Suomen Siiliyhdistys

Ihan vaan tässä muina naisina ilmoitan, että olemme siirtyneet "Kaksin aina kaunihimpi" -joukkueeseen! Max Tuffenpoika on nimittäin nyt muuttanut isinsä luokse asumaan! Yhteen emme tietenkään niitä ole päästäneet, mutta samassa pesuhuone/saunassa molemmat yönsä viettävät. Tänä aamuna oli niin hassua raottaa ovea, kun sekä Tuffe että Max rullasivat täyttä ravia juoksupyörissään. <br> <br>Ihan ei pikkusiili ole lällykkä, sillä kyllä suhinaa, puhinaa ja palloiluakin piisaa. Siiliksi siis söpöläisen tunnistaa. Taina on onneksi kuitenkin sylitellyt pieniä niin paljon, että siellä se perusluottamus suhinoiden takana ole. Toista Fampyyrisiiliä ei siis perheeseemme tullut. Komea on poika kuin mikä! Ihana musta naamio ja hassut mustat tassut! Sydämenmurskaaja, totta vie!

Kyllä mamma-mummun nyt kelpaa! Eihän sitä nyt yhdellä siilillä pärjää

Onnea, pikkusiilun johdosta!

Onnea vaan täältäkin! Ei teille olisi Sirpa toista Fampyyrisiiliä voinutkaan tulla, kun Tuffe on ainoa laatuaan

Onnea vaan kovasti!

Onnea Max-pojan johdosta! Meitä siilistiperheitä, joissa on pelkästään isä ja poika ilman äitisiiliä, ei taida kovin monta olla. Toivottavasti Tuffesta ja Maxista tulee hyvät kaverit.

Ans kattoo nyt! Tänä aamuna Max pääsi juoksentelemaan vapaana siihen huoneeseen, jossa Tuffen kotitalo on. Poika oli hyvin kiinnostunut pääsemään sisään, mutta annoin sen vain haistella ulkopuolelta. Tuffe ei ole vielä huomannut poikaansa. Anna nyt kulua muutaman viikon, että Max kotiutuu ja sitten varovasti esittelen Maxin Tuffelle. Olemme kuitenkin ihan varautuneet siihen, että joudumme pitämään pojat erillään. Ihanaahan se tietysti olisi, jos isä ja poika voisivat asua samaa siilitaloa... <br> <br>Max on muuten todellakin nimensä veroinen. Painoa oli eilen illalla 301 g ja ikää 7 viikkoa ja risat!

Varovaisesti olen päästänyt poikia haistelemaan toistensa hajuja (eivät siis ole nähneetkään toisiaan). Kummatkin ovat olleet todella kiinnostuneita. Tuffe meinasi murtautua ulos talostaan kun Max oli käyskennellyt ulkopuolella. Hyökkäysvalmiinako? <br> <br>Nyt pyydän kannustusta siihen, että uskaltautuisimme lähipäivinä päästää pojat esim. olohuoneen lattialle yhdessä vapaiksi. Alue ei ole Tuffen reviiriä, neutraalilta maaltahan lienee syytä aloittaa. Vaan mitä teen, jos Tuffe hyökkää fampyyrinä suoraan Maxin päälle? Näen painajaisia tilanteesta. Pitäisikö kuitenkin vielä odottaa? Niin vai pitäisikö vaan pitää pojat aina erillaan, ettei tule ruumiita? Auttakaa!

Onko Tuffella tapana olla aggressiivinen toisia siilejä kohtaan? Jollei niin en usko, että hirveyksiä on edessä ja olethan sinä vieressä vahtimassa ja reagointi valmiina. Neutraali maaperä on hyvä idea. Jospa pidätte poikia sylissä ja annatte siitä haistella ensin ja tarkkailette reaktioita? Näin ehditte reagoimaan vieläkin nopeammin jos tilanne uhkaa riistäytyä riitelyksi.

Tuffen koko nimi on Tuffe Vaaralan vampyyri, joten Memma, siitä voit vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä... Viime aikoina poika tosin on pehmennyt. Se oli se kesäinen Tamara Lund-sessio!

