Suomen Siiliyhdistys

Suruksemme joudumme ilmoittamaan, että tänään Sakari nukahtaa ikiuneen. Sakari lopetti syömisen jo 3 päivää sitten ja on täysin voipunut. Pienokaisemme on sairastanut nyt kuukauden. Munuaiset ovat pettäneet ja selkärangassa on rappeuma, minkä vuoksi se ei enää jaksa liikuttaa kunnolla takajalkojaan ja mm. pissaa alleen.

Mietimme viimeiseen saakka, olisiko sittenkin oikeampi tapa antaa sen kuolla kotona, koska se on kuitenkin rauhallinen. Nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että klo 13 Sakke nukahtaa Danielan hyvässä hoidossa Kaarinassa. Pientä ärripurria ja maailman kauneinta siiliä tulee hirmuinen ikävä. Onneksi Sakarin elämä jatkuu tyttärissään Siirissä, Pepissä, Kuplassa ja neljännessä tyttäressä (jonka nimeä en muista/tiedä).

Tämä on todella raskasta. Masussani oleva vauvakin suree, se ei tänä aamuna potki iloisesti. Tänään aurinko ei taida nousta; toivottavasti huomenna nousee ja huomaamme tämän olevan varmasti oikea ratkaisu.

Tuo on oikea ratkaisu, Sakarikin varmasti haluaa jo vapaaksi kivuista ja säryistä.
Koettakaa jaksaa, voimia meiltä ja jaksamisia!!
Siiri lohduttaa surussa.

Päätös oli varmasti raskas tehdä, mutta oikea. Pieni kun ei itse osaa apua pyytää. Voimia teille toivottaa sisko perheineen.

Lämmin osanotto meiltä.

Synkkä viikko

Marja, Jani & Artemis

Voimia, täällä surraa kovasti. En haluaisi sanoa, mutta tämä on Sakarille varmasti parempi.

Lotta,Peppi ja muut

(sen neljännen tytön nimi on Wilma)

Sakari poistui luotamme ikuisiksi ajoiksi tänään ennen kahta...
Katsottiin vielä Danielan kanssa yhdessä kaikki vaihtoehdot läpi ja päädyttiin päästämään pikkuinen siilitaivaaseen. Sakari nukahti rauhallisesti ja hautaamme sen huomenna meidän pihaan. Eviraan emme Sakaria lähetä, koska itsenäisyyspäivän vuoksi diagnoosia ei päästä tekemään heti ja haluamme Sakarin omaan pihaan, meidän keskuuteemme. Daniela oli aika varma siitä, että kaikki oireet johtuvat nimenomaan munuaisista - eikä esim. WHS:sta.

Sakari oli meille niin rakas ja nyt jokainen paikka muistuttaa tyhjyydellään menetyksestä. Yritämme täällä siivoilla Saken tavaroita, mutta itkettää niin kovin, ettei meinaa jaksaa.

Kiitos teille osanotosta ja voimia kaikille muillekin oman tuhisijan menettäneille - kumpa aika kuluisi vähän nopeammin ja pahin suru menisi pian ohi.

Osanottomme, varmasti oli oikea ratkaisu vaikka se kovalle ottaakin. Eläinlääkäriämme siteeraten: "Kukapa sitä haluaisi parhaan ystävänsä kärsivän." Suru helpottaa aikanaan ja jäljelle jää mukavat muistot.

Suvi ja Aurora

Osanotto meiltäkin, varmasti yksi vaikeimmista päätöksistä.

Katri, Muska, Pate

Voi Sakkea Osanotto.

Pau ja Jade

osanotto:( Suffeli ja orja

Voi ei Surullista luettavaa.. Voimia ja lämmin osanotto.

<em>Päivä se taas sarastaa,
odotan sinun odottavan minua,
minä myös odotan sinua.
Kerran tulee se,
mikä muuttaa elämän,
se, josta kärsii,
se, josta saa jäljen hirveän.
Sinä et enää ole täällä,
mutta kunnioitan sinua,
vaikka oletkin siellä jossain,
pilvien päällä.</em>
Osanotto ja voimia
t: Emma ja Doris

Osanottomme Taneli ja Leopold

Voi kun saisi takaisin edes yhden päivän vielä katsella tervettä Sakaria... kuulla rapinat ja tuhinat ja pitää sylissä.

Haudataan Sakke tänään talon viereen. Surullinen päivä.

Lämpimiä lohdutushalauksia Sakarin perheelle!

Tiina, Viivi, Pumppeli ja Viivi