Pihasiililässä

[Leenakatriina]

Heipä. On pitänyt kiirettä joten Silium-jututkin ovat keskentekoisia. Mutta tietääkö kukaan mitä ehkä tapahtui: Heinäkuussa otin vastaan viisi tulvapakolaissiiliä, jotka jäivät terassilleni kukin koloonsa. Tällä on hyviä koloja, kukkalaatikon alusia yms. Minulla on terassillani ollut niinikään tarjolla mallin mukaan laadittu horrostuspesä

Terassini illalliset olivat kautta laajojen siilipiirien suositut, kunnes niistä valtaosa lähti haeskelemaan horrostuspaikkaa. Muuan jäi ilokseni horrostuspesään. Sille tarjoiltiin ateriat kolmelle siilisoveliaalle vadille, joita täydennettiin tarvittaessa jos se öisin rymyytti kukkatelinettä. Se nakkeli hyväntahtoisesti tarjotut vaahteranlehdet, oksat yms ulos pesästä; se nukkui sammalkerrosten välissä. Ensiaterian se nautti hämärän laskeutuessa. Se oli erittäin hyvinvoipa ja pyylevä, en oikeastaan kanna huolta... Minä vain syvästi kaipaan sitä. Ja tässä taannoin tapahtunut askarruttaa mieltäni. 3-4 yötä sitten (on ollut tavaton kiire) kuulin siilihuudon, johon heräsin. Näin tumman varjon kiitävän terassin halki, ajattelin Samuelin, horrostuspesän asukkaan, ajavan tunkeilijaa pois, se on erakkoluonne. Arveluni mukaan se on käynyt pesästä kamppailun jo aiemmin. Sen jälkeen siitä tuli rauhaton. SE havahtui päivällä, ja tarjoilin ruokaa. Se nautti kevyen varhaisillallisen ja työntyi pahnoihin ruokaperäsille. Tarkastin että pesä on kunnossa; kaikki oli kuivaa. Patjojen alta kuului äreä puffuuuf? kun kohotin kattoa. Ja kaikki syötiin siististi siilityyliin. Samuel jopa saattoi- siis saattoi reagoida ääneeni, sillä viedessäni puskasiileille ruokaa se tuli portista vasstaani, ja kun sanoin: Samuel! Mihis nyt! Tule kotiin syömäänm! se kääntyi ja tassutteli jäljessäni --- minulla on ollut tapana kattaa ns puskasiileille erikseen sen jälkeen, kun terassillani käytiin julmannäköinen tappelu, ja suursiili Adam ajoi sen vadille pyrkineen nuoremman Taminon kokonaan terassilta pois, vaikka Tamino väistyi kiltisti omalle vadilleen kun sen nopeasti toimitin.
Nyt kahtena aamuna on ateria jätetty koskematta. Harakka ne syö; se nakkelee sottaisesti, aivan toisin kuin siili... ja pesä ON TYHJÄ.

Vaikka tänne pikapuoliin muuttaa nuori tumma hurmuri, sydäntenmurskaaja, aktiivinen ja blogin pitoa suunnitteleva Hugo, julkisuuteen pyrkivä urheilullinen siiliasiain puolesta taisteleva sisäsiili, jolle on jo tuunattuna ykkösasunto yms. sydämeni sykkii merkillisesti villisiilille. Missä kulkee nyt Samuel? Lohtuni on, Samuel ON horrostuskunnossa. Se on mitoiltaan pyöreähkö. Siis yhtä leveä kuin pitkäkin. Se söi lujasti. En usko huudon koskeneen sitä; mitään siilin julmaa kuolemaa en todistanut, kävinhän oitis katsomassa. Mutta siilihuuto se oli. Siilin ns kouraantuntuiva, jonka joka päivä siivosin, on poissa, samoin se siilintuoksu joka vasta tekee kodista kodin.

Voi hyvin, missä liikutkin, ja jos palaat sinua odottaa katettu ateriavati ja kuiva, hyvä pahna. Mikäli joku tuntee siilin jolle tarvittaisiin hoivaa, nyt voisimme neuvotella. Toki pesää tuunattaisiin ja pidettäisiin vuorokausirytmi kunnossa; nostettaisiin se kokonaan sisälle tms.

[Leenakatriina]

Arvelen Samuelin palanneen kotikonnulle. En kauheasti kurkistele pesään, puhdistan sen kevään tullen seuraavan kerran, mutta asetin tarjolle aterioita siltä varalta, että ohi kulkisi pesäpuuhissansa iltapalatta jäänyt siili. Ruoka houkuttelee kaukaakin, ja erotan kyllä milloin siili on syönyt lautaselta; se on siisti syödessään, ja kun katselin, se kiertää syvää lautasta siten että nojaa tassujaan laitaan ja ellei ylety joka palaan, siirtyy toiselle puolelle. Jos lautasen ympäristö on suttuinen ja ruokapaloja pitkin poikin, silloin on harakka käynyt syömässä siilille tarkoitetun parempiin nokkiinsa. Sen verran raotan kattoa, että näen sammalten olevan puhtaat ja kuivat.

Sinne nimittäin tarjoiltiin nyt sitten myöhäisille tai varhaisille päivänokosia tarvitseville kuivattua puhdasta lehteä ja pehmeää heinää Tiinan neuvosta; ne oli siivottu perästä ulos. Samuelhan tahtoi kietoutua sammaliin, sitä tuollainen roska häiritsi, poispois. Joku on siilityyliin tyhjentänyt ateriavadin ja jälleen siis siirtänyt pesästä lehdet ja heinät tiehensä.

Neuvo olla hoitelematta siilejä kerrostalon pihalla on varmaan perusoikea ja hyvä. Itse olin vain ymmälläni; minä en valinnut siiliä, siili valitsi minut. En minä voinut ajaa viittä pakolaista vesilammikkoon --- jostakin syystä tämä terassi niitä miellytti ja arveluni mukaan siksi, että tämä on siilisoveliaasti kymmenisen senttimetriä maanpinnan yläpuolella, kuiva, kuramattokin saattaa tuntua miellyttävältä ja todella täynnä koloja ja soppia . Mutta tietty hieman poikkeuksellinen; omakotialueen reunassa, ei pikkulapsia, ja kun kerran hoidin taloyhtiön kukatkin. Yleensä ihmisille kannattaa vakuuttaa huolehtivansa jo oman terveytensä takia hygieniasta, eli siivoaa jätökset siltä omalta terassiltaan joka päivä, kuuraa astiat kuumalla vedellä ja myrkyttömällä pesuaineella samoin päivittäin.