Miksi siili on niin vihanen? :((

[kivasiili]

Siilini on kauhean vihanen ja tuhiseva. Esim. jos haluan ottaa sen syliin, alkaa hirveä tuhina ja pitää antaa sen haistella kättä (TODELLA varovasti, siili tuppaa purra) monta minuuttia ja TODELLA pikkuhiljaa koittaa silittää yms. <br>Eli jos otan siilini, niin pitää odottaa ainakin vartti että saan sen rauhallisena syliin : ( Siili (sylissä ja muuallakin) nytkähtelee uhkaavasti jos koitan silittää tai kosken siihen. Kokoajan niinkuin aikeilla purra : (( sniff. Meneekö tämä ohi? Siili ollut jo 3kuukautta kotona, olen ollut tosi varovainen ja puhunut pikkuiselle lempeästi. Miksi se on niin vihanen/pelokas/uhkaava, etten uskalla edes pidellä paljon? <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt="">

[tanjakuu]

Moi! <br> <br>Kuinka paljon sä olet pitänyt/pystynyt pitämään sitä sylissä? Olen ymmärtänyt, että sylissä pitäminen on se avainasia kesyyntymiseen... tai se, että antaa sen kiipeillä sylissä. Meidän Sakari on nyt ollut meillä kohta 3 viikkoa ja se on pikkuhiljaa alkanut olla vähemmän vihainen. Minua se vielä sähistää, palloilee ja saattaa jopa purra, mutta mieheeni se on jo paremmin tottunut. Pikku hiljaa edetään... Sakari pallottaa ja sähistää yleensä siinä vaiheessa, kun sitä otetaan syliin, mutta sitten sylissä ollessaan se on ihan mukava ja säyseä, ainakin useimmiten. Levoton se on, mutta se lienee luonteesta riippuvaista.

[Susanna]

Hei kivasiili. <br> <br>Meidän siilimme Sasu oli erittäin varautunut ja pelokas kun hän saapui luoksemme. Puhisi ja palloili minkä kerkesi. Tämä voi johtua siitä että häntä ei poikasena oltu käsitelty tarpeeksi tai sitten Sasu vaan sattuu olemaan arka . Olemme saaneet tehdä kovasti töitä jotta poika tottuisi meihin, mutta nyt aletaan olla voiton puolella. Itse huomasin että siilit, niinkuin eläimet yleensä, vaistoavat jos käsittelijää jännittää tai hän on epävarma, ja se tarttuu siiliinkin. Rauhallisesti siili vaan syliin ja vaikka paidan alle nukkumaan. Tämä saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta minä hyräilin usein Sasulle jotain. Sasu tuntui kuuntelevan ja rauhoittuvan siitä. Luultavasti olin itse rennompi kun hyräilin ja se vaikutti Sasuunkin. Aluksi annoin Sasun ensin vain nukkua paitani alla ja katselin itse vaikka TV.tä. Silittämistä vasta sitten kun kaveri oli oppinut olevansa turvassa sylissäni. Paijauksen yhteydessä annoin madon. Reilut kaksi kuukautta meni kun Sasu alkoi hyväksyä tämän rutiinin ja nykyään täydelle pallolle menemisen sijasta kurtistellaan enään kulmia kun kosketaan. Tärkeintä siilin totuttelussa on mielestäni kärsivällisyys ja lahjonta. Tsemppiä vaan.

[Jutta]

Kun Juksu tuli, pidin sitä iha joka ilta sylissä (pidän kyllä vieläkin, niinkuin varmaan te muutkin..). Silloin aina ruokin sitä ja laulelin ja puhelin sille. Olin sen kanssa niin kauan kuin vain pystyin. Kuukauden päästä Juksu oli jo kesy. Nyt Juksu on jo kiltti siili ja on VAIN kerran purrut. Ja silloinkin se puri meidän iskää. Juksu on ollut meillä toukokuun viimeisestä päivästä asti ja ei ole kertaakaan purrut minua. Kiltti siilihän se mielestäni on!<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> Onko täällä muita joita ei ole oma siili ikinä purrut!

[kivasiili]

Kiitos. Kyllä yritän totutella siiliä. Mutta on se jo kolme kuukautta ollut meillä, joka päivä olen pitänyt ainakin jonkun verran. Joskus antanut matoja kädestä. Mutta yleensä kun otan syliini, se vähän aikaa haistelee, sen jälkeen saattaa kakkia päälle tai koittaa päästä pois :< vaikka käyn "kakattamassa" siilin ennen syliin ottoa. No pitää vain yrittää sinnikkäästi. Jos siili tuhisee kauheasti ja kurtistelee naama, niin voiko sen silti ottaa rauhallisesti ja varovasti syliin? Pelkään että siili puree : ( vaikuttaa niin vihaselta.

[Kaisa]

Yritä päästä omasta puremisen pelostasi yli, eläimet ovat hyviä vaistomaan toisen yksilön pelkäämistä ja se voi sitten tarttua siihen. <br> <br>Eli ota vaan rohkeasti se tuhiseva ja kurtisteleva kaveri käsiin ja pistä paidan alle rauhoittumaan ilman silittelyä. Anna sen oppia, että sinun tuoksusi on turvallinen juttu. Sitten kun se on tottunut sinun tuoksuusi rupea sitä sitten silittelemään ja palkitse se tuhinattamuudesta. <br> <br>Kaikista siileistä ei koskaan tule siliteltäviä sylisiilejä, se on ikävä tosi asia, mutta kärsivällisyydellä nekin saattavat oppia hyväksymään silittelyn ja sylittelyn vaikkeivat siitä nauttisikaan.

