Kirjoittaja Sirpa » 08 Kesä 2004, 09:50
Eletään aikaan e.T.(ennen Tuffea, joissakin ajanlaskuissa se on marraskuu 2003).
<br>Vaaralalainen rivitalon saunaosasto lepää arkisessa asussaan; pölypalleroita kaappien alla, hiekanmuruja lattioilla, saattaapa jostain nurkasta löytyä sinne unohtunut shampoopullokin. Suomalaisen puhdistautumiskulttuurin partiisi, löylyhuone, on jäänyt ammoin (lue: viime kesänä) suoritetun remontin jälkeiseen tilaan. Lauteiden alle on kehittynyt sinäänsä tutkimuksen arvoinen hämähäkkiyhdysskunta nykyaikaisine netti- eli verkkoyhteyksineen. Kiukaan alle on karissut löylykivistä monenlaisia hippusia.
<br>Mikäli jättiläismeteoriitin kaltaista pommia ei pian putoaisi tuohon vaaralalaiseen asuntoon, jatkuisi elämä siellä vääjäämättä entiseen malliin.
<br>
<br>Joulukuun 6. päivä. Liput liehuvat saloissa, ihmiset kaikkialla valtakunnassa ovat sonnustautuneet parhaimpiinsa, aivan kuin enteillen suurta muutosta. Vaaralalainen perheen on lähtenyt jo varhain aamulla kohti Satakuntaa. On jo pimeää, kun auto vihdoinkin parkkeerataan kotioven eteen. Kulkuneuvosta ryntää ulos hieman sekapäinen perhe omituisia lauseita kujerrelle: "Pian saat poika oikein paksuja toukkia! Ei kai piikkipallo ole kierähtänyt selälleen?" Naapureiden verhot heiluvat varovasti, olisipa vielä katupeilejä! Ilta sujuu kummallisen hiljaisuuden vallassa, ettei vain pieni piikkipallo pelästy uuden asuinpaikkansa ääniä. Television pukukavalkaadiakin seurataan vaimennetulla äänellä.
<br>
<br>Kuluu ehtoo, tulee iltayö. Uusi tulokas päästetään vapaaksi asunnon pesutiloihin. Yön aikana asukkaat hiipivät useaan otteeseen raottelemaan ovea ja kuulevat tyydytyksekseen pienten tassujen töminää; ihanaa, taas on vauva talossa!
<br>
<br>Oli yö, tulee aamu. Perheen emäntä avaa jälleen varoen pesutilojen oven. Sanat ovat liian vaatimattomia kuvaamaan tuota näkyä, joka emäntäämme kohtaa. Jossakin vulgaarissa kielessä on sanonta (HUOM!Tässä kohtaa on vilkkuva merkki K-15)"Paska haisee ja banjot soi". Tämä ammoinen lausahdus tulee eittämättä mieleen, kun valot paljastavat julman totuuden yöllisen asukkaan jäljistä. Mutta asiassa piilee myös siunauksellisuutensa!
<br>
<br>Tuosta aamusta koittaa uusi aika, j.T.(jälkeen Tuffen)
<br>Myöhemmissä historiankirjoituksissa kerrotaan, että tästä hetkestä alkoi Vaaralassa siisteys, raikkaus ja puhtaus. Entinen saastaisuus on kuin pois pyyhkäisy! Joka aamu ennen seitsemään näemme nyt aurinkoisen emännän pikkuhousuissaan(etteivät yöpaidan helmat kastu)imuroivan ja kuuraavan juuriharjalla tuota ennen niin pölyistä lattiaa. Jokapäiväisen jynssäyksen jäljiltä pesuhuone ja sauna hohtavat ja kiiltelevät. Hämähäkit ovat siirtyneet langattomaan yhteyteen ja hiekkakokoelmat kiukaan alla ovat muisto vain. Mikä ilo nyt onkaan kylpeä ja suihkutella! Saunavieraitakaan varten ei tarvitse enää suorittaa tuskaista kolmen tunnin täyssiivousta.
<br>
<br>Opettavaiseksi lopuksi siis uusi vaaralalainen sananlasku: "Siili -ja sillä siisti!"