Suomen Siiliyhdistys

Olisin siis kiinnostunut kuulmaan, mitä kaikkia erilaisia ötököitä sun muita voi kasvattaa siilille ravinnoksi? Ja millaisia olosuhteita näiden olentojen kasvattaminen vaatii? Eli siis tarvitseeko jotkin hyönteiset esimerkiksi omaa terraariota, vai käykö pelkkä pahvi- tai muoviloota? Sen verran tiedän, että jauhiksia, jättijauhiksia ja sirkkoja voi kasvattaa ravinnoksi - mutta olisi tietenkin kiva saada tietää, että pitääkö sirkkojen olla jotain tiettyä lajia, vai käykö useammanlaiset ja jne. <br> <br>Valistakaa taas viisaat ja tietäväiset tyhmää vasta-aloittelijaa.

Monia ötököitä voi kasvattaa itse, noiden lisäksi esimerkiksi vahakoin toukkaa ja nyt vastikään palstalla esille tullutta torakkaa <br>Sirkkoja kasvatetaan käsittääkseni yleensä kahta eri lajia, toinen on kotisirkka ja toinen kulkusirkka (oikaiskaa joku jos kerron väärin), toinen on muistaakseni vähän äänekkäämpi kuin toinen ja toinen ei sitten karatessaan ole niin hanakka lisääntymään asunnossa.. Lisäksi on lokusteja, jotka ovat "sirkkajättiläisiä" jne. <br> <br>Kaikilla ötököillä on vähän eri vaatimukset lisääntymisen suhteen, joten suositttelen, että etsin ihan jollain hakukoneella internetistä ohjeita

Sirkkoja on 3 lajia; kotisirkkoja, kenttäsirkkoja ja kulkusirkkoja(lokusteja). Kotisirkat lisääntyvät huoneen lämmössä ja ovat kovia hyppimään, kenttäsirkat tarvitsevat ~30´c lisääntyäkseen ja lokustit ovat isoja ~5cm mittaisia hirviön näkösiä sirkkoja. <br>Lisäksi on buffalomatoja (minijauhiksia näöltään), jauhiksia, jättiksiä, torakoita, akaattikotiloita, sauvasirkkoja ja vaikka mitä mahdollisia muita ötiäisiä

No "hitusen" meni väärin Muistakaamme siis kotis rikka, kenttäs rikka sekä kulkus rikka (pieni inside-vitsi väliin, älkää hermostuko)

Kenttäsirkatkin lisääntyvät ihan hyvin huoneenlämmössä.

Okei, kiitos taas näistäkin tiedoista. Pitää kai valikoida noista kaikista helppohoitoisimmat ja mahdollisimman vähän iljettävät ötökät (mitkä ikinä ne sitten mahtavatkaan olla ) ja tutustua niiden "kasvatusoppaisiin" tai vastaaviin. <br> <br>Kikke: Ei pidä unohtaa sauvas rikkoja, vaikka ne eivät kyllä kulkus rikkoja voitakaan.

No sanotaan se nyt sitten näin; kenttäsirkat lisääntyvät nopeammin ja tehokkaammin lämpimämmässä.

Jauhisten kasvatus on varmaan sieltä kaikkein helpoimmasta päästä, eli siitä minä suosittelisin aloittamaan. Jauhis kun vielä on siilin perusravintoa, niin säästää ruokakuluissakin ihan tuntuvasti, kun on jauhisten suhteen omavarainen. <br> <br>Osta eläinkaupasta farmisi alku populaatio, itse aloitin 200 grammalla matoja. Tuosta määrästä voi vähän syöttää siilillekin, kun odottaa, että farmi rupeaa pyörimään. <br> <br>Kiken sivuilla <a href="http://siili.parhain.com" target="_new" rel="nofollow">http://siili.parhain.com</a> on hyvät ohjeet matojen kasvatuksesta. <br> <br>Sirkat olisivat toinen erittäin järkevä kasvatettava, mutta ainakin minulla menee hermo siihen siritykseen ja miehellä hermo karkulaisiin. Joten meillä tyydytään purkkisirkkoihin ja eläinkaupasta ostettuhin eläviin sirkkoihin.

