Suomen Siiliyhdistys

Saimme hakea veikeän ja topakan Siiri-neitokaisen (5 kk) Vantaalta toissapäivänä. Entiset omistajat joutuivat luopumaan lemmikistään allergian takia. Siiri sai mukaan kotinsa ja kaikki muutkin tavaransa ruokakuppeja myöten. Kuvittelin Siirin kotiutumista meille hankalammaksi, mutta vaikuttaa siltä, että tyttö ei ole muutosta juuri moksiskaan. Joten nyt meillä on kaikin puolin terve ja reipas siili. <br>terv.tarja(tapsan vaimo)

Hieno juttu teille ja Siirille! Hyvää ja antoisaa jatkoa koko teidän perheelle.

Oikein paljon onnea ja menestystä uudelle perheenjäsenelle toivottelevat Angerkosken Siiri ja perhe.

Mukava kuulla että Siiri sai hyvän kodin ja teidän perheenne toivotun lemmikin, hyvää jatkoa <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

Olen erittäin mielissäni, että kaksi traagista kohtaloa sai näin niin onnellisen lopun kuin mahdollista. Olen vain kovin pahoillani Siirin ensimmäisen perheen puolesta. Olen ollut heidän kanssaan yhteydessä ja tiedän, kuinka kovin he olisivat halunneet pitää Siirin. Mutta kun astma ei siiliä sietänyt, niin eihän siinä mikään muu auta, kuin luopua vaivojen aiheuttajasta. <br> <br>Mutta soma Siiri-tyttö sai nyt varmasti mainion kodin. Terveisiä kovasti meidän siiliperheeltä!

Hei Tapsa, Tarja ja muu Siirin perhe! <br> <br>Kuinkas on Siiri teille kotiutunut? Maistuivatko madot? <br> <br>Viltsu kiittää terveisistä jotka sai Reporangan kautta.

Kiitos vaan kysymästä Kaisa, meidän mielestämme Siirin kotiutuminen on sujunut ihan mukavasti. Tuhahtelee päivä päivältä vähemmän. Jasminin(10 v) kanssa ovat jo aika hyviäkin kavereita. Jasmin se Siiriä eniten hemmotteleekin, äiti paneutuu enemmän noihin "huoltohommiin". <br> <br>Madot eivät tosiaankaan Siirin kupissa mätäne. Se on muutaman sekunnin ajan mahtava maiskutus ja madot poissa. Saapa nähdä onnistutaanko me matotehtailussamme vai täytyykö aina Jyväskylästä saakka käydä niitä hakemassa. Se selvisi kertaheitolla, että jauhomadot ovat Siirin herkkua. Pari sirkkaakin ostimme kokeeksi ja kyllä Siiri nekin pisteli poskeensa, muttei yhtä hanakasti kuin matoja. Sitä paitsi ne sirkat hyppelivät niin kovasti, että Siiriä meinasi vähän pelottaa. Reporangassa se mukava vaalea tyttö neuvoi ottamaan sirkalta hyppyjalat pois ja lopulta Tapsa siihen puuhan ryhtyikin, mutta tainnutti vahingossa koko sirkan. <br>terv.tarja

Kiva kuulla, että Siiri on kotiutunut hyvin ja madot maistuvat. Se vaalea tyttö on muuten Tomyn sisko ja Tomyhan on Viltsun "isä" kun minä olen sen äiti <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> <br> <br>Me tarjosimme ensimmäisen kerran eläviä sirkkoja jääkaapin kautta. Tunti pari jääkaapissa kohmettaa sirkat sopivasti, liikkuvat vielä mutta hyvin jähmeästi. Ei liikaa pelota siiliä ensimmäisillä kerroilla. Nykyään Viltsu syö jo isohkotkin sirkat suorastaan sätkivinä, eivät pääse sirkat karkuun <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> En tiedä kumpi on Viltsulle suurempi herkku madot vai sirkat, molemmat häviävät silmää nopeammin samoin kuin uusin suosikkiruoka, keitetty lohi.

ONNEA!!!!!!!!!!!!!!!