Suomen Siiliyhdistys

Taas aloitan uuden aiheen, ja mielestäni tällä kertaa erityisen perustellusti. Olen nyt kuullut jo useasta tapauksesta, jossa siili on vaihtanut perhettä sen takia, ettei sille "ollut aikaa" tai se "ei ollutkaan sellainen lemmikki kuin luultiin". En siis suinkaan puhu esim. todellisen allergian takia uudelleen sijoituksista!! <br>Mistä johtuu, että ihmisillä on vääriä luuloja siileistä? Miksi hankitaan siili, jos sitä ei haluta/uskalleta edes käsitellä a)ollenkaan b)muuten kuin hanskat kädessä? Ja taas rajaan: edellä mainittu ei koske Brandtin siilin kesytysvaihetta eikä niitä ihmisiä, jotka haluavatkin siilin ns. tarkkailueläimeksi eikä sylilemmikiksi. <br>Miten voisimme auttaa tilannetta? Tietysti asiaa helpottaa, jos siili hankitaan vastuulliselta kasvattajalta, joka pitää pontevan luennon siilin hoidosta ja käytäytymisestä. Mutta eläinkaupasta voi saada siilin pahimmassa tapauksessa vain maksamalla pyydetyn hinnan ja kassan kautta ulos, näkemiin. Tai sitten saa ihan väärää informaatiota, kuten tällä palstallakin on jo ikävän monta kertaa todettu. <br>Vaikka jotkut siilimme ovat tosi kesyjä ja tykkäävät olla sylissä, eivät suinkaan kaikki tykkää. Monet ovat seurallisia, monet taas eivät. Ja lähes kaikki ovat välillä sähiseviä palloja eivätkä yhtään sosiaalisia. <br>Se myös tuntuu aiheuttavan harmia, että siili on tosiaan hyönteissyöjä, jolle on annettava niitä inhottavia mönkiäisiä... <br>Myös siilin aktivoituminen vasta myöhään tuntuu joitakin kovasti haittaavan. <br>Täten viritän keskustelun aiheesta miten miten ne väärät jättäisivät siilin hankkimatta...

Varauslista ainakin osaltaan himmailee siilinhankkimishaluja, kun sitä ei ainakaan siiliyhdistyksen kautta saa "heti samana iltana". <br> <br>Ne, jotka hankkivat siilin eläinkaupasta hetken mielijohteesta ovatkin se hankalampi porukka. Näitä siilejä sitten uudelleensijoitellaan... <br> <br>Minusta olisi kuitenkin tärkeää että niissäkin tapauksissa kun omistajat eivät kuulu siiliyhdistykseen, uudelleensijoitukset hoituisivat silti yhdistyksen kautta. Näin uudelleensijoitettava siili päätyisi aina hyvään kotiin, toisin kuin jos se myydään edelleen keltaisessa pörssissä ja se päätyy taas heräteostokseksi jonnekin...

Sanonpa minäkin mielipiteeni: Ihan aiheellinen kirjoitus. Eikä asia valitettavasti koske vain siilejä..<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt="">

Ihan aiheellinen pohdittava, eikä siihen varmaan mitään poppakonstia ole. Kasvattajat pystyvät omalta osaltaan auttamaan, kertomalla siilin erityistarpeista tuleville siilisteille. En tiedä auttaisiko asiaa, ns. jälkiseuranta. Uudelle omistajalle velvollisuus pitää yhteyttä kasvattajaan ja mahdollisuuksien mukaan kasvattajan tai hänen edustajansa vierailla uudessa kodissa jonkin ajan päästä tarkistamassa tilannetta. Varmasti monessa tapauksessa voisi kyllä olla hankala järjestää tuollaista "valvontaa", mutta voisi auttaa asiaa ehkä. <br> <br>Oma lukunsa on sitten nämä rahat tiskiin ja siili kotiin eläinkaupasta tarinat. Niihin ei pysty jälkiseurantaa järjestämään mitenkää varsinkaan jos omistajat eivät kuulu yhdistykseen. <br> <br>Tietysti jos yhdistyksen yhteystietoja ja webbi-sivun osoitetta jakaisi eläinkauppoihin nähtäville sekä siilin ostajille annettavaksi mukaan, niin uudet siilistit saisivat edes jonkun oljenkorren mihin tarttua jos/kun innostus hiipuu. Voisi thdä myös tuota A4-saastetta, eli hoito-ohjeen jota voisi antaa eläinkaupasta siilinsä ostaneille.... <br> <br>Muutama ajatus - en tiedä onko näistä mitään apua, mutta jos vaikka poikisivat toimivia ratkaisuja.

