Suomen Siiliyhdistys

eli haen pikkupojan kotiin tänään!! Siilin pesusta löysinkin haulla juttuja eli tarpeen mukaan ymärsin. En löytänyt (ehkä tämän voimakkaan täpinän takia) keskustelua kynsien leikkuusta, eli leikataanko niitä? Muistan jossain muistan mainitun että iholle suihkuteltaisinn jotain rasvaa? Mikäköhän valmisteen nimi oli? Ja suihkutetaanko sitä vain jalkoihin? Jos ne kuivat vai joka tapauksessa? <br>Sitten vielä hemmotteluvinkkejä, onko joitain paikkoja joista erityisesti pitävät rapsuttelusta? Muuta mukavaa hellittelyä? <br>37 min päästä töistä pois ja matkaan kohti siilistin elämää!

enpä ole noista muista ihan varma mutta siilin kynsiä ei välttämättä tarvitse leikata. Juoksupyöräähän karhennetaan sitä varten. Ei kuitenkaan liian karheaksi ettei tassuihin vain satu. Tietenkin jos kynnet tulevat liian pitkiksi niin ne täytyy leikata. Voi käyttää esim. kissan kynsisaksia vaikka.

Kynsien leikkaus tehdään vain tarvittaessa, eli jos se valkea osa kynnestä jossa ei ole verisuonta on kovin pitkäksi päässyt. Takajaloissa niiden parin kynnen on hyvä olla pidempi rapsuttamista varten. Mikäli kynnet eivät kasva vinoon tai tassun alle, ei niitä yleensä tarvitse leikata. Juoksupyörässä tai asumuksen rampeissa (jos sellaisia on) voi hyvin olla karheampi kynsiä kuluttava pinta, joka ei kuitenkaan ole tassuille liian karhea. <br> <br>Mikäli siilin iho on liian kuiva, eli hilseilee, siihen on apuna Humilac niminen suihkutettava aine. Myös huoneilman kosteuden nosto voi tuoda saman avun asiaan. <br> <br>Kaikki siilit eivät välitä sylittelystä ja hellittelystä, oma siilisi kyllä opettaa sinulle mikä on sen mielestä kaikkein mieluisinta. Meillä molemmat ovat tyytyväisiä, kun saavat nukkua häiriöttä mahan päällä puseron alla.

paaaljon onnea!!!! mä en oo ihan vielä saanut rahoja kasaan siiliä varten!!! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt="">

Vie oman aikansa ennen kuin siili alkaa pitää sylissä olosta. Siihen voi mennä pidempikin aika ja on päiviä, jolloin siilillä on muut kiinnostuksen kohteet kuin sylissä olo. Sitä kannattaa kunnioittaa niin kesyttely onnistuu paremmin. Ainakin minusta.

Kuivaan ihoon voi ostaa myös suihketta nimeltä Vetriderm Insentive Spray (meillä on tätä). Tässä aineen kuvaus lainattuna suoraan orionin sivuilta: <br>"Vetriderm hoitava kosteuttava suihke sisältää kosteuttavia ainesosia, jotta kuivasta ja kutisevasta ihosta tulisi pehmeä ja kimmoisa. Sprayta voidaan käyttää joko paikallisesti tai lisättynä viimeiseen huuhteluveteen. Suositellaan kutisevien ihotulehdusten ja kutisevien ja paksuuntuneiden ihoalueiden hoitoon." Aine on siis tarkoitettu kissoille ja koirille. Tässä tapauksessa myös siilille <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt=""> <br> <br>Siilien iho kuivuu yleensä selästä piikkien seasta tai joillakin tuntuvat kuivuvan korvat, päähän ei kuitenkaan pidä mennä suihkuttamaan vaan korvat "rasvataan" sitten jollain muulla konstilla. <br> <br>Siilin luottamus on voitettavissa mm herkkujen avulla, mato tahi pari auttaa aina asiaa <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt=""> Liika on kuitenkin liikaa, sekin on muistettava nyt kun on ollutkin paljon puhetta siilin ylipainosta.

