Suomen Siiliyhdistys

Oli nyt ihan pakko kirjoittaa tästä asiasta tänne kun niin innoissani oon etten housuissa meinaa pysyä x)... Voi että et juuri näin iHaNaN NäyN!<3 <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">.... Menin tossa takapihan mettään ettiin kasvityöhön kasveja puol yheksän aikaan illalla. Aikani tallusteltua menin raapimaan sammalta isosta kivestä näytteeksi. Astuin askeleen taaksepäin ja yhtäkkiä rupes jossakin tuhisee. Oksat heilu lähettyvillä ja arvasin heti että siilihän siellä <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">...Nostin oksia ja pikkuinen siili-emo tuhisi pesänsä suuaukolla. Hämmästelin hetken sitä ihanaa piikkimöhkälettä, kun se kirmasi pakoon. Kattelin hetken perään ja päätin lähtee hakemaan siilille ruokaa. Mutta ennen, kun jalkaani liikautin, suuaukolle olikin jo ilmestynyt Rusinaakin pienempi siilin poikanen. Voi herran jestas, että oli ihan viittä vaille etten koskenut. Niin sulonen se kapistus siinä minun jalkojeni juuressa oli, että olisi NIIN tehnyt mieli ottaa syliin ja pussata. Sitten, kun ensimmäinen siilinpoika lähti emonsa perään, niin johan niitä samanlaisia SuLoiSia neulatyynyjä rupesi jonossa siten tulemaan pesästä niin, ettei laskuissa meinannut pysyä, mutta viisi tai kuusi niitä taisi olla. Ellei sitten pesään jäänyt vielä lymyämään joitakin. Juoksin äkkiä kotiin ja hain autotallista Rusinan vanhan puisen nukkumakopin. Laitoin sisään iso suikaleen fleeceä ja IiSooN lautasellisen kissan-ja pihasiilin ruokaa ja vein pesän suuaukon lähelle. Laitoin oksat samanlailla suojaksi kuin ne olivat ennen kuin menin runtimaan ne ja lähdin vähin äänin <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">... Huomenna pitäisi mennä katsomaan onko ruoka maittanut. Jos niin, niin lisää perän sitten vaan <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

Niin ja unohdin mainita, että kyseinen emosiili oli etupihallamme noin kuukausi sitten. Tai uskon ainakin, että kyseessä on sama siili, koska silloin jo arvasin, että siili oli raskaana, koska se kyllä sitten oli möhkäle <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

Toimit oikein<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt=""> <br>Koska toit niille asumuksen ja fleeceä,hyvä! <br>Voin vain uskoa minkälainen näky sinua odotti..oih.. <br>Mä oon kade. <br> <br>Taitavat nuo siilit pitää sinusta,koska olit ne aikaisemminkin nähnyt.

Jos nämä poikaset ovat vielä pieniä, voi olla niin, että ne eivät ehdi lihottaa itseään horrokseen. Tarjoa ruokaa, mutta älä koske suotta pesään.

Yhdyn aikaisempiin "mielipiteisiin". Oli varmasti aivan uskomattoman soma näky. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt="">

Oih Mäki Oon Ihan Kade! En Oo Ikinä Nähny Pihasiiliä! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> Noh, Paitsi Kuolleen Autotien Vieres <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt="">

Emolle ja poikasille, jos jo osaavat syödä, kannattaa tosiaan tarjota reilusti kunnon ravitsevaa ruokaa. Hyvin pian pitäisi näillä meidän eurooppalaisilla olla vähintään 600 g painoa mielellään 800 g painoa, että selviytyvät talvesta horrostamalla. <br> <br>Toimit erittäin hyvin tuossa tilanteessa. Pidähän meidät kuulolla mitä teidän pihasiileille kuuluu.

Osta pihasiileillesi pähkinöitä ja tarjoa niitä. Ne sisältävät todella tärkeitä rasvoja ja terveellisiä ovat pikku piikikkäille,jos jo osaavat itse rouskuttaa? Voit laitta veitsellä pieneksi ne pähkinät sinne lähelle pesää ,mutta älä koske käsin mihinkään ,koska siili haistaa sinun tuoksusi ja voi jopa hylätä pesän! Pihasiileillähän on päiväs aikaan useampia "lepopesiä" ,joissa se käy ja sitten 1 paras talvi pesä ,jossa se horrostaa. <br>Toivotaan ,että pikkusiilit kasvavat suureksi ,ennen lumia ja pakkasia! Varmasti IHANA näky! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

Siitä tulee aina tosi hyvä mieli kun kuulee että joku on ollut kiltti pihasiileille, ne on ihan huippuja otuksia. Onhan muuten kaikki lukenu jo sen Kaarina Turtian kirjan, jonka tiedot on heti ensimmäisenä tuolla "Kirjallisuutta ja linkkejä" -osiossa? Siellä oli paitsi kiinnostavaa tietoa, myös kivoja kuvia ja tositarinoita. Kannattaa lukea.

Olisi kiva kuulla Bella ja Rusina, jos tiedätte, mitä tuolle siiliperheelle nyt kuuluu? Jäivätkö asustelemaan tuohon pesään ja napostelivatko sinun antamasi ruuan?