Suomen Siiliyhdistys

Hei!

Minulla on nyt ollut reilun viikon talossa kaksi siiliä. Molemmilla pojilla siis omat 130x60x65 kaapit päällekäin ja elävät siis omissa oloissaan toisista tietämättöminä. Molemmat siilipojat ovat nyt 1,5v.

Pari päivää sitten kokeilin että mitä siilit tuumaavat toisistaan ja laitoin Mörön kylään Vinskin kattoterassille jossa Vinski oli. Ensin molemmat haistelivat ilmaa pitkän aikaa ennen kuin tajusivat toisensa. Mörkö tuhisi ja meni uteliaampana Vinskin luo. Ensin haisteli ja sen jälkeen alkoi puskea ja ikäänkuin yritti kammeta Vinskin alle. Vinski ei oikein osannut suhtautua Mörön liikkeisiin juuri mitenkään. Siirsin Mörön toruen vähän kauemmaksi jolloi se taas haisteli hetken ja alko taas uudestaan tushisten puskea Vinskiä. En okein tiedä yrittikö se päästä Vinskin jalkoihin tai vatsapuoleen käsiksi vai oliko tämä joku erikoinen tapa toivottaa uusi siilikaveri tervetulleeksi.

Näin ensimmäisellä kerralla en antanut Mörön tehdä enempää tuttavuutta ´kun mielestäni touhu näytti aika arveluttavalta vaan siirsin Mörön omaan "majaan". Vinski ei tuntunut episodista olevan moksiskaan. Lähinnä ihmettelinkin sitä että se ei mennyt palloksi vai eikö sitten katsonut tilanneta mitenkään uhkaavaksi.

Onkohan täysin mahdotonta saada tuon ikäisiä urossiilejä "ystävystymään"? Toki mitään pakottavaa tarveta yhteiselon sujumiselle ei ole koska molemmillat erilliset asumukset ja matkoille (lähinnä mökille) lähdettäessä molemmille löytyy omat matkustuskopat sekä mökille erilliset asumukset.

Jos muilla kokemuksia/kommentoitavaa niin kiitos.

Meillä 2 urossiili, munkki ja patrik ei tullut toimeen keskenään. Patrik olisi kyllä ollut halukas tutustumaan ja ystävystymään, mutta Munkki taasen koki ilmeisesti patrikin kilpailijana/uhkana ja hyökkäile patea kohti juuri tuolla puskemalla ja kerran jopa puraisi. Itse en suosittelisi ainakaan valvomatta jättämään uros siilejä keskenään.
Onkohan täysin mahdotonta saada tuon ikäisiä urossiilejä "ystävystymään"
ei varmasti ole mahdotonta, mutta vaikeaa jos jo nyt puolustetaan. jos ei todellakaan ole mitään pakottavaa tarvetta, niin en riskiä ottaisi itse.

Minäkään en olisi ottanut, mutta siilit ottivat tunnetuin seurauksin. Tarinaa voi lukea topicista Giovannin kuulumisia... Nyyh, kauhea ikävä ystävyksiä, Amonia ja Giovannia

Normaali tilanteessa siilit ovat yksistään eläjiä ja eivätkä kaipaa lajitovereitaan. Tommonen kampeeminen mahan alle kuulostaa "homottelulta" ja sitä ei siilu kauan kestä, ja seurauksena on silppukorvat ja kähinää. Tuolla tavalla poikasiili kyöhnää tyttöä.
Meillä ukkelit on erittäin reviiritietoisia ja en niitä samaan mökkiin laittaisi.

Möröllä on "himosiiliverta" molemmilta puolilta (isä Tuksu ja emän isä Sirius) niin en ihmettele vaikka lähentelisi uroksiakin . Kannattaa tosissaan vain tarkan valvonnan alaisena pitää yhdessä, jos tahtoo nähdä mitä toisistaan tykkäävät.

Meillä ei nykyään päästetä uroksia ollenkaan kosketusetäisyydelle. Harry on erittäin reviiritietoinen ja Osku pelkää sitä ja juoksee karkuun. Roope sai olla pienenä valvotusti Oskun seurassa, mutta enää en uskalla niitäkään pitää yhdessä.

Meillä koitettiin ensimmäisen kerran kahden siilin "yhteisiltarientoa" tuossa elokuun lopulla. Nyt EP-poika Romeo ja VV-tyttö Manta pääsevät joskus iltaisin yhdessä temmeltämään keittiöömme. Tulevat hyvin toimeen, pienet alkupuhistelut käydään, sitten nuuhkitaan ja todetaan toveri tutuksi, jonka jälkeen voidaankin keskittyä jonottamaan vuoroa juoksupyörään (yhteisjuoksua yritettiin, mutta valitettavasti molemmat yrittivät rullata eri suuntiin). Mitään kosiomenojen tapaisia liikkeitä en ole kavereiden kesken nähnyt ja molemmat vipeltelevät omia reittejään välillä toisiaan nuuhkaisulla moikaten. Hampaat ovat myös pysyneet piilossa, pureskelut on keskitetty matoihin. Mahtuivatpa kaverit kerran jopa nokosille samaan nukkumalootaankin. Yöksi laitan kuitenkin Mantan omalle touhuplaanilleen saunaan, ilman valvontaa eivät siis meidänkään epelit tepastele samalla alueella.

