Suomen Siiliyhdistys

Varsinkin keskustelupalstaamme kauemmin seuranneet tuntevat Tuffen, Vaaralan vampyyrin. Tuffe on lähes kaksivuotias ulkomuodoltaan valkovatsa, mutta luonteeltaan pitkäkorva; herra on hanakka käyttämään hampaitaan niin omaan perheeseen kuin vieraampiinkin. Haarus maximuksemme on siis ollut kaikkea muuta kuin löllykkä siilinpuikula. Kesytysoperaatiomme on ollut jatkuvaa ja tuloksia onkin saavutettu. Edellisestä puremasta on jo kuukausia, joskin syynä on varmaankin ollut se, että me ihmiset olemme oppineet pitämään ihomme kaukana Vampyyrin kidasta. <br> <br>Tämän pitkän esipuheen jälkeen siirryn itse asiaan eli eiliseen myöhäsiltaan. Olin ostanut viime viikolla edesmenneen Tamara Lundin levyn ja kuuntelin sitä hämyisessä makuuhuoneessamme Tuffen köllötellessä vieressäni siliteltävänä. Tavallisesti siilimme makaa vatsa maata vasten, silmät puoliummessa ja nauttii, kun sitä kuopsuttelee, mutta koko ajan se on hieman kuin varuillaan. Vaan eilen illalla tapahtui sitten jotain outoa. Levyltä alkoi juuri kaunis "Sinun omasi": "Sun vain, sinun omasi ain oon, kai olla saan!" Samassa tunsin, kuinka Tuffe yllättäen kääntyi kyljelleen ja siitä suoraan selälleen kuin koira. Äimistyneenä aloin silitellä sitä hellästi vatsasta eikä poika pannut lainkaan hanttiin, oikoili vain koipiansa ja käänteli itseään tyytyväisenä parempaan hellimisasentoon. Olin niin onnellinen, että taisi siinä muutama tippakin tulla silmiin. Kun seuraavana kappaleena tuli "Kun kahden näin hämyssä illoin kanssasi olla mä saan, on sanat niin turhia silloin; hyväile, hyväile vaan!", niin meikäläisen malja oli ylitsevuotava ja runsas. Vain te, rakkaat siilistiystäväni voitte ymmärtää tämän onnentunteen!

Sanattomaksi vetää, ei kai tässä muuta voi kun onnitella !!! <br>Olet viettänyt Tuffen kanssa laatuaikaa yhdessä.

Hienoa Sirpa! Taitaa Tuffe omata varsin hellän luonteen tuon piikkikerroksensa alla =) Tai sitten se on mahdottoman musikaalinen siili!

Voi miten ihanaa! Olisin onnesta soikeena jos meilläkin tapahtuisi näin hellyttävä juttu! Ihana Tuffe!

Voi miten ihana hetki teillä on ollut.. Osaa se Tuffekin yllättää

Finnkaraoke 3 B 1 ja 41 A 3... Nyyh... siinäs taas nähtiin musiikkiterapian mahti!

Selätetty haarus vambyrys maximus. Kesytys onnistunut....toistaiseksi.

Vautsi vau hyvä Sirpa ja musikaalinen "Vampyyri"!

Onnittelen

Wow, vampyyri kesyyntyi Ihana juttu, voisi kyllä mulla silmät tippua, jos usva tekis noin

Nyt Sirpa ymmärrät, miksemme kamalasti pelänneet Tuffea, kun se oli meillä Hotellissa(vaikka tiesimme maineen) .Tahvohan oli joka ilta juuri tuollainen, se rakasti maata, mitä ihmeellisimmissä lällyasennoissa sylissä:) Taisi kertoa Tuffelle, että tämä se on siilin elämää...Nyt poika luottaa sinuun täysin! Ihanata.

Kesy vampyyri kuulostaa niin hassulta, ettei se tunnu todelliseltakaan. Vaan jos Tahvolla kerran oli piikkinsä pelissä niin sitten voin uskoa melkein ihmeisiin! Ja pakkohan se on uskoa, kun omin silmin näki!

Tästä lähtien, kun kuulen radiosta Tamara Lundia, näenkin sieluni silmillä selällään autuaana rötköttävän Tuffen!

Luin Tamaran kuolinilmoituksen lehdestä ja mieleen tuli heti Tuffe,jota Sirpa rapsuttaa kyynel silmässä

Tamara, kaikkien siilistien herkkien hetkien tulkki! <br>Seuraavissa tuffareissa laulamme karaokena sekä Finnkaraoke 3 B 1, että 41 A 3! Kyllä siinä tulee tippa toistenkin silmäkulmaan.