Suomen Siiliyhdistys

Kohdistan kysymykseni/huomioni kommentoitavaksi konkarit osastolle,myös muilta haluaisin kokemuksia asiasta. Olen huomannut, että kun siilimme Oliver kyläilee - siis muutaman tunnin vierailu - sen käytös muuttuu muutamaksi päiväksi. Kyläilyn aikana se on erittäin rohkea, utelias ja liikkuvainen, ei rauhoitu syliin eikä häkkiinsä/matkakoppaansa. Vaikuttaa siis yhtäkkiä ajatellen hyvältä. Kotiin tultua meno ja juoksu ympäri tuttuja paikkoja jatkuu tai sitten oma pesä kutsuu hyvin tiiviisti. Syöminen vähenee muutamaksi päiväksi selvästi, raksut ja porkkanasose kelpaavat vain pieninä määrinä, toukkia ja jauhiksia onneksi syö. Kaikkiaan paino laskee näinä päivinä. Lisäksi tuhinat ja pallona olo lisääntyy. Syliin otettaessa rauhoittuu ja rentoutuu kyllä nopeasti. Olen nyt miettinyt, että ahdistaako vieras paikka niin paljon Oliveria, että hädissään täytyy juosta ja nuuhkia ympäriinsä ja sitten muutama päivä toipua koettelemuksista? Vai onko käytös pelkkää uteliaisuutta? Ensimmäinen vierailu oli siilitapaaminen päiväsaikaan ja toinen illalla siiliperheeseen, terveiset vaan Nuuhkulle. Jatkossa aion jättää Oliverin kotiin mahdollisimman usein ja vierailemme vain ihmisten kesken.Onko muilla vastaavia kokemuksia ja mikä olisi selitys käytökselle?

Olen joskus miettinyt samaa asiaa. Siilin aktiivisuus vierailun aikana voi todellakin olla uteliaisuutta tai sitten stressireaktio. Pikkuhiljaa sen oppii näkemään siilistä. <br> <br>esim. Meidän Kaapolle viimekertainen siilimeeting oli stressin paikka mutta tavanomaiset vierailut Tiinan ja Jarin siilikodissa ovat taas suuri riemun aihe, koska siellä on tuttujen siilikamujen hajuja, ja erityisesti Elviira-kaunokainen ja hänen tuoksunsa. Samalla siilillä voi olla stressiaktiivisuutta ja sitten ihan positiivista vipellystä, reissusta riippuen <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

Kiitokset Tarja vastauksesta,joka itseasiassa vahvistaa arvailuni käytöksestä stressin puolelle. Kokemus eläimistä kun on vielä lyhyt, niin kaikkea pitää pohdiskella mutta uskallan jo aika hyvin luottaa tulkintaani Oliverin suhteen. Harrastamme vastedes lyhyitä vierailuja silloin kun Oliver on mukana, tarkkailemme tilannetta.

Olen jostain syystä antanut itseni ymmärtää, ettei siilejä voi kauheasti liikutella tai viedä vieraisiin paikkoihin, koska ne stressaantuvat siitä liikaa. <br>Miten te kuljetatte siilejänne? Onko teillä jokin kuljetuslaatikko? Miten siilinne sietää autokyytiä?

Meillä on siilin kuljetteluun käytössä kankainen kylmälaukku, jossa on vetoketju. Työn alla on tosin hankkia sellainen styroksinen versio ja rakennella siitä siilikelpoinen. Pitkiä matkoja ei ole kokeiltu, mutta joulun aikaan S A matkusti maalle vajaan tunnin automatkan. Laukussa oli siilin lisäksi lämpimiä kylmäkalleja sekä reilusti fleeceä. Matkalainen otti kokemuksen yllättävän rauhallisesti, välillä nenä kävi tekemässä tutkimusmatkojaan tuuletusaukosta <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> <br> <br>Myös oleilu vieraassa paikassa sujui ihan hyvin. Mukana olivat kaikki tutut omat tavarat, ja järjestelin ne samaan järjestykseen kuin kotona; Kun S A pääsi kuljetuslaatikosta, se kurvasi heti omaan mökkiinsä. <br> <br>Piikkipallo kotiutui viikko sitten, ja mitään ihmeempiä traumoja se ei näyttäisi saaneen. Huvikseen sitä ei kuitenkaan jatkossakaan kuljetella paikasta toiseen, onhan se siilillekin koti paras paikka.

Pidän itseäni aika eksperttinä asian suhteen, kokeiltiin 15 tuntia autossa putkeen tuossa joulun aikaan, ja sama tietenkin takaisin. Kyydissä oli mennessä 8kk ikäinen Tuhina ja oma pieni reilu 3kk Rääpäle. Kuljetuksessa käytimme tulostuspaperilaatikoita ja paljon fleeceä. Kansi päälle ja ilma-aukkoja. Tuhinalle pahvilaatikko ei riittänyt ollenkaan, vaan heti herättyään raaka voima alkoi jyllätä ja ilma-aukot suureta. Voimanpatti ei kuitenkaan kerennyt karata ennen määränpäätä. Rääpäleelle pahvi ei ollut ongelma (tai siis oli kun siitä ei millään päässyt läpi... <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt="">) Lähdimme menomatkalla ajelemaan yhden maissa päivällä, ja ruokin ja juotin elukat seitsemän aikaan. Heräilyä alkoi tapahtua vasta puolilta öin, ja perillä olimme jo yhdeltä. <br> <br>Paluumatkaa pelkäsin jo etukäteen, koska lähdimme ajamaan neljältä päivällä ja ajelimme koko yön. Jostain kumman syystä Rääpäle ei edes herännyt koko yönä eikä vielä kotonakaan kuuden maissa, joten oli varmaankin uuvuttava vierailu. <br> <br>Mutta vielä laatikoista, laitoin pohjalle muovipussin, sen päälle sanomalehden ja sitten fleeceä (rakentelin kerrokset niin ettei niiden väliin päässyt). Näin pissit tms. ei hirveästi haitanneet vaan suht koht siistiä tuli kun aina välillä puisteli fleeceä ulkona. Juottamisessa varmaan pullo ois ollu eissi mutta kupillakin pärjäsin. Normaali lämpötila riitti autossa, vaikka pakkasta olikin pohjoisessa yli 30 astetta, fleece riitti eristykseksi.

<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

Meillä siilit joutuvat pakosti muuttamaan 2 kertaa vuodessa, eikä tunnu haittaavan. Matkan jälkeen annan siilien yleensä olla ihan omissa oloissaan seuraavan illan, jotta saavat levätä. <br> <br>Me kuljemme autolla Tampere-Joensuu väliä. Nenukka on kissalle tarkoitetussa kuljetuskopissa (aikasta suuri) jossa on paljon fleeceä pohjalla. Kopin päällä on vielä viltti tai pari. Usvalla on pieni koppi josssa fleeceä. Koska matkaamme päivällä, siilit nukkuvat, eikä niillä yleensä tule (paitsi Nenällä) nälkä matkan aikana <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

Hehheh! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> *lukee uudelleen viimeisen lauseen* Hahhahhhahhaaa! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">