Suomen Siiliyhdistys

Tämä koskee kaikkia tulevia siilinomistajia, niin varauslistalla olevia ja muuta kautta siilinsä hankkivia. <br>Meidän Ansalla on 3 vauvaa, joista 2 varattiin kuulopuheiden perusteella, ja kolmannen ilmoitin Tiinalle olevan vapaana seuraavalle onnelliselle varauslistalaiselle. Sain puhelinnumeron, ja lähetin soittopyyntö-tekstarin ko.siilinostajalle joka ottikin pian yhteyttä minuun. Kyllä tuli melkoisen paha maku suuhun kun yksi ensimmäisistä kysymyksistä kuului : "Saako sen siilin osamaksulla?? Kun tuo 350 euroa on niin iso raha meille." Siis mitä, häh??!! Iso raha rakkaasta lemmikistä?? Kysymyksiä tulvi mieleeni: mahtaakohan hän olla tosissaan siiliä hankkimassa, onkohan hänellä varaa viedä siili lääkäriin jos se sairastuu, saakohan siili-vauva laadukasta ravintoa tämän ihmisen luona???? En jaksa vaan ymmärtää tällaista. Jos on jonottanut siilin saantia listalla, niin eikö ole mieleen juolahtanut ruveta säästämään vaikka kymppi viikossa siilirahastoon?? <br>Itse en aio myydä yhden-yhtäkään eläintä osamaksulla. En edes 1300 euroa maksavaa koiranpentua. Kysymyshän on elävistä olennoista eikä sohvakalustosta. Eläin on pitkän harkinnan hankinta. Ja silloin pohtiessa ja odottaessa on aikaa myös säästää eläimen hinta kokoon. <br>Kyllä ottaa muuten pattiin!!!

Eihän tuo varmaan kuulostanut kivalta heti ensimmäisten kysymysten joukossa. Mutta, toisaalta osamaksu on nykypäivää lähes kaikessa kaupankäynnissä, mitä näiden rakkaiden piikkipallojen myyntikin on. Voihan se olla, että ko. henkilöllä on juuri sillä hetkellä rahoista tiukkaa ja kysyi mahdollisuutta. Ja voihan se olla niin, että jono on kulkenut nopeammin kuin on odottanut ja ei ole vielä ehtinyt säästää tuota siilin hintaa kokonaisuudessaan. <br> <br>Puolustuspuheesta huolimatta ymmärrän kyllä erittäin hyvin, että että ottaa pattiin moinen kysymys.

Mutta ikäwää se on !!!!

No jos minulle joku nyt soittaisi ja tarjoaisi siiliä 300-400 euron hintaan (mitä ne nyt yleensä maksaa?) niin kyllä itsekin joutuisin ensin kysymään saanko "osamaksulla". Koska nyt minulla on 200¤ kasassa, mutta joutuisin odottelemaan uutta opintotukea ennenkuin saisin ehkä loput kasaan. Ymmärrän kyllä että myyjän näkökulmasta asia ei ole mukava, mutta meillä joillain kun ei ole muuta mahdollisuutta ostaa siiliä(tällä hetkellä). Kurjaa kun asioista ei näköjään pysty sopimaan, osamaksu ei tosiaan tarkoita sitä että maksaa pienissä erissä vaan minun kohdallani se olisi kahdessa osassa, ensin suurin osa ja sitten loput. <br> <br>Mitä myyjältä voi muuten kysyä siilistä ja mitä tietoa kannattaa kysyä? Kun ei ole kokemusta niin ei osaa kysyä oikeita asioita.

