Suomen Siiliyhdistys

Mitenkäs siilinne reagoivat ympärillä oleviin ääniin? Meillä saattaa kolme ihmisepeliä sännätä intiaanileikkejä kirkuen tai sitten tuo imurointi lienee kuitenkin joka talouden pakkopulla ainakin kerran viikkoon. Tai jos siilin kodin vieressö on kuntoilulaite joka kolahtelee käytössä - tottuuko ajan kanssa "mihin vaan"? En ole sijoittamassa tulevaa kotia aivan keskelle tätä hullunmyllyä, mutta meillä nyt sattuu olemaan aika "eläväinen" ilmapiiri.

Siilillä on hyvä kuulo, ja hyvin pienetkin äänet saattavat säikäyttää. Olen huomannut, että juuri herännyt siili on huomattavasti herkempi äänille kuin jo jonkin aikaa hereillä ollut eläin. Esimerkiksi paljain jaloin kävely muovimatolla (kuuluu pieni ääni) on erittäin pelottava juuri heränneestä Viltsusta samoin kuin housujen kahina kävellessä. Sitten kun ollaan kunnolla hereillä, tuntuu ettei mikään säikytä - ei oven kolahdukset, TV:n äänet yms.

Totta tuo edellinen meilläkin. Myöskään nukkuessa eivät näytä äänet Siiriä häiritsevän, joten eipä hätiä mitiä.

Imuroin siilihuoneessa terrat joka päivä ja eivätpä siilit vielä näytä hulluiksi tulleen..Kaapo ei enää noteeraa imuria juuri lainkaan, Hertta sensijaan pelkää vielä hieman.

Ei meilläkään, ei Saku eikä Elli pahemmin välittäneet imurista, vaikka niin luulimmekin. Tosin, meillä harvoin on hiljaista, joten kaipa pikkusiili imuriinkin tottuu tai sitten ei ole moksiskaan kuten meillä.

Imuria tms meillä ei pelätä, eikä kyllä paljon muutakaan kuin vastaheränneenä. <br> <br>Hassu juttu sattui, kun Räpsy katosi kotonani käydessä jouluna. Pitkällisen etsinnän jälkeen paikallistettiin se yhden kaapin sokkeliin. Tarkistaakseni asian tipautin sinne kolosta ruokaa ja sitten peilillä sihtaamaan että juu on se siellä. Ei muuta kun poralla kädenmentävä reikä kaapin pohjaan, melu oli kauhea! Minä oletin että Räpsy on saanu siellä alla jo sydänhalvauksen. Vaan siili se vain syöpötteli rauhassa eikä ollu moksiskaan. Ehkä hevin kuuntelu totuttaa... <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

Auttaisikohan Neljä Ruusuakin??? Sattumoisin tuon uuden levyn biisi "Kansankynttilät" soi tässä taloudessa ahkerasti...=) Eli ovat siilit persoonia tässäkin asiassa - hyvä niin. Olen tässä vähitellen hahmottamassa tulevaa siilin asuinpaikkaa ja huone on kyllä yksi rauhallisimpia tässä taloudessa, samoin lattialämmitys on varmaan ihan hyvä juttu.

olen itseasiassa mietiskelly tuota lattialämmitystä, että kun tulee vieraita voiko siilin asuttaa vessaan väliaikaisesti. Olen tullut johtopäätökseen et kaipas sen voi sinne laittaa, kunhan se pääsee välillä vähän vilvoittelemaan pois lattianrajasta. Siis jos siili lattialämmityksen päällä pysyvästi asuu olisi sellainen kerrostalo varmaan hyvä ratkaisu.

Alpo ei ole yleensä kovin herkkä äänille, mutta yksi ääni saa piikit pystyyn joka kerta, ja se on pullon avaamisen sihahdus. Oli se sitten olutpullo tai kierrekorkillinen limupullo, tai tölkki. Vitsailen avokille siili sylissä, että "me ei tykätä kaljasta". <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

Meillä on muuten ihan sama juttu, nimittäin tuo suhahdusääni mikä lähtee myös vissypullon avauksesta saa meídän siilien otsapiikit nousemaan aina, vaikka muuten eivät säikkyjä olekaan. Kai se on sitten vähän niinkuin tämä meidän tulkitsema 'tuh', eli jonkin sortin varoitukselta kuulostava sana.

Yrjänä ei pahemmin äänistä välitä. Ainoastaan kovat ja äkilliset äänet saavat otsan kurtulle.

Meidän neiti tulee närkästyneenä pesästään katsomaan kuka julkeaa häiritä hänen uniaan jos uskallan imuroida kun hän nukkuu... Lasten äänet ei häiritse.

Häiritseekö teidän siilejänne herätyskellon ääni aamuisin?
Huoneessani, kun siili asustaa niin aamulla herätyskello rupeaa soimaan, ei se ääni kuitenkaan kamalan hiljainen ole.

Enpä usko että kovinkaan paljon häiritsisi, tosin ehkä vähän... Mutta ei kuitenkaan sen vertaa, että siili häiriintyisi hirveästi!
Itselläni on kyllä herätyskello joka aamu soimassa, eikä siili ole tullut puremaan nenään

Meidän siili ei välitä kolinoista eikä räminöistä.
Sensijaan sanomalehden kahina ja muu sihinä säikäyttää. Ja yskiminen, mutta ei aivastelu. Ja minun hengityksen emo kyllä haistaa monen metrin päästä, vaikka vain päätä käännän. Jos olen selin niin emo saattaa syödä kaikessa rauhassa, mutta kun käännän päätä niin piikit nousee pystyyn. Nariseekohan mulla niska

Sydän meinas haljeta kun meillä alkoi porraskäytävän remppa ja siilillä on pienet poikaset. Porakoneen jyrinä ja tärinä ei emoa heilauta eikä näköjään poikasiakaan. Tulivat eilen kaikessa rauhassa ulos pesäkopista maailmaan tutustumaan ja raksuja maistelemaan, vaikka rapussa kolisteltiin.