Suomen Siiliyhdistys

Oletteko koskaan ihmetelleet siilin yllättävää kiipeilykykyä? Kertokaas mikä on tuntunut lähes uskomattomalta. Me nimittäin olimme varmoja ettei Muska tulisi koskaan pääsemään portaita ylös alakerrasta. Portaat ovat vielä aika jyrkät, mutta neiti punnertaa itsensä yläkertaan useita kertoja päivässä, ja vielä varsin nopeasti. Viimeksi tänä aamuna löytyi akvaarion edustalla olevan maton alta piikkisenä ja vihaisena.. Luulempa että meillä luovutaan kevyistä pikkumatoista.. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

Tytär on selvästi isäänsä tullut. Meillä on liikuteltavia puisia esteitä, joiden olemme kuvitelleet pitävän siilit pois kielletyistä paikoista. Kerran Osku jäi keittiöön juoksentelemaan tunnin ajaksi. Kotiin tultuamme sitä ei löytynyt mistään. Se oli kiivennyt sileäpintaisen esteen yli ja piiloutunut poikamme kirjoituspöydän alle, josta se vasta pitkällisen etsiskelyn jälkeen löytyi peilin avulla. Osku on myös kiivennyt melko korkeareunaisesta kylmälaukusta Suolahden vierailulla, kun tyttösiilien tuoksut kiehtoivat niin kovasti. <br> <br>Se rakastaa myös mattojen alle piiloutumista. Olipa matto iso tai pieni, Osku onnistuu kyllä sen alle kaivautumaan.

Kyllä siili on taitava kiipeilijä ja sillä on ilmeisen hyvä voimat. Meidän siilimme punnersi kerran itsensä ylös, roikuttuaan ensin etutassuillaan yläkertansa terassilta. Kiirehdin paikalle auttamaan, ettei hän putoa, mutta veti itsensä itse ylös. Saa myös tassuillaan aika hyvän tarttumaotteen.

Marilyn vetää portaita ylös, (pienellä avustuksella) kun luulee olevansa mahti siili, joka taitaa esteen kuin esteen, vaikka onkin pienikokoinen pallero. ;]

Muska on näemmä intoutunut kiipeilystä nyt toden teolla. Tänä aamuna se löytyi yläkerrasta, olohuoneen suuresta kukkaruukusta. Siellä se katsella tapitti tassut mullassa...

Ei sentään ollut kaivautunut kukkaruukkuun. Siinä olisi ollut pyykkiä kerrakseen...

Se tuntuu olevan melko arvaamaton otus.. meillä kämppä täynnä muuttolaatikoita, se varmaan keksii ne kohta.. ei tiedä missä kuormassa kulkee siili.. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

Bella ei tähän mennessä ole hämmästyttänyt orjiaan kuin kiipeämällä pystysuoraa sohvan selkänojaa ylös. Eihän se sinällään ole kummoinenkaan temppu, koska siitä saa aika pitävän otteen verrattuna esim. puisiin esteisiin. Hämmästyttävää silti noinkin kömpelöltä vaikuttavalta otukselta kuin siili. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> <br> <br>Olettekos muuten huomanneet miten siilit käyttävät taitavasti piikkejään avuksi kiipeillessä?

marilyn tulee mummoonsa. se päätti ekoilla lapsillaan jotka olikii varsinaisia kauhu kakaroita karata silloisesta 40cm korkea vaneri laitaisesta aitauksesta. niin se vaan jollai keinolla sieltä pois kiipes.

Sakke ei kyllä kiipeile juurikaan - ollaan oikein ihmetelty sitä, koska meidän kämpässä olis mahikset vaikka mihin. Silloin kun Sakari tuli meille, aidattiin sille iso alue olkkariiin kirjoista ja videokaseteista ja se ei ole kertaakaan yrittänyt niistä yli! Ihan pienellä vaivalla se pääsisi myös stereotasolle, mutta ei herraa tunnu kiinnostavan. Löytyykö muiden siileistä yhtä laiskaa tapausta? <br> <br>Eilen sattui tosi huvittavan näköinen juttu: Sakke söi kanaa ja sitten sille jäi otsapiikkiin kiinni iso kanapala. Raukka yritti vaikka kuinka kauan saada sitä suuhunsa ja onnistui lopulta vahingossa tiputtamaan sen vesikuppiin. Oli tosi hassun näköistä, kun se yritti kurotella silmien edessä roikkuvaa kanabiittiä! Olis pitäny ottaa kuva, mut ei tietenkään ollut kameraa mukana.

Meillä poikaset kiipeilevät sohvan selkänojaa ylös. <br>Edellisen poikueen poikaset kiipeilivät pahvilaatikon ja seinän välisessa sentin raossa. pahvi antoi vähän myöten.

Siilimme Indi, kiipesi aina ennen (ennenkuin aloimme pitää sitä öitä yläkerrassa irti) häkkinsä kaltereita ylös ja sieltä ylätasanteelle. Monesti jumppaili katossa ja muksahteli alas.

täällä kiipeillään kanssa kovasti. huipput on lyönyt pari kk. sitten villi siili suhonen joka osoitti että edes duna ei estä sen vapauden kaipuuta. päätti sitten mystisesti siirtää päälli ritilän syrjään ja muuttaa sohvan alle koisaamaan.

Meidän Albert ei kiipeile juurikaan, löytyy siis laiska kaveri Sakelle toisinaan se on kiivennyt esim. kenkätelineeseen, mutta harvakseltaan. Kivempi on juosta ympyrää omassa aitauksessa kun kiipeillä, tuumaa Herra A.

Elli kiipesi joskus muutaman kerran sänkyyn yön aikana. Meillä on ihan normaalikorkuinen runkopatjasänky. Ilmeisesti kaveri kiipesi peiton reunaa pitkin. Löytyi mieheni jaloista nukkumasta aamulla pussilakanan sisältä. Pelästyttiin, että lytistetään se joskus vahingossa kun se tulee sänkyyn. Sen jälkeen on hiukan muutettu noita asumisoloja, ettei pääse vahinkoa sattumaan..