Marjalta & Janilta.

valtavat osaan ottonu menetyksen johdosta. olen kuullut huudon ja se on karmiva. kyllä se suru helpottaa ja muistat ne hyvät ja hauskat hetket. ite just koitan toipua simoni menetyksestä 3yhteisen vuoden jälkeen. <br>t:miia, sanna ja klaara

Nyt minun on helppoa ymmärtää teitä jotka olette myös menettäneet rakkaan siilinne! Surua helpottaa ajatus ettei Nemolle voi tapahtua mitään pahaa, että Nemo saa syödä maailman pulleimpia jauhomatoja yhdessä muiden siili-enkeleiden kanssa ja leikkiä ikuisuuden ilman että Nemo eikä kukaan muukaan sairastuisi, vanhenisi,väsyisi tai tylsistyisi!

Voin kertoa Nemon sairauden kaikille halukkaille sitten kun saamme vastauksen EELA:sta!! Jaksamista kaikille siilinne menettäneille!! <br> <br>P.S Onko kukaan muu kerännyt siilinne piikkejä?? Lasken ne pian ja sitten saan tietää että kuinka monta piikkiä Nemo pudotti elämänsä aikana (paitsi enhän minä nyt ihan kaikkia piikkejä varmaan ole löytänyt) P.P.S Älkää vaan luulko että olisin repinyt ne Nemolta!! En olisi voinut tehdä ikimaailmassa niin Nemo-pallerolle!!