Suomen Siiliyhdistys

Noin kuukausi sitten alkoi perheessämme aina jonkun tullessa kotiin seuraavanlainen sanailu:

-Miksi roskia ei ole viety ulos?
-Onko joku jättänyt kalan vanhenemaan pöydälle?
-Hyi hitto, mikä täällä haisee!?

Kummallinen pilaantuneen ruuan, mädän kalan ja jätteiden lemun yhdistelmä leijaili erityisesti olohuoneessamme. Koko perheen voimin nuuskuttelimme ympäri asuntoa, pesimme ja puleerasimme paikkoja, vaan haju vain lisääntyi. Lopulta kohdistimme sen tulevan sohvan takaa, huoneen nurkasta, siiliemme iltalenkkien lempipaikasta. Parketin pinta oli kostea ja röpelöinen. Toki tiesimme vuosien kokemuksella, että poikamme aina silloin tällöin tekivät sinne pissojaan ja kakkojaan, mutta kyllä niitä puhdistettiinkin, joskaan ei kieltämättä joka päivä...

Tästä hajun alkuperän löydöstä alkoi taistelu! Ensin tietysti pesimme paikan erityisen huolellisesti niin vahvalla aineella kuin nyt parketin uskaltaa pestä. Ei apua, haju vaan lisääntyi. Seuraavaksi Jari irroitti jalkalistan ja nyt huoneen täytti jo aivan kammottava löyhkä. Siilien pissa oli nimittäin päässyt jalkalistan alla muhittamaan alla olevan parketin ja valumaan seinän ja lattian liittymäkohdasta parketin alla olevalle levylle.

Lattia oli kostean oloinen noin puolen neliömetrin alueelta. Otimme kuivatuksessa käyttöön föönin. Aina kotona ollessamme fööni puhalsi täysillä kuumaa ilmaa kostean lattian yli ja sähkölasku kasvoi kohisten. Kun haju nyt muuttui föönin ansiosta lämpöiseksi odööriksi, oli oleskelu olohuoneessa lähes mahdotota. Vieraiden kutsumista ei voinut kuvitellakaan.

Kuivatuksen apu oli niin vähäinen, että oli pakko ottaa käyttöön järeämpi kalusto: Jari porasi parkettiin reikiä, että lattian alla oleva kosteus pääsisi niiden kautta haihtumaan pois, sitten oli vuorossa hiomakone. Ei muuta kuin parketin lakka pois. Sitten taas fööni puhaltelemaan. Vihdoinkin työ alkoi tuottaa tulosta. Joka päivä hajua oli vähemmän. Tällä viikolla uskalsimme jo kutsua kotiimme vieraita, joskin vierailua edelsi varmuuden vuoksi muutaman tunnin tuuletus.

Tilanne on nyt sellainen, että siilien juoksut yleisissä tiloissa ovat mennytta aikaa. Onneksi ne saavat porhaltaa siilinsydämen kyllyydestä kylpyhuoneessa ja saunassa, paikoissa, jotka on pinnoitettu kaakeleilla ja jotka kuurataan juuriharjalla joka päivä.

Sohvan takana korjaustaan odottaa nyt lakaton, reikäinen parketti. Onneksi paikka on sentään sohvan takana. vaan pakkohan sekin on laittaa kuntoon. Juuri nyt ei voimia korjaamiseen kuitenkaan ole, vaan nautimme täysin sieraimin hajuttomasta koti-ilmasta!

Hui kamala!Meillä kanssa parkettilattia olohuoneessa ja siili vapaana asunnossa ja meillä myöskin siilin lemppari pissauspaikka on just tuolla sohvan takana..Ihan kauhulla luin kirjoitustasi..Pitää meidänkin varmaan ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ennen kun seuraa kuvailemasi tilanne.Ikävä nyt että jouduitte tällaiseen tilanteeseen,mutta kiitos että raportoit siitä tänne niin me muut voimme oppia teidän tilanteen kautta..Tää taitaa kuulua taas osioon siilistin elämän ilot ja kurjuudet ei ole helppoa ei..

Juuri varoittavan esimerkin vuoksi tämän kerronkin. Parkettimme ei todellakaan ole pilaantunut muutaman kuukauden pissaamisen vuoksi vaan pikku hiljaa niiden neljän vuoden aikana, jotka Tuffe ja sittemmin kahden vuoden ajan myös Max ovat vierailleet sohvan takana. Olen kyllä huomannut jätöksiä siivotessani jo pitkään, että lattia ei sohvan takana ole enää parhaassa kunnossaan, mutta tuo haju ja sen voimakkuus olivat ihan kamala yllätys.

Taisi Äijäkin pissiä mökin lattian remonttikuntoon, mutta saahan sen hiottua.

Huh huh! Meillä Elmeri myös juoksi aikaisemmin vapaana olohuoneessa. Kun koirat tuli taloon, Elmeri muutti rauhallisempaan paikkaan.

Koska minä en todellakaan rakasta siivousta, vuorasin sohvan taustan sanomalehdillä, siten, että ne nousivat vielä 10 cm seinää ylös. Samoin oli sohvan alus sanomalehtipeitteinen. Paperit vaihdoin muutaman kerran viikossa ja säästyi siivoamiselta! Tulipa pölytkin pois samalla kertaa.

Tämä on todella aiheellinen varoitus. Meillä eletään parhaillaan remontin keskellä kun tosissaan laitettiin parketti uusiksi. Meillä oli siililässä parketin päällä muka tosi tiiviisti muovimatto ja sen päällä aina kerros sanomalehteä. Nyt kun jouduimme purkamaan siililän rempan tieltä, oli järkyttävä havaita, että parketti oli aivan pilalla siellä muovimaton alla! En käsitä mitä superk*sta siileistä lähtee kun se oli läpäissyt sen muovimaton ja pilannut parketin sen alta. Meitä se ei tässä tapauksessa murtanut, koska joka tapauksessa parketti lähti. Mutta nyt hirvittää, että miten suojaamme sen uuden hienon lattian...

Voi kauhistuksen kananhäkkinen mikä tarina... Meillä on myös puulattiat ja Elsan pissapaikkoja ovat kaikki hyllynaluset ym.Pikku hiekkiksiä on kyllä siellä täällä, mutta ei neiti niihin tee, silloin kun oli terraariossa, niin kyllä ei omaa "koloaan" sotkinut. Nyt eläkkeellä ollessaan on saanut käyttöönsä koko alakerran... Meillä on myös sanomalehtiä kaikki alukset täynnä, mutta haiseepi se kyllä aina joskus, kun ei muista vaihtaa tarpeeksi usein... Tuli vaan tuosta tarinasta mieleen, että meilläkin on sahanmuhat lattian alla:)

Kyllä siilin pissa taitaa olla aika vahvaa kamaa. Meillä Taavi on aina
"vapaana" olessaan eteisen aitauksessa, jossa on muovimatto sekä
pitkät muovitetut froteepalat.
Lattian ja muovifroteet pesen joka kerta tämän viikonloppuisen vapaana olon jälkeen.
Iso duuni, mutta ilmeisesti kannattaa.