Minä olen kyllä Marian kanssa samaa mieltä. Kyllä sen verran harkinta-aikaa pitää ottaa, että varauslistan kärjessä rahat ja tarvikkeet on jo kasassa. <br> <br>Älkää unohtako sitä, että kasvattaja on yleensä yksityishenkilö, joka on jo maksanut kaikki poikasten kulut omasta pussistaan. Mielestäni kasvattajalla on täysi oikeus kieltäytyä myymästä poikasta osamaksulla. <br> <br>Ja siiliä harkitsevalle tiedoksi, että vaikka se on pieni eläin, asianmukaiset ruokakustannukset ovat kovat. Meillä pelkät hyönteiset maksaa noin 40 euroa kuukaudessa yhdelle siilille! <br> <br>Maria: Olisi kiinnostavaa kuulla miten menettelit. Myitkö kyseiselle henkilölle poikasta lainkaan?

Tässä on sellainenkin huomionarvoinen seikka olemassa, että yritykset, jotka myyvät osamaksulla, eivät ota riskiä omalle kontolleen. Mukana on rahoittajana yleensä jokin luottolaitos. Kun yksityinen ihminen myy jotain osamaksulla, missä on takuut siitä, että loppusuoritus joskus tulee? <br> <br>Uskaltaisin lisäksi väittää, että siilin lemmikiksi hankinnassa siili itse ei välttämättä ole se suurin menoerä. Tämän lisäksi tulee asumuksen ja "huonekalujen" hankinnat, ruokamenot ja mahdollisesti vielä eläinlääkärikulut. Asiaa kannattaa varmasti miettiä tarkkaan, jos tuntuu siltä, että rahat ei riitä. Jos itse olisin vastaavassa tilanteessa, siirtäisin siilin hankinnan "vauraampaan" aikaan.

Kyllä siiliin rahaa saa menemään, Vaikka se ei paljon määrällisesti syö, niin laadullisesti kyllä. Meillä kaksi siiliä kuluttaa melkosen määrän matoja (on kyllä oma farmi jo tulossa), jotka maksavat 5-45 senttiä kpl / 10 grammaa/euro. Sitten laadukkaat raksut maksavat noin 5 euroa /400 grammaa tai 10 euroa /kilo. Riippuu tietysti, miten paljon ostaa kerralla... <br>Kuivikkeet, kylpyhiekka, fleecet, kuljetuskopit, tuoreruoka, säilykehyönteiset... ovat sen itse asumuksen ja juoksupyöränkin lisäksi pakollisia. Ja eläinlääkäriä varten täytyisi olla aina vähän rahaa jemmassa. <br> <br>Osamaksua varten henkilö täytyisi mielestäni kyllä tuntea todella hyvin. Itse en osamaksulla myisi. Mistä sitä tietää, tuleeko loppusummaa ikinä tilille (vaikka luotankin yleensä ihmisiin).

Tottahan se on, että siilin ylläpitoon menee yllättävän paljon rahaa, varsinkin ruokakustannuksiin. Itselleni tuli hieman yllätyksenä ruokakulujen suuruus, mutta aina sitä voi jotain jättää itselleen ostamatta, että saa siililleen A-luokan evästä. Se, että uskaltaako luottaa saavansa loppurahat onkin ihan toinen juttu. Itse en uskaltaisi tuntemattomalle osamaksulla välttämättä myydä, tutulle ihmiselle tai edes hyvän ystävän tutulle asia voisi olla toinen. Tämä taitaa olla yksi niistä asioita, joissa jokaisen on paras toimia oman ajatusmaailmansa mukaan - ei taida olla vain yhtä ainoata oikeaa tapaa tässä asiassa.

Todella positiivista kuulla että valtaosa tuntuu olevan kanssani samaa mieltä osamaksusta siilin hankinnassa. <br> <br>Aino: En myynyt ko henkilölle poikasta. En itseasiassa olisi myynyt vaikka henkilö olisi soittanut perään saaneensa rahat jostain kasaan, sillä epäilys olisi jäänyt kalvamaan mieltäni henkilön maksukyvystä juuri näiden muiden siilin elämiseen kuuluvien kulujen osalta. <br>Olisin varmasti viettänyt unettomia öitä vatvoen päässäni ajatusta siilin kohtalosta, jos omistajan rahat eivät riitäkkään jos siili vaikka katkaisee jalkansa tms... Minä nyt vain satun olemaan sellainen ihminen joka en halua tieten tahtoen ottaa pienintäkään riskiä kasvattini tulevaa hyvinvointia ajatellen. Jos tämä on pienituloiselle ylitsepääsemätön ongelma, koittakoon hankkia siilinsä muualta. Mahtaakohan jokin siilejä myyvistä eläinkaupoista suostua myymään eläimen osarilla??? Empä usko.

