Kun ymmärtäisi siilin kieltä...

[Stingu]

Ei meilläkään Sting viihdy sylissä hetkeäkään paikallaan ja kun häkistä nostaa niin kauhea tuhina ja piikit pystyssä pompitaan. Ehkä se on joku EP:iden oma luonteenpiirre<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt=""> <br>Me ollaan vaan sitkeästi pidetty sylissä niin että se saa vipeltää ympäri syliä. Kerran oon kokeillu josko tykkäis olla paidan alla ja herra sai hirveen raivarin. Toissapäivänä onnistuin ekaa kertaa rauhoittamaan kaverin hetkeksi paikalleen. Stingu oli ollu lattialla juoksentelemassa kun sille tuli väsy. Poika kömpi hiekkalaatikkoonsa (nukkuu yleensä siellä) ja silmäluomet rupes painumaan kiinni. Otin pojan viereeni sängylle pötköttämään ja aikansa tuhistuaan ja piikiteltyään se ei enää kyennyt vastustamaan unen tuloa ja nukahti kainaloon!! Nukku varmaan tunnin verran siinä! <br> <br>Eilen kun Stingu oli vapaana iltalenkillään istuskelin lattialla. Ensin poika puuhaili muita juttuja ja sit päätti tulla katsomaan että mikäs tossa keskellä lattiaa nököttää. Ensin yritti kiivetä mun selkää pitkin huonolla menestyksellä, sitten kauhealla tuhinalla säetettynä tunki pää edellä mun polvitaipeeseen ja kiukustui kun ei päässyt eteen päin. Sitten löysi siilinmentävän reitin syliin ja kiipesi omia aikojaan mun syliin. Köllötteli siinä jonkunaikaa ja jatko sitten matkaansa! Siis siili joka pitää piikit pystyssä tuhinakonsertin aina kun sen syliin ottaa eikä pysyisi siinä hetkeäkään, päätti ihan oma aloitteisesti kiivetä syliin ja pysyikin siinä!?! ota tässä nyt sitten näiden ajatuksen juoksusta selvää... <br>Mutta kyllä teillä muillakin vielä toivoa on. Edistys tuntuu tapahtuvan kovin pikkuhiljaa ja täysin siili ehdoilla (Tietysti!!).

[Innostunut siili]

Pienet vihreät miehet taisivat tehdä Iinekselle lobotomian, tai sitten se on vaihdettu yön aikana. Ei puhinan puhinaa vaikka kuinka silittelin, eikä mitään rimpuilua kun lasten kanssa touhuttiin ja pyöriteltiin sitä sohvalla. Ei voi tajuta...

[Aino]

Nonni! Siinäs näät. Iines on hieno siili. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

[Taina]

Meilläkin on nykyään maailman rennoin ja kesyin siilipoika.Sille saa tehdä mitä vaan ja se on niin tyytyväinen ,että ihan huvittaa! Syykin tiedetään,sehän on tyttövauva samassa kämpässä<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt=""> <br>Ja kyllähän nuo molemmat päästelevät sellaisia ääniä ,ettei voi ,kun ihmetellä! Taitavat ne pienet vihreät miehet olla Chistoso klaanin kimpussa näinä päivinä <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt=""> <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt="">

[Kaisa]

Itse huomasin Viltsussa selvän rohkaistumisen ensimmäisen tyttösiilin vierailun jälkeen. Ennen piti säikkyä vielä pitkään heräämisen jälkeenkin kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Kun Siiri tuli olisi varmaan saanut pommi räjähtää vieressä, eikä meidän pieni poika olisi varmaan piikkiäkään kohottanut. Edelleenkin heti herättyä ilta-aikaan ollaan arkoja ja ärtyisiä, mutta menee ohi suunnilleen vartissa. Iltapäivällä jos kaveria herätetään, niin jo nenä vipattaa innokkaana ja ei ole ärtymyksestä tietoakaan. Paitsi tietysti silloin jos demonstroin kuinka se ei ole ärtynyt herätettäessä kesken unien <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">