Suomen Siiliyhdistys

Jouduimme viime lauantaina kauhean tilanteen eteen: luonnonsiili virui henkitoreissaan ojassa. Korvasta oli tullut verta ja se ei jaksanut kävellä, meni aina muutaman kymmenen senttiä ja lysähti maahan. Auto oli tönäissyt tai sitten joku oli potkaissut. Otimme siilin ämpäriin ja kannoimme mökille. Paikallinen eläinlääkäripäivystäjä sanoi, että siili pitää ehdottomasti lopettaa: "Isolla kivellä vaan lujasti päähän". Emme halunneet uskoa häntä, vaan soitimme eläinsuojeluyhdistyksen päivystäjälle, joka halusi auttaa meitä myös klo 22.00 illalla.

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen ihana ja ystävällinen mies neuvoi meitä odottamaan aamuun ja rakentamaan siilille pesän laatikkoon kuistille jne. Hän ei missään nimessä nähnyt mitään mieltä siilin lopettamisessa, varsinkin kun osaisimme lemmikkisiilin omistajina tarkkailla myös luonnonsiiliä hyvin. Hän olisi myös ollut valmis ottamaan vaikka heti siilin luoksensa hoitoon! Teimme siilille pesän sisäeteiseen ja laitoimme viereen vettä, kastematoja ja kanaa. Ristimme siilin Venlaksi ja menimme kädet kyynärpäitä myöten ristissä: toivottavasti pikkuinen jaksaisi elää seuraavaan päivään...

Yön aikana Venla virkistyi ja jaksoi jo kulkea vähän. Nukuttuaan päivän se oli jo niin virkeä, että säntäsi kukkapuskaan, kun kallistimme laatikkoa pihassa. Se söi laatikossaan kovin vähän - vain pari pikkumatoa - mutta koska se kuitenkin pystyi syömään ja kakkasi normaalisti, uskalsimme päästää Venlan luontoon. Venla rapisi pitkään puskissa ja viimeksi tänään se nähtiin pihapiirissä!

Pystytte varmaan uskomaan, kuinka ihana olo tuli ja kuinka kiitollisia olemme paikalliselle eläinsuojeluvalvojalle. Olisimme kuitenkin eläinlääkärin kehotuksesta saattaneet tappaa nyt iloisesti metsässä kulkevan siiluraisen!

Voi hyvänen aika... Liikuttavan ihana selviytymistarina! Uskon miten hyvä mieli teillä voi olla tällaisen jälkeen. Itsellenikin tuli hyvä mieli pelkästään luettuani tämän tarinan

Ikävälle tarinalle hyvä loppu. Vähän kyllä sapettaa eläinlääkärin välinpitämättömyys. Vai kivellä päähän....

No sanos muuta! Ei kuulemma olis kannattanu hoitaa, sillä on jo niin pahat vauriot. Tokihan on tietty niin, että päivystävällä lääkärillä on kiire ja luonnonsiilien kohtalo ei kiinnosta... mutta sapetti silti.

Tie, jossa Venla oli joutunut auton töytäisemäksi, oli omakotialueella jossa on 30km/h nopeusrajoitus. Koskaan ei ole kahta autoa peräkkäin ajamassa eli varmasti ehtii ja on turvallista jarruttaa siilin edessä! Siinä kans välinpitämättömyyttä kerrakseen