Suomen Siiliyhdistys

Kirjoittaja **Pirjo Y** » 04 Syys 2004, 11:09

Ou jee ja hui hirmu! Supermamma Luna painoi lähes 600 g!! Luna jonka normaalipaino on 330 g! Nyt hirvittää jo tuo lomamatka. Lunan laskettu aika on juuri Kreikan reissumme aikana ja siilit ja käärme jäävät Sonjan hoitoon. Luna siirretään tänään poikaspesään ja jännääminen alkaa. Voi olla, että Sonjallakin on lyhyetä kynnet kun tullaan. Johanna asuu onneksi lähellä ja hänen numeronsa on Sonjalla. Jos tapahtuu jotain yllättävää, niin palstan apuun voi onneksi luottaa. Olemme Kaitsun kanssa siis poissa 6.-12.8. Santorinin sinisissä maisemissa. Voi miksi sen Lunan piti livistää Siriuksen syliin niin että juuri kauan kaivatun loman aikana on H-hetki. Minulla on jo nyt lyhyet kynnet.

Kirjoittaja **miia** » 04 Syys 2004, 15:00

sanna laittaa paremmaksi 620g! viikonpäästä saa nähdä kuinka elmerin tapaaminen on sujunut.

Kirjoittaja **miia** » 05 Syys 2004, 20:33

miltä näyttää 650g painava siili? -LÄSKILTÄ

Kirjoittaja **Kaisa** » 05 Syys 2004, 21:14

Vaan mitä kuuluu Suolahden Siirille? Onkos Wegestä tulossa ylpeä isä kenties?

Kirjoittaja **Tarja T ja Siiri** » 05 Syys 2004, 22:34

En ole vielä kovin uskaltanut tuuletella, mutta nyt tällä kuluneella viikolla on Siirin paino lähtenyt nousuun ja ruokahalut kasvaneet entisestään, joten ehkäpä siellä masussa on pieniä siilejä kasvamassa. Laskettu aika olisi tuossa kahden viikon kuluttua, jänskää. Tänään laitettiin Pepin ja Siirin kotien välinen kulkuaukko kiinni, jotta Siiri saa valmistautua mahdolliseen äitiyteen rauhassa. Saas nähdä, mitä tytöt tuumaavat ensi yönä, kun eivät pääsekään samaan pesään nukkumaan...

Kirjoittaja **Marianne** » 07 Syys 2004, 14:04

Oho, saapas Siiri pian poikaset, eikös ne Usvan kanssa aika yhtä aikaa ollu sillon treffeillä? Usvan synnytys nyt vähä myöhästy, mutta... <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> Eilen illalla Nenu sai jälleen hoitaa hommat kunniakkaasti. Kyyhkyläiset olivat oikein ihastuneita toisiinsa, Nenu lauloi vähän ja aamulla he nukkuivat saman fleecen alla. Näin, että siilit pussasivat. Siis laittoivat nenut vastakkain ja lipsasivat toisiaan. Nenä myös sortui useasti miehiseen heikkouteensa; RUokaan. Hän juoksi Usvan perässä tohkeissaan, mutta kun Usva paino ruokakipon yli Nenu pysähtyikin siihen syömään, heh... on se Äijä! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

Kirjoittaja **Tarja T ja Siiri** » 07 Syys 2004, 17:20

Tuleehan tuossa Siirin synnytysten väliksi neljä ja puoli kuukautta, mikä lienee aika passeli. Sitä paitsi se meidän treffimatkan järjestäminen Vantaalle oli luku sinänsä:yksi ainoa sopiva viikonloppu löytyi tämän vuoden puolelta ja sehän käytettiin heti hyväksi <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">.

Kirjoittaja **Kaisa** » 07 Syys 2004, 19:53

Eihän tuo Siirin laskettu aika taida ihan näillä näppäimillä olla kuitenkaan, eikös siihen ole vielä viikko-pari aikaa...

Kirjoittaja **Marianne** » 10 Syys 2004, 08:53

Siis samoihin aikoihin Siiri ja Usva ovat taas hommissa... En siis tarkottanut tolla mitä ed. viestissä sanoin, että Siiri sais liian nopeeta poikaset.. sen voi kyllä käsittää niin, sorry <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" alt=""> Aika vaan kuluu niin himputin nopeeta... Usvan raskaushan kesti yllättävän kauan viimeksi, katsotaan miten tällä kertaa... apua, jo jännittää.

Kirjoittaja **Anne V** » 10 Syys 2004, 10:16

Tässä vähän ilouutisia meiltä päin. Veera-poikasemme kasvaa kovaa vauhtia. Syö jo raksuja ja jauhomatoja hyvällä ruokahalulla. Punnitsimme sen tiistaina sen ollessa 6-viikkoinen ja painoa on jo 225 grammaa. Taitaapa tulla muotojensa puolesta emoonsa Elliin, joka vieläkin painaa muhkeat 680 grammaa. Täytyyköhän pistää Elli laihikselle! Veeran kasvattaminen on ollut meille ilo. Siitä on tullut aivan käsikesy ja suoraan sanottuna siitä luopuminen on melkein mahdotonta, niin suloinen se on. Mutta siitä huolimatta reilun viikon päästä Veera lähtee uuteen kotiinsa. Veeran tuleva omistaja kävi sitä katsomassa toissaviikolla ja voin todeta, että Veera pääsee hyvään kotiin.