Tottahan on, että siilit maksavat paljon. Silti mielestäni on parempi maksaa kaikki kerralla, kuin osamaksulla. Kyllä sellaiset 300 euroa tulee yllättävän nopeasti kasaan, kun laitta jonkun tietyn summan viikossa sääästöön!

Pakko ottaa osaa tähän keskusteluun. <br>Olen itse enemmän kiinnostunut eläimistä kuin ihmisistä. Pidän itseäni ihan oikeana eläintenystävänä, josta on tullut ihan hyvä koiranomistaja, vaikka kriteerini ovat korkealla. <br>Mutta silti nuorempi koiristamme on hankittu osamaksulla, kahdessa erässä maksaen. Kasvattaja on oikea eläinihminen hänkin ja hänen mielestään oli tärkeämpää saada koiralle sopiva koti kuin että hän saa rahat heti. Näin lemmikinhankkijan näkökulmasta asian voisi ajatella myös niin, että kasvattaja, joka ei ole valmis neuvottelemaan maksuehdoista, onkin kiinnostunut vaan nettoamaan lemmikinkasvatuksella. <br>Tosin, Marian tapauksessa ostajaehdokas aloitti todella typerästi, joten ymmärrän hänen reaktionsa täysin. Toisaalta, jos ostaja vaikka halusi tehdä oman tilanteensa heti selväksi eikä ensin käydä pitkiä keskusteluja ja kun kaikki alkaa olla valmiina niin sitten homma kariutuisi viime metrillä tähän maksuasiaan. Ylipäätään poikasista luopuminen ja niiden luottaminen vieraille ihmisille on varmasti kauheaa (tästä syystä en ole itse vakavasti harkinnut koirankasvatusta, kukaan ei taitaisi kelvata...). <br>Yritän tällä nyt sanoa sitä, että tilapäinen likviditeettiongelma ei tee jostakusta huonompaa lemmikinomistajaa kuin siitä, jolla on mahdollisuus laittaa eurot heti riviin. Tärkeintähän on kuitenkin, että siili saa kodin, jossa sille tarjotaan sopiva fyysinen elinympäristö ja sen erityistarpeet ja lajityypillinen käytös tunnetaan ja otetaan huomioon. Sitä kun ei paksukaan lompakko takaa. <br>Tuli tässä samalla mieleen, että minkä takia muuten siilisteillä on siilijono eikä esim. koirapiireissä yleistä "pentuvälitystä"? Yhdistykselle ilmoitettaisiin tulossa olevat (yhdistyksen kriteerit täyttävät) poikueet ja ostajaehdokkaat saisivat eri kasvattajien yhteystiedot yhdistyksestä. Sitten kun kasvattajalla ei enää ole poikasia, hän ilmoittaa yhdistyksen poikasvälittäjälle/listanpitäjälle, että kaik o mänt. Näin ostajilla ja myyjillä olisi vähän väljemmät vedet kun esim. ostajat tietäisivät kaikista myyjistä ja pystyisivät helpommin ottamaan yhteyttä jo ennen siilin hankintaa. Minä halusin varmistua koirani kasvattajasta ja me olimme n. vuoden yhteydessä ennen kuin koira tuli. Noh, nykyinen systeemi ei varmasti ole huono, mutta minusta jotenkin erikoinen, en ole moiseen aiemmin törmännyt.