Kynsien leikkuuta kannattaa kuitenkin vähän "harjoitella" että konstit löytyy tarpeen tullen. Epäilisin että useimpien siilien kynsiä täytyy silloin tällöin leikata.

Ainon kommentista tulikin mieleen, että tosiaan kynsien leikkuuta kannattaa "harjoitella" alusta asti, eli totuttaa oman siilinsä siihen, että sen jalkoihin kosketaan. Itse esimerkiksi hipelöin noiden mussukoiden jalkoja edelleen aina kun sylittelen niitä. Niiden ollessa sievästi selälläänkin räpellän niiden tassuilla, että ne tottuvat ajatukseen, että jalkoihin saa koskea. Tuhina neiti ei enää niin siitä välitäkään, Elviksellä puolestaan riippuu päivästä ovatko jalat kosketusvapaata aluetta vai ei <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> <br>Meillä leikkaamiseen käytetään jyrsijöiden kynsisaksia, jotka ovat pikkuruiset. Tosin isompi kätisen ihmisen sormilla noilla ei kyllä leikata mitään <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

Meilläkin lienee tuota Vetridermin suihketta. Albert vihaa sitä. Suihkupullon ääni on niin ilkeä, että siili mököttää sen jälkeen pitkän aikaa. Puhumattakaan siitä, kun omat ihanat hajut peittyvät mihin lie hajusteisiin... <br> <br>Me pidettiin Albertia sylissä alusta asti joka päivä, ja nyt (2 kk kuluttua) herra tykkää esim. mönkiä paidan alle nukkumaan hihaan tai vastaavaan, se painaa ihanan pehmoisen mahansa ihoon kiinni ja on Aivan Suloinen. Albert tosin oli rohkea ja iloinen alusta asti, eikä alun perinkään hirveästi puhissut tai pomppinut sylissä. Kun sitä piti pallona sylissä, se lopulta aina kyllästyi ja alkoi kurkkia sieltä <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt=""> nyt sitä ei juuri pallona edes näe. Ehkä just herättäessä. Mä en ole lahjonut madoilla ollenkaan, vaan pidän sylissä, kylvetän ja leikkaan kynnet ihan ilman kompensaatiota - voi Albert rukka!. <br> <br>Meillä on kynsien leikkaamiseen kissan tai minkä lienee sakset, aika isot, mutta ihan kelpoiset. Eläinkauppias tuumasi, että hänen mielestään tollaset vähän isommat sopii käteen paremmin. En tiedä, kun en ole pienillä koittanut, mutta hyvin noilla hoituu homma.

Joo tuo Vetriderm tosiaan tuoksuu ihmisen nenään ihan hyvälle, eläinten hajumaailmassa se on varmasti melkoinen lemu. <br> <br>Suihkepullon ääni saa täälläkin meidän neidin salamana palloksi. Elvikseen ei moista tököttiä ole tarvinnut edes kokeilla, pojan iho on erinomaisessa kunnossa, mutta veikkaan, että sama reaktio tapahtuisi senkin kohdalla. <br> <br>Vaan ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin, palloksi mennessä aine meneekin suihkuttaessa iholle asti..

Meillä on hyväksi todettu ihan tavalliset ihmisten kynsileikkurit, ei siis kynsisakset. Niillä saa todella kätevästi napsaistua tarvittaessa aivan pikkiriikkisenkin palan kynnestä. Suosittelen!

Meilläkin on ihmisleikkurit ja hyvin pelaa. Ne pysyy kädessäkin paremmin kuin omituisen muilut eläinleikkurit.

Meillä on kissalle tarkoitetut kynsileikkurit. Leikkaaminen on kyllä yhtä taistelua, mutta pakko on kuitenkin aina joskus leikata kynnet. Tosi varovainen täytyy olla. Kerran Oskulla tuli yhdestä kynnestä verta ja säikähdin kovasti. Kerran leikkautin kynnet eläinlääkärillä eikä se käynyt sielläkään kovin helposti. Varmasti siilien luonteissakin on eroja. Meillä kun on sellainen elohopeapoika, joka ei viihdy kauan aloillaan eikä selällään ollenkaan.