Suomen Siiliyhdistys

Keskisormi pystyssä näpyttelen tätä viestiä. Niinhän siinä taas kävi, että kun on jo uskonut vampyyrin vallan kesyyntyneen, iskee tuo suloisenkavala ketale kiinni. Pari aamua sitten pyydystin ennen töihin lähtöäni poikaa soffan alta ja sainkin kiinni. Vaan sekunnin kuluttua osat olivat vaihtuneet ja Tuffe saikin minut! Siinä huusin kurkku suorana sormeani, joka oli kadonnut piikkipallon sisään lukkopurentaisen paholaisen kitaan. <br>Tällä hetkellä sormi on tulehtunut ja tosi arka. En edes viitsi ajatella sitä bakteerien määrää, joka hyönteisiä mussutelleen pörriäiseni hampaistosta ruumiiseeni pujahti. <br>Lähettäkääpä tänne Esi-Helsinkiin parantavia ajatuksia ja Tuffelle joukkohuutona yks-kaks-kol- nyt: <br>"ÄLÄ KOSKAAN PURE RUOKKIVAA KÄTTÄ!"

Voi Tuffe minkä teit <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt=""> <br> <br>Anteeksi Sirpa, mutta hymy nousee väkisin huulille... vaan ei varmasti tuntunut kivalle ja sormea varmaan jomottaa <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt="">

Argh, tiedän miltä tuntuu. Onko jäykkis voimassa. Mulla nimittäin ei ole...

Jäykkis kunnossa! Jaloissa kun pyörii kaksi käärmyliä, konnakolonna ja Vaaralan Fampyyri, niin rokotuksista on huolehdittu ihan koko perheen osalta. Vaan ei rokotus poista tuota sormen tuskaa, ääh!

Tuffessa on edelleen afrikkalais-iipeemäistä alkuvoimaa <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

Hymyilyttää tätä lukiessa tuokiokuva eiliseltä <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> <br>Meillä kävi tutustumassa siileihin kiva nuoripari, joka on varauslistalla. Istuttiin siinä sohvalla, heillä oli Sirius syliteltävänä ja minä esittelin Anemonea. Kerroin, että tätä on käsiteltävä päiväsaikaan fleecen kanssa, koska se saattaa purra kiukuspäissään kesken unien herätettynä. <br>Tuleva uusi siilistimies kysyi, että tunteeko sen kun se puree vai onko se sellainen näykkäisy? Kysymys oli asiallinen, mutta minua tuhannesti siilipuremaa ämmänräähkää hetkahdutti kivasti sisäisesti. <br>Selitin, että kyllä sen tuntee <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> Lisäsin toki rehellisyyden nimissä, että siilin hampaat saattavat mennä jopa sormen läpi jos se iskee luun sivusta... <br>nimim. pitkäkorvien purulelu

Me ollaan iloisina saatu todeta, että Otto ei ole purevaa sorttia, vaikka pitkäkorva onkin. Se vaan pihisee ja puhisee, ja jos OIKEIN kovasti ärsyttää, niin saattaa näykkäistä silleen, ettei sitä edes ehdi tuntea, eikä jää minkään maailman jälkiä. (kyllä sillä silti julmat hampaat on..) On se sellainen mamman oma murumakkara, että oksat pois! =)

Niin, kiitos Pirjo vielä tuhannesti ikimuistoisesta tutustumiskäynnistä siiliperheessänne! Oli upeaa pitää herrasmies Siriusta sylissä ja totutella siilin käsittelyyn. Anemone hurmasi meidät heti asenteellaan ja Sirius kesyydellään. Piikkiä jonka löysimme muistoksi olemme jo esitelleet ystävillemme jotka sitä ihmeissään hypistelevät ja kummastelevat "no jopas, nehän ovat teräviä!". Sirius ymmärsi myös jättää muiston joka opetti että sylisiili pitää välillä päästää vessaan...

Hih! Taas hymyilyttää vaikka itse asiassa w*****aa niin ettei veri kierrä tuon sukusiitosasian takia. <br>Murumakkara <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> <br>Ja miten herttaista, että siilijonottajat pitävät yhtä piikkiä suuressa arvossa ja kaveritkin sitä äimistelevät <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> Loistavaa! Teistä tulee kerrassaan mainioita siilinhoitajia <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

Todella herttaista tuo alkuihastelu! Siilirakkaus on kyllä pysyväistä sorttia, mutta ne piikit ei ehkä enää olekaan niin suloisia kun niitä poimii jalkapohjiinsa monta viikkoa piikinvaihdon aikana. (Ja joulun tienoilla arvaillaan törröttääkö jalkapohjassa vihreä vai valkoinen.<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">) <br> <br>Edit: JPJP:lle tiedoksi: Kyllä, meillä on albiino, ei mikään marsilaissiili.

Marsilaissiili!!! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> <br>Niin olen ymmärtänyt lukutoukkaillessani yhdistyksen sivuja sekä tätä keskustelufoorumia että noin puolivuotiaana siilillä on piikivaihto...ja että silloin piikkejä on tietty joka puolella. Oli se vaan vaikuttavan kokoinen piikki jonka Sirius oli tiputtanut, mutta toisaalta vaikuttavan kokoinen oli Siriuskin!!!

Ensimmäinen vaihto on jo pikkuisena, meillä varisi juuri kotiintulon jälkeen pitkän aikaa. Toinen tuli aika tarkkaan vuoden ikäisenä. Alpo täytti vuoden joulukuun alussa ja alkoi joulun alla varista (otti mallia kuusesta) ja sitä jatkui ja jatkui pari kuukautta! En tiedä miten pitkään siileillä on tuo toinen vaihto kestänyt, mutta meillä se tuntui ikuisuusprojektilta, ja silloin meidänkin sohvatyynymussukkaa äksytti tämän tästä. <br> <br>Ohhoh kun taas eksyttiin aiheesta!

Myötätuntorutistus Sirpalle ja Tuffe yritähän muistaa ettei saa purra vaikka kuinka äksyttäisikin. <br> <br>Näitä juttuja mahtipurennosta lukiessaan kiittää aina onneaan että Yrjänä puraisee tosi harvoin ja silloinkin useimmiten vähän kuin vahingossa, tosin toissa-aamuna jouduin tälläisen harvinaisen toiminnon kohteeksi. Aamuisen käpälätarkastuksen yhteydessä tarjosin palkkioksi juustoa, (ilmeisesti juusto oli siilistä liian pieni?) kun osa sormesta joutui myös pieneen kitaan. Kesti hetken ennenkuin siili tajusi ettei suussa ole juustoa ja sitten sormen puolihuolimaton sylkäisy ulos suupielestä ja "minä mitään purrut, luulet vaan" -ilmeellä jatkoi juustonmurujen metsästystä kädeltä.