Jaetaan siilien kanssa koettuja hauskoja hetkiä!

[oliver]

Tämä ei ole niinkään hauska vaan hellyttävä hetki, jolloin melkein pääsi itku silkasta liikutuksesta. Punnitsin pikaisesti 8 vrk ikäisen poikasen, joka hetken siis viivähti kädelläni. Nuolaisi muutaman kerran ja pesään päästyään alkoi antaumuksella tehdä selkään vaahtopalloa. Siili, joka ei vielä - anteeksi vaan - edes näytä siililtä, tekemässä vaahtista on aika liikuttava näky. Onkohan tämä jo kuinka vakavan höperyyden ilmentymää....

[zoozoo]

Voi Oliver, se mummoksi tulo on tuollaista. Mulla on vähän semmoinen kutina ettei se pikkunen teiltä mihinkään muuta...miksiköhän? Olen kyllä kateellinen.

[Kaisa]

Neiti Isadora on osoittautunut päiväaktiiviseksi turboahdetuksi vauhdikkaaksi valkovatsaksi. <br> <br>Nyt viikon verran on neitiä tainnut poikaspiikkien vaihto kutittaa niin kauheasti, että neiti on ollut hereille melkein joka vuorokauden aikaan ja aina erittäin pirteän oloisena. Suurta hilpeyttä on herättynyt iltapäivällä 3 maissa pyörässä pinkova neiti, jota rupeaa muutaman kierroksen välein kutittamaan, siis pyörä seis ja armoton raaputus milloin mistäkin ja molemmilla jaloilla vuoronperään. Muutaman kerran on neiti sitten pyllähtänyt pyörästä kesken kiivaimman rapsutustuokion. <br> <br>Neidin turbomoottori paljastui eilen Kuopiolaisen kerrostalon nurmikolla. Olimme ulkoiluttamassa ilta-auringon viimeisillä säteillä Iiristä, Viltsua ja Isadoraa. Aikansa paikallaan pyörittyään ja nuuskittuaan ilmaa nenä korkealla lähti neiti liikkeelle, ja millä vauhdilla... sai ihan vauhdilla kävellä jos meinasi pysyä neidin perässä. Tosin meno näytti lievästi ilmaistuna koomiselta, takajalat liikkuivat kuin tuulimyllyn siivet. Piiiiitkät jalat joilla harpotaan seitsemän peninkulman loikkia juoksutahdissa ovat kieltämättä koomisen näköiset. Ei arastellut neiti yhtään uutta ympäristöä ja vauhtia oli niin paljon, että törmäsi kertaalleen Iirikseen joka oli vääntämässä vaahtista suurella hartaudella. Vauhti ei pysähtynyt, vaan pikku tyllerö jatkoi matkaa Iiriksen yli kömpien. Iiris raukka jäi ihmettelemään jalka ilmassa, mikä muhun törmäs.

[pupunen]

