Kirjoittaja Pinni » 08 Tammi 2005, 22:14
Välillä on oman lemmikin käytös todella hämästyttävää, miten se oikeasti näyttää viihtyvän lähellä ja sylissä. Meillä oli tänään koti hiljainen, kun podin yskää kotona lukien ja muu perhe oli useamman tunnin synttäreillä. Taaville pitkästä aikaa varmaankin aika hiljainen miljöö. Kun muut palasivat kylästä, Liisa otti Taavin ensimmäiseksi syliinsä. Taavi istui Liisan sylissä ja nojasi päällään Liisan rintaan. Istui siinä tosi kauan ja välillä katsoi neitiä ja räpsytteli silmiään. Kun Liisa ei enää jaksanut istua Taavin kanssa, minä otin piikkipallon syliini. Göllötteli siinä sylissä tosi kauan ihan rauhassa, ei edes kaivautunut fleecen tai muun sisään. Sitten myöhemmin kiipesi rintaani pitkin ylös päin ja laittoi etutassunsa paljaalle iholleni ja painoi päänsä rintaani vasten. Ei tuhinasta eikä puhinasta tietoakaan. Myöhemmin göllötteli Juhan sylissä kyljellään, itseään pesien. Eilenkin oli oimituisen hellyyden kipeä. Varmaan muillakin on samanlaisia kokemuksia ja olisi niistä kiva kuulla. Hassu olento siili kyllä on<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">, perhe ei meillä tietenkään yhtään : )...