Eläinkaupoille on jaettu A4-kokoisia siilin hoito-ohjeita. Ja niitä on myös annettu siilien ostajille, koska niiden perusteella on usein oltu minuun yhteydessä. Olemme antaneet luvan vapaasti ottaa ohjeesta kopioita. Ensimmäisiä tällaisia yhteydenottajia oli muuten meidän kaikkien tuntema Pirjo Y <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> <br> <br>Samoin olemme jakaneet eläinkaupoille hoito-ohjeita, miten siilejä tulee hoitaa kaupassa. Samaisessa ohjeessa on kuvattu sukupuolen määritys.

Mielestäni tässä on nyt buumin aiheuttajana osaltaan se että siiliä pidetään allergiaperheisiin sopivana lemmikkinä ja se saa monet perheet hankkimaan siilin juuri sen vuoksi. Sama buumi tuli joitakin vuosia sitten punakorvakilpikonnien kanssa ja sitten niitä oli keltaisen pörssin annetaan osasto pullollaan ja niitä jätettiin ojiin ja lammikoihin kun se todellisuudessa on melkoisen suuritöinen hoidettava (kokemusta on). Ja kuten omallekin kohdalle sattui, että eläinkaupassa valehdeltiin sen pysyvän vanhan 5 markan kolikon kokoisena ja soveltuvan normaaliin kala-akvaarioon. No näin se toimikin muutaman viikon mutta parissa kuukaudessa siitä kasvoi ruokalautasen kokoinen lemmikki joka söi akvaariokalat mikäli vielä oli samassa akvaariossa. Kun liikuin eri eläinkaupoissa ja kuulin näitä valheita niin huomauttelin aina omat kommenttini ko. eläimen koosta ja hoidosta ja ostajat jäivät miettimään asiaa uudestaan. Meillä konna eleli vuosia ja kiinnittäkääpä huomiota niin ko. eläintä ei näe enää juuri missään eläinkaupassa myynnissä. Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen tiloissa niitä uiskentelee muutama kappale ja ovat olleet sielläkin tosi pitkään ilman uutta kotia. <br> <br>Tärkeintä on meidän siilejä tuntevien kertoa siileistä myös negatiiviset ominaisuudet (iltaliikkuja, ötökänsyöjä, mahdollisesti salmonellan kantaja yms.) sillä ne ovat asioita jotka saattavat olla jollekin juuri niitä eniten merkitseviä asioita vaikka me siilistit emme pitäisi niitä minään negatiivisinä asioina. <br> <br>Vaikka eläimet ovat kuinka ihania on niissä aina joitakin ominaisuuksia joita osa ihmisistä pitää haittana. <br>Kissat raapii, koira saattaa purra, siilikin saattaa purra (terkkuja vaan Pirjolle <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">), kani jättää kakkapipanoita vähän minne sattuu jne. Ihannelemmikkihän olisi varmaan sellainen mikä ei tarvitse hoitoa kuin ainoastaan silloin kun omistajaa huvittaa sitä hoitaa ja se vain tulisi paijattavaksi ja leikkikaveriksi silloin kun omistaja niin haluaa. <br> <br>Kun Hesarissa oli artikkeli siileistä, oli mielestäni tosi hyvä, että Tiina mainitsi mm. siitä ettei siili ole välttämättä hyvä ihan pienen lapsen lemmikiksi koska se on enemmän yöeläjä ja voi säikäyttää lapsen nostamalla piikit pystyyn. <br> <br>Kaikki siilistit voisivat suositella mahdollisille siilin hankkijoille muyös tätä keskustelusivustoa, sillä täällä on kyllä monenlaista tietoa siileistä. Lisäksi ehdotan, että kasvattajat eivät ainakaan lähtisi polkemaan näiden hintoja alaspäin, sillä se on ainakin yksi asia millä ostaja saadaan harkitsemaan asiaa tarkemmin. Ei kesäkissa kohtaloa siileille! <br> <br>Huh, huh olipas palopuhe......