Meillähän kävi toisinpäin eli Harry yritti monta kertaa hyökätä isänsä Oskun kimppuun. Kun Harry muutti meille 7-viikon ikäisenä, molemmat vain haistelivat kiinnostuneina toisiaan. Alussa ne olivatkin valvotusti yhdessä lähes päivittäin. Vasta noin kuukauden kuluttua, kun Harry oli jo kooltaan isompi kuin isänsä, se muuttui aggressiiviseksi. Se puri minuakin, jos Osku oli lähellä. Sen jälkeen emme ole päästäneet isää ja poikaa kosketusetäisyydelle toisiinsa. Muuten Harry on oikein kiltti siili, se vaan ei suvaitse toisia uroksia lähellään. <br> <br>Toivottavasti Max ja Tuffe oppivat elämään sopuisasti. Kannattaa kuitenkin tarkkailla tilannetta.

Olen kokonaan unohtanut onnitella..hups.. <br>Onnea uudelle pienelle siilille ja siilin orjille

Tänään se sitten koitti! Nimittäin isän ja pojan ensitapaaminen. Pidimme ensin molempia poikia sylissä ja annoimme heidän haistella toisiaan kuonosta. Kummankin piikit olivat ihan littanana eikä minkäänlaista aggressiota esiintynyt. Niinpä uskaltauduimme siirtymään olohuoneen matolle. Päästimme pojat irti eikä kumpikaan hyökännyt toisensa kimppuun. Hetken annoimme Maxin ja Tuffen haistella toisiaan. Olin niin iloinen, kun kaikki sujui hienosti. Veimme pojat sitten yöasuntoihinsa; Tuffen pesuhuoneeseen ja Maxin saunaan. <br> <br>Ajattelimme, että menipäs tämä ensitutustuminen nappiin ja kaikkien sääntöjen mukaan, vaan kuinkas sitten kävikään! <br> Asettauduimme Jarin kanssa katsomaan "Kylmäverisesti sinun", kun Juha-poikamme huudahti siilien oltua lähes tunnin omissa oloissaan: "Miksi Max ja Tuffe ovat pesuhuoneessa yhdessä?" Hän oli kuullut oven läpi tuhinaa ja vikinää. Ryntäsimme paikalle ja siellä pojat kiertelivät toisiaan. Mitään hyökkäilyjä emme nähneet eikä kummassakaan ollut merkkejä puremista. Pesuhuoneen ja löylyhuoneen välinen este oli ollut jotenkin huonosti ja niinpä Max oli tullut tekemään vielä lähempää tuttavuutta isänsä kanssa. <br> <br>Melkein sydän pysähtyi moisesta, vaan nyt on rauha maassa ja kumpikin siili omassa paikassaan. Huomenna jatkamme siitä, mihin tänään jäimme. Ainakin nyt ovat tunnelmat ja odotukset korkealla. Olisikohan meidän pojista yhdessä eläjiksi?

Hienoa Sirpa! Tässä näimme, että pojat tahtoo olla yhdessä, esteistä huolimatta. Ja max parka, kun jouduttiin jo niin nuorena erottamaan omasta Röhnö-mammastaan , testosteronien takia, nyt hän tahtoo isin hellyyttä <br>Ja Tuffehan ei ole tarttunut kunnolla muihin siileihin(vain ihmisiin) , meilläkin poika oli oikea lällyjen lällykkä ja Guduhan yritti vetää sitä kuonoon, eikä Tuffe tehnyt mitään. <br>Pirjollahan on myös pojat,jotka asuvat kylki kyljessä. <br>Toki pienoinen puhistelu ja uhittelu kuuluisi tässäkin tilanteessa asiaan, mutta innolla jäämme odottamaan tietoja tästä illasta!

Itsekin odotamme jännittyneinä iltaa. Tarkastin vielä tänä aamuna molemmat pojat mahdollisten tappelujälkien varalta, mutta mitään en onneksi löytänyt. Informoin illalla lisää kahden uroksen yhdessäpitämisestä. Näkisipä tulevaisuuteen, niin tietäisi, pitääkö rakentaa siilitaloon kaksi huoneistoa vai riittäisikö pojille yksi yhteinen koti.