No joo! Kyllä minä voin välittää kasvattajien tiedot vaikka kaikille reiluille 60 jonossa olevalle. Mahtaisi tulla mahdoton härdelli, kun kaikki 60 olisi yhteydessä kasvattajaan, jolla on 4 poikasta. Tällainen systeemihän oli ennen tätä jonojärjestelmää. Kaikilla kasvattajilla samat 60 nimeä. <br> <br>Tilanne näissä siiliympyröissä on hieman erilainen kuin esimerkiksi koirilla. Koirien kasvattajia on Suomessakin tuhansia ja monesti poikasia enemmän kuin ostajaehdokkaita. <br> <br>Jos joku kasvattajista haluaa ja antaa luvan, voin antaa hänen tietonsa poikasia kyselevälle. En minä niin välttämättä pidä kiinni varauslistakäytännöstä. Olen ymmärtänyt, että monet kasvattajat pitävät sitä kuitenkin helpotuksena. Sitten, kun kasvattajien määrä on suurempiu, tilanne on tietenkin toinen.

Tämä lista on hyvä järjsetelmä vielä. <br>Omalla kohdallani olen tarjonnut poikasia nyt kolmelle henkilölle, joista yksi vain on kyennyt siilin lopulta varaamaan. Toinen ei pysty hakemaan siiliä n. 150 km päästä ja toinen ei pysty maksamaan kerralla kaikkea. Mutta ei hätää, nämä listalla olevat odottavat sitten sopivampaa hetkeä ja paikkaa ja minä saan tilalle uusia ehdokkaita. Kyllä minullekin siilin saaminen hyvään ja luotettavaan kotiin on se ykkösperustelu...

Sanoisin, että minä ainakin tulisin hulluksi jos kaikki 50-80 jonottajaa soittelisi minulle ja yrittäisi vakuutella miksi juuri he olisivat parhaat omistajat parille poikaselle. Siinähän istuisi puhelimessa kaiket päivät ja parhaimmillaan vieläpä yötkin. Innokkkaat ihmiset kun ei välttämättä tyydy siihen yhteen puheluun... Sinäänsä tuo lista jo tietyllä tapaa mittaa innokkuutta, eli jos listalla on jaksanut notkua monta kuukautta ja samalla käynyt hamstraamassa tietoja siilikeskusteluista, on se jo ihan hyvä merkki. Tottakai viimeisen ratkaisun tekee kasvattaja ottaessaan potentiaaliseen ostajaan yhteyttä, ja samoin tekee ostaja. Ostajan ei tosiaan ole mikään pakko ottaa siiliä juuri siltä kasvattajalta, eikä hän tipu jonon hännille sen seurauksena, vaan seuraava kasvattaja ottaa sitten häneen yhteyttä. Itse olen ainakin tyytyväinen listaan, koen saaneeni vaaveille oikein hyvät kodit! <br>Osamaksuhommasta vielä sen verran, että tottakai siilin ostohinta on ihan muikea summa, mutta jos omistajakandidaatilla ei ole varaa maksaa summaa kerralla, minua ainakin kasvattajana jäisi pelottamaan onko hänellä vara maksaa mahdollisia eläinlääkärikuluja ja säästääkö hän kenties ruokakustannuksissa tms jos rahatilanne on oikeasti kehno.

Tästäkin asiasta on niin monta mieltä kuin on miestä... <br> <br>Mielestäni kasvattajalla on kaikki oikeudet päättää kenelle ja millaisella maksusuunnitelmalla kasvattinsa myy. Jos jokin asia ostajaehdokkaassa vähänkin mietityttää, on parempi jättää myymättä. Itse olisin hyvin tarkka ja viettäisin takuulla unettomia öitä miettiessäni ja jossitellessani. <br> <br>Tottahan ihmisiin pitäisi luottaa, mutta kyllä ne ihmiset on niitä jotka pettävät. Eläimet luottaa meihin ja jokainen petos niiden luottamusta kohtaan on liikaa. Sanoisin myös kuuluvani siihen joukkoon, joka välittää enemmän eläimistä kuin ihmisistä (vaikka ihmisiä hoidankin työkseni).