Siis sirkkojahan on varmasti satoja eri lajeja, mutta vain muutama niistä on yleinen ruokakasvatuksessa. Kotisirkka on helppo kasvattaa, mutta sen miinuspuoli on, että se lisääntyy myös huoneistossa vapaana eli karanneista sirkoista voi muodostua melkoinen ongelma. Kenttäsirkka on yleisin kasvattetava laji, on helppo kasvattaa korkeahkossa huoneenlämmössä, eikä lisäänny vapaana asunnossa. Talvella tarvitaan yleensä jotain lisälämpöä (lämpömattoa tai spotteja) mutta kesällä riittää hyvin huoneenlämpö. Viileämmässä hyönteisten kierto hidastuu ja munat eivät kehity poikasiksi. Kenttiksen suurin miinus on niiden kova sirkutusääni, joka siis oikeasti sattuu korviin jos olet kiihkeästi sirkuttavan pöntön vieressä <br> <br>Suomessa melko uutena tulokkaana on jamaikansirkka, jota itse kasvatamme tällä hetkellä. Se on sirkutusääneltään huomattavasti hiljaisempi kuin kenttis ja lisääntyy hyvin kunhan vain lämpöä on tarpeeksi. Kesällä se menestyi meillä hyvin kun lämpötila oli n. 26-28 astetta. Syksyn tullen on kasvuvauhti selvästi hidastunut lämpömatoista huolimatta. Tämä laji on kuitenkin niin paljon miellyttävämpi, että vakaana aikomuksena on saada se tuottamaan hyvin ympäri vuoden. <br> <br>Jauhiksia on helppo kasvattaa pieneen tarpeeseen kohtuu hyvin, mutta jos haluaa saada isompia määriä, niin nekin vaativat panostusta. Jättijauhiksissa suurin haaste on saada toukat koteloitumaan ja koteloista terveitä kuoriaisia. Kuoriaiset elävät vuoden verran, joten niillä saakin sitten paljon toukkia aikaiseksi. Jättis tarvitsee myös lisälämmitystä talvella. Meillä kasvatus toimii nyt erinomaisesti: pohjamateriaalina on kosteaa multa-turvetta + hiukan kuorikatetta järsittäväksi. Ruoka koostuu pääosin leseistä ja koiranruoasta. Tuoreruokaa ei tarvita kovin usein koska kasvatuspohja on kostea. Ongelmaksi voi muodostua hyönteispunkkien lisääntyminen kasvatusastioissa (kosteus). <br> <br>Vahakoisa on hyvin tuottelias ja helppo kasvattaa, mutta vaatii aika paljon räpeltämistä ja kasvatusalusta ei ole halvimmasta päästä sillä se sisältää hunajaa. Vahakoisa on tuholainen mehiläispesissä, joten perhosia ei saa päästää karkuun jos lähistöllä on mehiläisfarmeja. <br> <br>Argentiinantorakkaa meillä on ollut vasta vähän aikaa, mutta tähän astisen kokemuksen perusteella se on helppo kasvatettava - tosin kasvuvauhti pikkutorakoilla ei ole kovin päätähuimaava. Näillä saa kuitenkin hyvin vaihtelua hyönteisruokaan. <br> <br>Kasvatusastioina käytämme eri kokoisia muovilaatikoita (20-50 litraa). Jauhiksilla 20-litraisia, jättiksillä 30 l ja sirkoilla ja torakoilla 50 litran astoita. Smart Store -merkkiset laatikot ovat hyviä ja monista halvemmista merkeistä löytyy myös toimivia laatikoita. Missään astoissa emme käytä kansia, jotta ilma vaihtuisi ja hometta ei muodostuisi. Laatikon korkeus valitaan sellaiseksi, ettei ötökät pääse pomppaamalla karkuun. <br> <br>Kasvatusohjeita hyönteisille kannattaa katsella herppi.netistä Ravinto-osiosta (hakua käyttämällä löytyy vanhoja keskusteluja aiheesta): <br> <br><a href="http://www.herppi.net/" target="_blank" rel="nofollow">http://www.herppi.net/</a>

Kiitos NiinaH tästä pitkästä vastauksesta, joka on jostain syystä mennyt minulta ohi. <br> <br>Nuo jamaikansirkat alkoivat kiinnostamaan, karanneiden sirkkojen lisääntyminen ja kovaääninen sirkutus kun eivät kuulosta erityisen mieluiselta. Jäi vain mietityttämään, että kuinka kova jamaikansirkan sirkutus on ja pystyykö sellaisten kanssa samassa huoneessa nukkumaan. Joltain jos löytyisi vastaus näihin kysymyksiin niin olisin kovin kiitollinen.

Jamaikalaiset eivät ole kovin äänekkäitä. Niiden kanssa pystyy kyllä asumaan samassa huoneessa, jollei ole kovin herkkäuninen. Lisäännyttäminenkin on yllättävänkin helppoa. Itselläni on muutamia sirkkoja karkaillut, mutta yksikään ei ole jäänyt pesimään asuntoon. Jamaikalaiset tarvitsevat hieman korkeamman lämpötilan ja lisäksi sirkat munivat kosteaan multaan joten todennäköisyys pesintään huoneistossa on aika pieni.

Kenttäsirkkaan verrattuna jamaikalaisen sirkan siritys on kuin musiikkia. Ne päästelevät lyhyitä sirkutuksia ja pitävät myös välillä taukoa. Tuntuu myös, että vain yksi tai pari koirasta sirkuttaa kerrallaan toisin kuin kenttiksillä, joilla kaikki huutavat samaan aikaan. Meillä sirkat asuvat yläkerrassa ja makuuhuoneemme on heti alapuolella. Sirkutus ei häiritse unta vaikka yhtään ovea ei ole kiinni. Samassa huoneessa nukkumistakin kannattaa varmasti kokeilla. Uskoisin, että se onnistuu ainakin jos saa sirkat laitettua kaappiin yöksi. Karanneista jamaikalaisista ei ole meillä tullut ongelmaa.

Voi mitä te puhutte! Mä en ikinä kenttiksistä luopuis, mä rakastan sitä sirkutusta (sanokaa vaan hulluks). Jos joudun yöpymään muualla kun omassa kotona, niin en meinaa saada unta

Kiitos vastauksista. Jos noista sirkoista ei voi mitään allergiaa saada, niin eivätköhän ne sitten tule elelemään samassa huoneessa kanssani. <br> <br>Tini, sun täytyy sit varmaan alkaa nauhottaan niitten sirkkojen siritystä kun oot aikeissa yöpyä jossain muualla.