Tämä ei nyt varsinaisesti ole hauska juttu, ainakaan ei silloin tapahtumahetkellä naurattanut. Nyt kyllä jo naurattaa, paljonkin. <br>Eli... minä yritän kovasti vierottaa poikasia Iiriksestä, ja Aarre onkin ihan itsenäinen jo, se viis veisaa tyttöjen puuhista ja nukkuukin mielummin eri paikassa kuin muut. Ulpu sen sijaan itkee verta hyytävästi kun mamma ei ole luona. Ajattelin sitten, että jos laittaisin Ulpun Aarteen kanssa olemaan yöksi, niin ehkä ikävä ei olisi niin kova. Poikaset laitoin siis häkkiin ja mamma jäi lattialle samaan tilaan jossa häkkikin on. Ulpu itkee aina kovasti, ja mamma ryhtyy pelastustoimiin. Näin oli sitten käynyt viime yönäkin. En ensin löytänyt Iiristä mistään, mutta sitten älysin katsoa häkin taakse. Siellähän se roikkui parikymmentä senttiä ilmassa häkin ja seinän välissä jumissa. Tyttö oli siis harrastanut seinäkiipeilyä ja säikähtänyt jotain, mennyt palloksi ja jumittunut sinne. Siellähän se pallona oli kun otin sen pois. Olin ihan varma, että nyt se on viimeistään päässyt hengestään, mutta eikö mitä. Ei ollut mamma moksiskaan, hemmetin kiukkuinen vain. Mammaenergialla mennään näköjään vaikka läpi harmaan kiven, tai yritetään ainakin. <br>Siirsinpä sitten aamulla häkin kokonaan pois Iiriksen tiloista, loppuu se seinäkiipeily. Jätin Aarteen yksin häkkiin. Poika leikki tyytyväisenä pallolla ja pyöri putkessa. Ulpu sen sijaan tuhrasi itkua aina kun mamma lähti pois, joten eipä siinä muu auttanut kuin jättää Ulpu Iiriksen kanssa lattialle. Tyttö on kyllä jo iso likka, osaa syödäkin mamman ruokia, mutta kun tissille pitäisi kuitenkin päästä, ja mamin kainaloon nukkumaan. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

[Taina]

Päätin leikata tänään Tahvon komeat ylipitkät kynnet ja otin hänet syliini ,kuten aina ja aloin hommiin ,mutta sepäs ei onnistunutkaan ,vaan poika kiehnäsi ja pyöri ,kuin häkkyrä sylissäni ,enkä saanut millään tassuja esiin. Sitten se tarrasikin sormeeni kiinni,jossa oli laastari,joka haisi Tahvon mielestä vieraalle ja sehän päätti syödä sen. Otin laastarin pois sormestani ja pidin siitä kovasti kiinni ,kun poika veti sitä suuhunsa otsapiikistö pörhöllään ja hetken meillä olikin hieno vetokilpailu, mutta laastari joustikin sen verran ,että Tahvo tyytyi lussuttamaan sitä aikansa suussaan ,muodostaen mahtavaa vaahtoa suunsa täyteen ja teki siitä hillittömät vaahtikset selkäänsä<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> Sen jälkeen kynsienleikkuu sujui ,kuin pitikin ja poika pääsi tyytyväisenä uuden hajuvalloituksensa kanssa nukkumaan<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt=""> Olisittepa nähneet sen ilmeen ja silmät ,jotka pullistuivat melkein päästä ulos ,kun se touhotti!

[Taina]

Olin yöllä tietokoneella,joka sijaitsee siiliemme huoneessa. Samalla kuulin kopista suun napsutusta ja oletin sen tietty olevan Tahvo,joka pesässään ääntelee.juttelin sille niitä näitä ja ihmettelin ,mikse se tule moikkaamaan minua,kuten yleensä.(hänellä on vapaa kulku kopistaan huoneeseen ja huoneen ovi avoin ,kun hän pysyy siellä "reviirillään" Gudun oletin tietty olevan yö torkuilla,pesässään. <br>Kirjoittelin koneella ja kuulin rapinaa ja ääniä omasta makuuhuoneestani ja säikähdin todella ,että kuka siellä on, tai olisiko lintu lentänyt sisään.Ajattelin olla "cool" ja huutelin vaan pokkana Tahvoa,rosvohan voisi lulla sitä vaikka tappajakoiraksi! <br>Kunnes kuulin tutun ,ihanan tassujen tepastuksen ja Tahvohan se sieltä saapui ,tutkimusretkeltään luokseni!!! Otin pojan syliin ja huokasin helpotuksesta<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> Merkkinä seikkailusta se oli tehnyt kakkapuikulat sänkyni viereen ja näin ollen lisännyt makkarini "omaan reviiriinsä" ! Guduhan se siellä suutaan kopissaan maiskutteli ,että josko toisin jo ruokaa<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt="">

[Taina]

