Onko teillä jotain tapaa,miten saatte siilin itsestään tulemaan luoksenne?
<br>Eilen nimittäin huomasin tosi jännän seikan: naputtelin sormilla/kynsillä lattiaa, niin meidän Fritsu säntäsi kopistaan luokseni! Tein illan aikana sitä useamman kerran,ja joka kerta se kömpi pesäkolostaan luokseni, vaikkei sitä kauhean usein vapaaehtoisesti tee!
<br>Onko jollain muilla siileillä jotain vastaavia juttuja? Nimeään kun ne ei taida tuntea (ei ainakaan meidän)... Ei ainakaan fritsun edellinen omistaja mitään tällaista maininnut, täytyy taas tänä iltana kokeilla
Ruoka on yksi hyväksi koettu keino saada siili luokseen. Meidän siilipojat tuntevat kyllä nimensäkin vai vaikuttaisikohan enemmänkin se tapa tai äänensävy, millä kutsutaan.
Mimmi, samalla kun naputat sormia, kutsu Fritsua myös nimeltä. Saattaapi hyvinkin oppia "tuntemaan" nimensä. Ruokapalkkio varmasti myös edesauttaa oppimista
<br>
<br>ps. tiedän minäkin siilejä, jotka varmasti tunnistavat nimensä
meillä pessi tulee luokse kun häntä kutsuu...siis silloin kun on muutenkin hereillä. johtunee varmaan siitä kun aina kun on mato aika niin kutsun pessiä. siitä varmaan on oppinut ja tulee tarkistamaan onko jo mato aika
Doris ei kyllä tuu millään Ei se pelkää mutta niinkun Memma totes kun oltiin kylässä, "Se ei oo ollenkaan siilimäinen siili", se ei välitä mistään. Ei palloile eikä naksu, eikä vaahtistele ollenkaan. Semmonen hälläväliä-siili, oman tiensä kulkija
Taavi syömään, Taavi syömään ja vähän ruokakupin kilistelyä, niin utelias siilipoika kipittää herkuttelemaan. Joskus harvoin illalla tulee nuuhkimaan, kun häntä kutsuu. Silloinkin on luultavasti mielessä ruoka .
"Lyyyyliiii...tuukko syömään tuukko? Tule tule vaan...Lyyliiii herätys. Tuu kattoo mitä oon sulle laittanu.." (samalla naputtelen kynsillä lattiaa). Ja sieltähän se mussukka sitten jo tuleekin...=0)
Meillä Muska tulee myös nimeltä kutsuttaessa luokse, silloin kun se on jalkeilla. Samalla napsutan sormilla lattiaa. Syömään sen saa makuuksistaan aika helposti kutsumalla. Joskus puhallan ruokapurkkia makuuksia kohden, ja silloin tullaan kuin nato-ohjus!
Kops kops kopskops. Tiputtelen matoja ja koppiksia ruokakuppiin. Joskus tehostan vaikutusta vielä kilisyttämällä kupin reunaa pinseteillä (joilla tarjoillaan karkaavansorttisia herkkuötököitä suoraan suuhun).
Nekku tulee luokse, kun kilkuttelen ruokakippoa kynnellä ja huutelen sitä nimellä. Väinön aitauksessa on pieni ovi. Väinön saan menemään omaan aitaukseensa huutamalla "Väinöö, tuus koppiis sieltä!". Ja sitten suljen pikkuoven Väinön perässä kiinni ja sanon Väinölle "kiitos".