Kiitoksia paljon kaikille tähän mennessä vastanneille. Juu todettakoon se että mitään tarvetta ei ole noita kavereita samaan asumukseen/tilaan laittaa vaan molemmat voivat puolestani olla ja elellä omissa oloissaan. Ajatukseni on se että jos kävisi niin onnellisesti että tulisivat keskenään toimeen niin voisivat peri kertaa viikossa valvotusti yhdessä temmeltää.

Täytyy kokeilla jossain vaiheessa uudestaan, mutta jos ei onnaa niin annetaan olla. Ekalla kerrallakin kun laitoin kaverukset samaan tilaan niin vedin itselle varmuuden vuoksi viilto/piikki-hanskat käteen juuri siltä varalta että jos tulee tappelu niin pääsee erotuomari sumeilematta heti väliin.

Meillä tytöt voivat olla yhdessä vapaina tai sylittelysessioissa, mutta en uskaltaisi valvomatta yhteen päästää. Tähän mennessä on ilmennyt puhinaa, juuri tuota mahan alle tunkua (kaneilla tää on muuten ystävällinen ele, jotenkin epäilisin siilien kohdalla jotakin muuta...) ja jopa näykkimistä. Helpompi muuten myös ruokkia kun molemmilla on omat kupit eivätkä pääse toistensa sapuskoihin käsiksi

Meillä Cici ja Hera ovat valvomattakin yhdessä. He asuvat yhdessä "4-kerrostalossa" jossa on tilaa molempien nukkua omissa kerroksissaan, mutta he nukkuvat kuitenkin melkein aina samassa pesässä. Iltaisin ja öisin he ovat vapaana. Vain juoksupyörän käytöstä tulee välillä tuhinaa.Yrittävät juosta siinä yhtäaikaa, mutta eri suuntiin . Kertaakaan en ole nähnyt heidän näykkivän toisiaan. Toistensa mahan alle tunkemista esiintyy joskus ja vain silloin kun he ovat yhtäaikaa sylissäni. Molemmat tekevät sitä. Hetken päästä he nukahtavat kuitenkin ihan kiinni toisissaan. Neideillä on ikäeroa vuoden verran. Luonteiltaan he ovat täysin erilaiset, Cici on arka, rauhallinen nautiskelija, Hera on rohkea, vikkelä vipeltäjä.

Meillä tytöt ovat aina asuneet yhdessä sulassa sovussa. Tällä hetkellä yhteistä kotia asuttavat Peppi, Saaga ja Pirpana. Ruokailutus hoidetaan valvotusti, ettei ahnein(yleensä se nuorin) syö kaikkia kippoja tyhjiksi.
Poikien kanssa on varmastikin vähän eri juttu...

Sinnikkäästi vain inisen: ei ole meidän siililässä kyllä huomattu. Kaikki pärjäävät vallan mainiosti toistensa kanssa. Mitä erilaisimmissa kokoonpanoissa.

Mulla on kanssa yksi huone 4 siilille..jaettu puoliks, eli toinen puoli poitsulle, toinen 3 tytölle, jotka tulevat hyvin toimeen keskenään. Pientä tuhinaa esiintyy aina silloin tällöin, kun esim nukkuvat kylkikyljessä ja joku vaihtaa asentoa =0)

Meillä asuu 4 tyttösiiliä yhdessä. Tulevat toimeen ja heillä on tietenkin oma "nokkimisjärjestys" ,jota välillä yritetään muuttaa, mutta mitään veritappeluita ei meillä ole koskaan ollut.
Toki tuhinaa ja pientä näykkimistä,jos toinen änkeää väärään aikaan väärään paikkaan, mutta se kaikki kuuluu asiaan.
Alussa vanhin oli pomo, mutta nyt se on kai suurin (?) Joskus tytöt nukkuvat kaikki samassa pienessä pahvilaatikossa , putkessa tai kronarin alla sulassa sovussa ja joskus kaikki löytyvät ihan eri pesistä illalla. Heillä on yhteisenä tilana meidän yläkerran kylpyhuone/wc ja siellä erilaisia pesävaihtoehtoja,joista saavat valita mieluisemman joka yö.
Juoksupyöriä on 3 ja se riittää mainiosti, eihän kaikkien tarvitse juosta samaan aikaan.
He ruokailevat kaikki samasta kiposta ja jokaiselle on siinä omalle nenulleen tilaa. Pikkukippoja emme käytä enää, vaan suuria,joissa kaikille on hyvin tilaa puputtaa. 1yhteinen suuri vesiastia on myös.
hiekkalaatikoita on 2 ,joista toinen on suuri laakea vati ja hiekkana "puhallushiekkaa", siihen sopii vaikka kaikki kerralla riehumaan.
Että sellaisia erakoita meillä asuu...hihhii
ps.tietenkin tytöt saavat kirmata lattioilla yhdessä ja erikseen ja siellähän heillä on tilaa paljon.

Mä olen yhä vieläkin sitä mieltä, että mikäli siilit nauttisivat toistensa seurasta, ne viihtyisivät yhdessä luonnossakin. Itse en omia siilejäni pitäisi yhdessä siitä nimenomaisesta syystä. Jos siili ei viihdy, se voi stressata, joka taas ei ole terveellistä.