Olin yöllä tietokoneella,joka sijaitsee siiliemme huoneessa. Samalla kuulin kopista suun napsutusta ja oletin sen tietty olevan Tahvo,joka pesässään ääntelee.juttelin sille niitä näitä ja ihmettelin ,mikse se tule moikkaamaan minua,kuten yleensä( hänellä on vapaa kulku kopistaan huoneeseen ja huoneen ovi avoin ,kun hän pysyy siellä " reviirillään " ) Gudun oletin tietty olevan yö torkuilla,pesässään. <br>Kirjoittelin koneella ja kuulin rapinaa ja ääniä omasta makuuhuoneestani ja säikähdin todella ,että kuka siellä on, tai olisiko lintu lentänyt sisään.Ajattelin olla " cool " ja huutelin vaan pokkana Tahvoa,rosvohan voisi lulla sitä vaikka tappajakoiraksi! <br>Kunnes kuulin tutun ,ihanan tassujen tepastuksen ja Tahvohan se sieltä saapui ,tutkimusretkeltään luokseni!!! Otin pojan syliin ja huokasin helpotuksesta <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> Merkkinä seikkailusta se oli tehnyt kakkapuikulat sänkyni viereen ja näin ollen lisännyt makkarini " omaan reviiriinsä " ! Guduhan se siellä suutaan kopissaan maiskutteli ,että josko toisin jo ruokaa <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt="">

[Kikke]

Tämä ei ole hauska hetki siilin kanssa vaan siilisti miehen kanssa: Pyysin Jannea tuomaan töistä Tuhinalle uuden putken kun entinen oli, miten sen nyt sanoisi, ravassa. Ajattelin, että se nyt kantaa sieltä jonkun jämäpätkän, vielä mitä. Miekkonen tulee töistä, laittaa pöydälle sinisen hyvin maalatun putken ja sanoo, että "Älä kovin koske siihen, se on vielä kostea" ja painuu vessaan. Oli toinen sitten oikein maalannut sen, minä hyvä etten tippa linssissä seisoskelin keskellä keittiötä.. Liikuttavaa, minullakin on toden totta siilistimies <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt="">

[Anna]

Tänä aamuna tuli sitten herättyä ja tuijoteltua Niiskun pesäkoppia. Hoksasin siellä jotain kangasta mikä erottui mustasta fleecestä ja kesti kauaa tajuta että heeetkineeen... sehän on minun vanha, likainen, haiseva hikinauha! Ja tämän neiti oli raahannut minun avonaisesta kaapista, eikä edes alimmalta vaan ikäänkuin kakkoskerroksesta... On tässä totta vie ihmettelemistä. <br>Toinen yllätys oli sen tapainen, kun en ollut löytänyt Niiskun jätöksiä mistään vaikka tyttö oli ruokaa syönyt ja ihan antamuksella. Tänään sitten tutkin ja pienessä nurkassa sänkyni vieressä oli aivan järkyttävä läjä kuivuneita kakkoja, ja se jos mikä haisi! Eikä kosteudestakaan ollut puutetta... meneekin koko päivä siivoamiseen. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt="">

[Turun Torvet]

Nyt tuli päivän tilannekomiikka-annos heti kerralla. Arttu hyökkäsi kohti ruokakuppiaan minun sitä sille asettaessa hienosti koukaten, mutta tohkeissaan kompastui vesikuppinsa reunaan etukäpälillään ja seurauksena oli tyylikäs sukellus. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> kauhean pärskinän ja tuhinan kanssa ylös ja etusilla haroi viiksiä ojennukseen niinkuin olisi jotain pahempaakin nokalle kaatunut. Eilen se tosin teki vähän vastaavat hiekka-astiaansa kun hyppäsi aavistuksen liian ahneesti kädeltäni sinne kun olin sitä maahan ojentamassa. Arttu kyllä hallitsee tämäm Kelju K. Kojootti asentoisen alastulon (ei se x-asento) : eli kuono uurtaa uraa kun etuset sojottaa taaksepäin ja pylly taivaallle <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> <br> <br>T: T.

[Kikke]

Heh heh <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> Voi helposti kuvitella näyn..