Täällä päin OLI yksi eläinkauppa mikä jakeli uusille lemmikin omistajille paperilla hoito-ohjeet ja selitti tarkkaan miten eläintä hoidetaan, kuunteli omistaja tai ei (näitäkin on nähty..). Lapsilla täytyi olla aina ainakin toinen vanhemmista mukana, kun lemmikkiä haettiin, muuten ei myyty. Valitettavasti kyseinen eläinkauppa menetti paikkansa isommalle ketjulle (tästä liikkeestä en tiedä onko siellä millainen toiminto lemmikkien ostajien suhteen, voi olla asiantuntevaakin) ja lopetettiin. Liikkeessä oli myös hieman korkeammat hinnat (yksityisyrittäjä) verrattuna kaupungissa jo pidempään olleelle lemmikkiliikkeelle, mikä oli mielestäni vain hyvä. Harmittaa vain kovasti kun näitä ns. hyviä liikkeitä joudutaan lopettamaan suurempien tieltä.. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt=""> Eläinkauppiaiden vastuuta myytävistä eläimistä pitäisi saada "korotettua".. <br>Liittyikö tämä nyt edes koko aiheeseen?? *kunhan selittelee menemään* <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

Kannan nyt minäkin oman korteni tähän keskusteluun... Se on hyvä, että siileistä puhuttaessa muistetaan mainostaa niitä 'huonoja' puolia. Myös korkea hinta pitää heräteostajat helpommin loitolla. Hinnoista Lenkun kommenttiin liittyen sanoisin, että toisaalta jos eläinkaupoissa siilejä aletaan myydä halvemmalla kuin kasvattajilla (minkä ilmiön minä olen huomannut), ja kun sieltä vieläpä saa siilin heti kainaloonsa ilman jonotteluja, saattaa se lisätä ihmisten houkutuksia ostaa siili sieltä, mikä taas ennestään lisää siilien myyntiä eläinkaupoissa. Ja helposti juuri ne vähiten siileistä tietävät päätyvät silloin eläinkauppavaihtoehtoon, vaikka juuri heille kasvattajan antamat neuvot olisivat erityisen kullan arvoisia. Valitettavasti rahalla on aika iso painoarvo näissäkin asioissa. En tiedä olisiko moinen mitenkään mahdollista, mutta semmoinen voisi auttaa, että siilin saisi vaikka 50e edullisemmin jos kuuluisi siiliyhdistykseen... Olisi kyllä hyvä, että kaikkien lemmikin ostajien tulisi suorittaa semmoinen 'tentti' joka käsittelisi lemmikin perushoitoa, ennen eläimen ostoa... mutta se taitaa olla vielä enemmän utopiaa <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

Tuo eläinkauppojen alentunut hinta kuulostaa huonolta... <br> <br>Mutta, tuossa pupusen tenttiehdotuksessa olisi ideaa, voisiko siiliyhdistyksen sivuille perustaa sovellunko siilinomistajaksi leikkimielisen tentin, missä kyseltäisiin tyyliin: <br> <br>haittaako jos lemmikkisi herää myöhään illalla? kyllä/ei <br> <br>pelkäätkö piikkinsä nostanutta siiliä? kyllä/ei <br> <br>inhoatko käsitellä matoja? kyllä/ei <br> <br>jaksatko pestä ruokakupit päivittäin jne. Ja sitten kysymysten pisteytys ja vastaus sen mukaan tyyliin sovit siilin omistajaksi / harkitse hankintaa uudestaan / suosittelemme jotain muuta lemmikkiä. <br> <br>Pirjolla riittäisi varmaan kokemusta erilaisista mm. purevista suurisuisistakin siileistä <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">, joten kysymysten laadinta ei varmaan olisi ongelma vaan se testi ja suorittamisen tekniikka. Marcin toivottavasti luet tämän <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt="">

Tuo tentti-idea oli hyvä. Kun minä kävin Suffelini hakemassa sain siiliyhdistyksen sivulta otetut hoito-ohjeet ja myös muita ohjeita myyjältä. <br>Kovin asiallinen oli koko liike. Hyvät olot oli kaikilla eläimillä. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

Joo, ihan ok. idea, mutta kun se olis mahdollinen EDES koirien ostajille niin.........