Kirjoittaja **Johanna** » 10 Syys 2004, 16:27

Luna sai tänään poikaset. Mutta tällä kertaa ei sitten ollutkaan kyseessä iloinen perhetapahtuma. Tässä kuvaus tämän iltapäivän tapahtumista: 13:05 Siilivahtina oleva Tiia soitti minulle että Luna on synnyttänyt kolme poikasta pesän ulkopuolelle (kaksi vierekkäin ja yhden kauemmaksi) ja mennyt itse pesään. Tiia nosti sitten poikaset Lunan luokse pesään lusikalla ja laittoi kangasta pesäaukon eteen, jotta Luna olisi rauhassa poikastensa kanssa. Minä lähdin samantien töistä kohti juna-asemaa. 14:30 Menin Pirjon asunnolle ja nostin varovasti pesäaukon edessä olevaa fleeceä. Luna oli purrut kaksi poikasista kuoliaaksi ja työntänyt kaikki poikaset (myös elossa olevan) oviaukkoon. Otin kuolleet poikaset pois, tarkastin että Luna on kunnossa ja laitoin sen takaisin pesään viimeisen poikasen luokse. Ei kulunut kuin pari sekuntia niin viimeinenkin poikanen kuoli Lunan puremaan. Luna hylkäsi pesän ja vaihtoi toiseen pesään, jossa tuhisi aikansa kunnes nukahti. Tässä lyhyt versio tapahtumista, jätän kammottavat yksityiskohdat pois, ilman niitäkin tilanne on todella surullinen. Luna vaikuttaa olevan kunnossa, poikasia ei kuitenkaan enää ole. Keskustelin Pirjon kanssa tilanteesta ja hän kyseli poikasten kokoa. Minun mielestäni poikaset olivat aika suuria vastasyntyneiksi, pituutta niistä kahdella oli ruokalusikan lusikkaosan verran, yksi oli noin kaksi kolmasosaa tästä mitasta. Poikasilla oli kuollessaan pari milliä pitkät piikit selässä, takapuolen kohdalla ei vielä piikkejä ollut. Kirjoitin tämän jutun Pirjon luvalla/pyynnöstä, Pirjohan on siis lomamatkalla tämän viikon. Myönnän olevani aika järkyttynyt tapahtuman vuoksi, olen todella pahoillani etten pystynyt pelastamaan yhtään poikasta. Kiitos Kaisa tuesta, se oli tarpeen.

Kirjoittaja **Taina** » 10 Syys 2004, 17:33

Voi ei! Taas huomaamme ,että ei ole aina herkkua tämä kasvattaminen <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt=""> Joku syyhän Lunalla oli siihen ,ettei poikasiaan alkanut hoivaamaan...luonto hoitaa hommat, ei aina niin kivalla tavalla ,ihmisen näkökantilta. Hyvä kuitenkin ,että emo voi itse hyvin! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

Kirjoittaja **Tarja** » 10 Syys 2004, 18:07

Voi ei, ikävää että näin aina joskus käy! Luonto on ihmeellinen, mutta aina näihin kai joku syy on...vaikkei sitä koskaan saakaan tietää.

Kirjoittaja **Kaisa** » 11 Syys 2004, 13:57

Ei Johanna kestä kiitellä tuesta, hyvä jos olin edes hieman tukena kaameassa tilanteessa. Pirjolle ja Kaitsulle roppakaupalla jaksamista tämä vastoinkäymisen jaksamisessa. Ei varmasti kukaan olisi voinut tehdä mitään enempää tuossa tilanteessa, otan osaa teidän suruunne.

Kirjoittaja **Pirjo Y** » 13 Syys 2004, 19:24

Olemme nyt kotiutuneet ja ekaksi piti saada Luna lupsukka syliin ja tarkastettavaksi. Onneksi mamin siili on kunnossa ja nuoli tomerasti Välimeren suolat iholtani ja teki tervetuliassonnan paitani alle. Iski kauhea epäilys, että oliko Stronghold turvallista odottavalla siilimammalle... otan selvää asiasta. Mutta en ehtinyt kuin avata kännykän lentokentällä niin tuli taas murskaviesti siilirintamalta. Kasvattajakollegani ilmoitti murheen murtamana, että emosiilille oli jäänyt yksi poikanen kohtuun ja emo ja viikon vanhat poikaset kuolivat! Nyt on ollut niin hirvittävästi näitä ikäviä siiliuutisia, ettei kohta uskalla palstaa lukea, nyyh!! Osanottoni kaikille. Ja kyllä oli aika vaisuja lomailijoita Kreikassa tapahtuneen jälkeen.

Suomen Siiliyhdistys

Poikaspalsta