[NuuNuu]

Meillä on siilimme kanssa kiva peli nimeltään kakkajahti. Sitä pelataan lähes joka päivä siivouksen yhteydessä. <br> <br>Häkkiä siivotessa putsaamme kaikki kakat pois lattialta, juoksupyörästä ja hiekkalaatikosta. Siivousoperaation loppupuolella siilimme herää sikeimmästäkin unesta, viipottaa pitkin karsinaansa ja tykittelee kakkoja eri puolelle asuntoansa. Siivoja poimii kakat pois ja jahti päättyy yleensä siihen, että siililtä loppuu panokset ja hän vetäytyy uudelleen unille. Näin meillä!

[Kaisa]

Pari hassua ja hellyttävää tarinaa meiltä päin. Viltsun kanssa olemme viimein päässeet kunnon luottamuksellisiin väleihin, siitä sain todistuksen tuossa muutamia iltoja takaperin. Olin siinä laittelemassa iltasapuskoja "lapsille" ja tunsin jalkaterässäni jonkin pienen viileän kosketuksen. Viltsuhan se oli siihen tullut jalkaani nuuhkimaan, tähän asti se on kiertänyt jalkani vähintään 30 cm päästä, nuuhki huolella ja etutassut olivat siinä jalkapöydän päällä. Mielessä oli kokoajan, kohta se purra jurskauttaa mua jalasta ja pikkuvarvas on siinä lähinnä. Siinä kun henkisesti valmistauduin puraisuun, toinen vain uteliaana korvat hörössä nuuhki jalkaa joka puolelta. Nousi etutassuillaan nilkkaa pitkin ylöspäin ja ylhäältä säärtä nuuhkittiin aina välillä vilkaisi minuun ylöspäin. Taisi viimein ymmärtää, että nämä jalat kuuluvat tuolle tutulle ihmiselle jota ei tarvitse pelätä. Siinä aikansa tutkittuaan, päätti, että nyt on jatkettava matkaa ja kömppi siitä jalkani yli eteenpäin. <br> <br>Isadora puolestaan todisti olevansa täydellinen sylisiili. Olimme sohvalla makoilemassa, luin siinä kirjaa Isadoran ollessa puoli unessa puseron alla. Ensin oli toki pitänyt tehdä vaahtikset, puserosta, kainalosta, kyljestä ja monesta muusta kohdasta paljasta ihoa. Ilta-auringon viime säteet osuvat sopivasti sohvalle, joten minä sitten nukahdin siihen sohvalle Isadora mahan päällä. Suunnittelemattomien torkkujen jälkeen kun heräsin, ensimmäinen ajatus mielessä oli, että missä neiti on? Sinne se oli kömpinyt kylkeen lähelle kainaloa lähes pystyasentoon pää alaspäin, ja siellä se nukkui tyytyväisenä. Oikea sylisiili tämä nuori neiti, ei tarvitse huolehtia minne neiti vipeltää ja tippuu sohvalta jos itse sattuu nukahtamaan. Hyvin tuntui uni maittavan neidillekin, jopa tuossa lähes veri päähän asennossa.

[Kikke]

Olisin ehdottomasti halunnut nähdä tuon asennon! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

[Minna]

Tuli mieleen yksi juttu tuosta Kaisan tarinasta, olen tästä itse asiassa hieman häpeissäni: Muutama vuosi sitten Noan kanssa nukuimme rauhassa sohvalla, kunnes yhtäkkiä heräsin siihen, että kuulin vaimean tömähdyksen. Ajattelin että: "Sehän kuulosti aivan siltä kuin jotain olisi tipahtanut sohvalta", ja niinhän se olikin! Olin unenpöpperöisenä työntänyt Noa-paran sohvan reunan yli, senkin vielä makoisasti nukkuessa. Ikävä herätys... Onneksi Noalle ei käynyt mitenkään, oli matto alla. Tämän tapauksen jälkeen en enää uskaltanut nukahtaa sohvalla samalla tavalla.