Aina taitaa löytyä ihmisiä, jotka ottavat lemmikin harkitsemattomasti ja luopuvat siitä sitten kun alkuinnostus on hävinnyt. Yhdistyksen eläinkauppoihin tarkoitetut ohjeet sekä siilien ostajille tarkoitetut ohjeet sekä tämä palsta ovat todella hyödyllisiä, jospa edes suurin osa siiliä haluavista tutustuisi aiheeseen ennen siilin hankkimista.

Ostin Ellin sen edelliseltä omistajalta. Hän oli jaksanut siiliä hoitaa kuukauden verran!! Ja tämä ihminen oli ihan järkevän oloinen aikuinen ihminen. <br> <br>Siili ei ollut kovinkaan hyvin tottunut ihmisiin ja kaikki tavat se oli unohtanut. (hiekkalaatikon käytön ilmeisesti lopullisesti) Elliä oli hoidettu kyllä hyvin (=oli saanut ruokaa ja vettä jne..)ja se oli saanut olla vapaana koko ajan..välillä se oli ilmeisesti kuitenkin ollut asunnossa yksinään monta päivää.. <br> <br>En ymmärrä miten ihminen ei ole ymmärtänyt lemmikkiä hankkiessaan että käy työssä joka vaatii paljon matkustelua ja näin ollen on paljon pois kotoa!! *häpeää ihmiskunnan puolesta* Eikä tälle asialle todennköisesti koskaan tule parannusta. Kun siilibuumi laantuu tulee tilalle joku muu eläin.

Ehdotan, että ryhdymme tositoimiin em. testilomakkeen suhteen. Yksisivuinen, tarkkaan mietityt kysymykset sisältävä Onko siili minulle oikea lemmikki-testi, sietäisi olla näillä sivuilla vakiona. Lisäksi sitä voitaisiin jakaa eläinkauppoihin. <br>Joillakin ihmisillä tuntuu olevan liian ruusuinen ja auvoinen kuva siilistä perheenjäsenenä. Tai sitten ihan vääränlainen mielikuva siilin tavoista ym. <br>Ehkä meidän siilistien hehkutuksesta voi hätäiseen lukien saada vähemmän relevantin käsityksen siiliparheen elämästä. <br>Siilit ovat ihania, rakkaita kullanmuruja. Mutta se ovat ihan omanlaisensa tapaus lemmikkieläinten joukossa. Nukkuvat päivät, vaativat hyönteisruokavalion, paskovat ja pissivät välillä sinne ja tänne. Ovat välillä kiukkuisia ja lemmikki on vain sihisevä piikkipallo. Imuri, luuttu ja desinfioiva pesuaine miltei kasvavat kiinni siilistin käteen. Sontaisen juoksu/tuoksupyörän pesu on jokapaiväinen rutiini. <br>Sanon suoraan, että hysteerisille siisteys- ja hygieniaintoilijoille siili ei kyllä sovi. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei siilistin kodissa olisi siistiä. Mutta ihminen, joka ahdistuu vapaana juoksevan siilin vääjäämättä lattialle tekemistä jätöksistä, älköön hankkiko siiliä. Siilisti ottaa sonnan tai lätäkön nähdessään vaan rennosti siivousvehkeet esiin sen kummempia surematta. That's life. Hedgehogs life.

Siili on vaan yksinkertaisesti NIIN suloinen otus ( ja monille lemmikkinä niin eksoottinenkin..) että se voi tietty innostaa ottamaan siilin aluksi, ennenkuin sitten tajuaa, että nehän tosiaan paskovat <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> (anteeksi ruma sana). Testilomake kehiin, ja realitettineuvoja ihmisille... Aina ei ole siililläkään se hyvä päivä ja ollaan niin pallona, että <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">