In Memoriam Amon

Mitäs siellä...tuff?

ViestiKirjoittaja Pirjo Y » 05 Huhti 2005, 10:18

Luin tämän viestiketjun läpi, mutta en vieläkään pystynyt lukemaan Anetten runoa, jo sen ajatteleminen sai kyynelkanavat aktivoitumaan välittömästi <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt=""> <br>Ja jos tuon ääliön nimimerkki hoplaan henkilöllisyys minulle selviäisi, niin nurkan takana olisi kyllä vipinää. <br> <br>Simeon, en ajatellut Amonin nimeä tuolta kannalta, mutta juuri tuota pikkuinen lumipallomme oli. Sen viriiliys on jättänyt lähtemättömän muiston. Ja miten kauniita poikasia se periyttikään tinkimättömällä innollaan. Voi sitä siili kultaa <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt=""> <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt=""> Nyyh!
Pirjo Y
Member
 
Viestit: 1781
Liittynyt: 27 Elo 2003, 19:36
Paikkakunta: Järvenpää

ViestiKirjoittaja Pirjo Y » 24 Loka 2005, 21:17

Pikkuisen rakkaan lumipallon kuolemasta on nyt vuosi. En tätä ketjua pysty vieläkään lukemaan kuin vain osin. Ymmärrän hyvin kaikkia siilinsä menettäneitä. <br>Nyt tiedetään, ettei Amonin sairaus ole ollut perinnöllinen. Kukaan sen jälkeläisistä eikä niiden jälkeläisistä ole sairastunut tuohon kauheaan sydäntautiin. <br>Vuosi sitten meni vähäisin välein kaksi upeaa siiliä: Amon ja Herra Nenä. Ikävä on edelleen kova. Albiinosiilin näkeminen nostaa edelleen kyyneleet silmiin.
Pirjo Y
Member
 
Viestit: 1781
Liittynyt: 27 Elo 2003, 19:36
Paikkakunta: Järvenpää

ViestiKirjoittaja Marja » 24 Loka 2005, 23:27

En näköjään pystynyt lukemaan viestejä ilman kyyneleitä. Outoa kenties miten paljon pienen olennon poismeno liikuttaa, varsinkin kun on sen tavannut vain pari kertaa oikeasti? Ja joko siitä päivästä on vuosi? Vieläkin muistan miltä tuntui pidellä Amonia tuffareissa. Miten tunsinkaan kutkuttavaa halua laittaa siili taskuun ja siirtyä kauas takavasemmalle ^.~ Pieni valkea suloisuus. Ja sitten se kammottava uutinen Amonin siirtymisestä rajan tuolle puolen. <br> <br>Ennen Amonin ja Alpon tapaamista minulla oli tiettyä varauksellisuutta albiinojen punaisiin silmiin mutta nämä kaksi tapamaani hurmaavaa albiinoherraa ovat kyllä hävittäneet tuon varauksellisuuden kokonaan.
Marja
Member
 
Viestit: 559
Liittynyt: 06 Marras 2003, 13:01
Paikkakunta: Kouvola, Finland

ViestiKirjoittaja Nea » 25 Loka 2005, 00:18

Minäkin liikutuin kyyneliin heti ensimmäisestä viestistä, vaikka kyseistä siiliä en tuntenutkaan... Rakkaan lemmikin poismeno on aina suuri menetys :( <br> <br>Lepää rauhassa Amon.
Nea
Member
 
Viestit: 830
Liittynyt: 25 Elo 2005, 00:37
Paikkakunta: Finland

ViestiKirjoittaja Knightrider » 25 Loka 2005, 15:33

Anteeksi että kysyn, mutta mikä oli Amon-ressukan lopullinen kuolinsyy ja onko tietoa mistä se johtui?
Knightrider
Member
 
Viestit: 542
Liittynyt: 22 Helmi 2004, 13:58
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja vera_ » 25 Loka 2005, 16:30

Akulla on vieläkin häkkinsä seinällä kuva Amon-papasta..
vera_
Member
 
Viestit: 228
Liittynyt: 17 Tammi 2005, 13:01
Paikkakunta: Finland

ViestiKirjoittaja Soili » 26 Loka 2005, 13:54

Ainakin ihmisten kohdalla kardiomyopatiaan on vaikea löytää mitään syytä: <br>Kysymyksessä on mystinen sydänlihassairaus, jonka syy(t) yksittäisen potilaan kohdalla hyvin usein jää tuntemattomaksi tai arvailujen varaan. Sairauden syntymekanismeista on esitetty useita teorioita. Eräs luokitus on WHO:n tekemä, ja sen mukaan sairaus voidaan karkeasti jakaa syntymekanisminsa suhteen neljään pääluokkaan: 1. syy tuntematon (pääosa), 2. perinnöllinen tai suvussa kulkeva, 3. virustulehduksen ja/tai siihen liittyvän elimistön puolustusreaktion synnyttämä, 4. alkoholin tai muiden sydänlihakselle myrkyllisten aineiden aiheuttama (esim. syöpälääkkeet).
Soili
Member
 
Viestit: 512
Liittynyt: 06 Maalis 2005, 11:01
Paikkakunta: Helsinki

Edellinen

Paluu Siilien kuulumiset



cron