[zoozoo]

Jotkut siilit ovat "paukkusiilejä", sellaisia vampyyreitä ja tiikereitä. Se on osa siilin persoonallisuutta ja sitä ei voi aina muuttaa. Sulla on siis asennesiili ole siitä onnellinen!

[882]

Jotkin siilit eivät koskaan kesyynny, eikä niiden kuulukkaan. Meillä siilini on sellainen, ettei kukaan muu uskalla häneen koskeakkaan. Ota siili vain reippaasti syliin ja anna avautua pallosta, kyllä kaveri sitten pistää piikin selkää myöten, kun kyllästyy uhkailemaan. Ryti on jo niin kesy, että kun hän kuulee ääneni, niin nousee nyrpeänä pois pallosta, nuolee huuliaan, nuuhkii ja rauhoittuu ja antaa silittää poskista. <br> <br>Jos siili ei kesyynny, niin ei sitä saa pakottaakkaan, kunnioitetaan heidän koskemattomuuttaan ; ) Me siilien orjat, heh...

[kivasiili]

Jos siili tuhisee ja röhisee todella kovaa ja on ihan pallona, niin voiko sen siltikin vaan reippaasti ottaa käteen ja antaa rauhoittua? Mitä luulette, pureeko se tossa tilanteessa? Kokemuksia :S <br>Heh, mä olen ainakin siilin orja, siili määrä kyllä tahdin aika tarkkaan millon kosketaan, millon herätään, millon.. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

[kivasiili]

NIin ja jos se puree ni nappaseeko se oikein kovaa, että vedet lentää ja sattuu tosi paljon, vai onko se sellanen pikkunen vaivaton nappasu vaan puolustukseksi? Meinaa pelottaa koko puremisjuttu. Sen olen huomannut että siilistäni ei kyllä kauhean sylisiiliä saa, ei se silittelystä pidä, vaan nutkähtelee ja murisee (tuhisee siis). Huoh, toivottavasti sekin kesyyntyisi kiltimmäksi vielä.

[Tonttu]

Alussa Cosmokin aina "palloili" kun sen otti syliin, nykyäänkin tuntemattomien seurassa (jos vaikka kaveri haluaa moiseen elukkaan tutustua). Meillä palloilua vastaan toimii aina sama kikka: selällään oleva pallosiili käännetään "mahalleen" käden päälle, Cosmo aukeaa pallostaan tällä kikalla joka kerta. Mä luulen, että tämä toimii siksi, että piikiton maha on siilille hyvin suojaamaton alue, eikä se halua sitä pelokkaana paljastaa. Mutta jos pallosiilin kääntää mahalleen, se uskaltaa aueta koska maha on "suojattu". <br>Tälläisiä filosofisia teorioita täällä luodaan! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

[kivasiili]

Juu kyllähän tuota voisi kokeilla. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> Mutta siili kuulostaa ihan kauhean vihaselta ja kun koskenkin, niin sähinä koventuu ja siili nytkähtelee sillain uhaten <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt=""> pitäisikö uskaltaa vain tarttua varovasti ja nappasta syliin?

[Marjo]

Kyllä ehdottomasti kannattaa ottaa syliin vaikka tuhisee ja puhisee kuinka paljon tahansa. Ei ole pakko yrittää silittää vaan antaa siilin kököttää rauhassa sylissä. Ja voit tosiaan houkutella madoilla tai muilla herkuilla aukeamaan pallosta.

[Sirpa]

Meillä on nyt yli vuoden ajalta kokemusta Vampyyrisiilistä. Olen samaa mieltä muiden kanssa siitä, että sylittely on avain siilin kesyttämiseen. Viikko ja kuukausi kerrallaan siili tottuu käsittelyyn enemmän ja enemmän. <br>Tällä hetkellä olemme jo siinä vaiheessa, että joka ikisen kerran syliinottoärinän jälkeen Tuffe "rentoutuu" hetkessä. Vaan ihoon en kuonoa päästä kiinni, sen verran monta kertaa olen kynsilleni saanut hampaista, että itsesuojelu pelaa. Siitä huolimatta Tuffe on mielestäni vihdoinkin kesysiili! Sitä voi kanniskella ilman fleeceä, leikata kynnet, paijata mahasta, korvista ja ihan joka puolelta. Kuonoa en kuitenkaan lähelleni päästä! <br> <br>Kivasiili, ei muuta kuin sylittelmään, silittelemään, paapomaan, hyräilemään ja lahjomaan! vaikka siilistäsi ei koskaan ehkä tulekaan löllypötkylää on se kuitenkin varmasti maailman ihanin siili sinulle!

[kivasiili]

Kiitoss paljon <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> pitää olla vaan enemmän ja enemmän siilin kanssa, ehkä se ajallaan kesyyntyy. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> oon kuullu, että kannattaa antaa kädestä esim. jauhomatoja niin se saa mun hajusta positiivisia "kokemuksia". <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">