Jaetaan siilien kanssa koettuja hauskoja hetkiä!

Yleinen siilikeskustelufoorumi

ViestiKirjoittaja Kaisa » 20 Elo 2004, 08:08

Ei ollut minunkaan tarkoitus nukahtaa, mutta varmaan kaikki tiedätte millainen vaikutus on lämmittävällä auringolla rankan työpäivän jälkeen. Varsinkin jos pötköttää sohvalla ja on siili sylissä. Onneksi Isadora oli tosiaan puseron alla, olisin saattanut herätä sen liikkumiseen (lue siili peruuttaa kainalosta eli piikit ihossa vastakarvaan - auts), niin ei niin helposti päässyt putoamaan.
Kaisa
Member
 
Viestit: 3367
Liittynyt: 27 Elo 2003, 15:11
Paikkakunta: Laukaa

ViestiKirjoittaja Roosa » 25 Elo 2004, 17:56

Miten teillä muilla siilit käyttäytyy syötyään kosteampaa ruokaa? Ulpu nimittäin syötyään esim. kanaa tai lihaa viipottaa posket vuorotellen maassa, luultavammin pesten niitä. Ja matka on aina sama, poskijuoksu aloitetaan ruokakupilta ja se päättyy kylpylootaan jossa koko kuono työnnetään hiekkaan pesulle <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> Tälläistä käytöstä olen nähnyt ainoastaan ystäväni hassulla Riku-koiralla <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">
Roosa
Member
 
Viestit: 432
Liittynyt: 21 Touko 2004, 13:38
Paikkakunta: Outokumpu

ViestiKirjoittaja Kikke » 04 Syys 2004, 09:48

On ne siilit epeleitä. Eilen taas todistettiin kahden ihmisen voimin Tuhinan ihmeellistä järjenjuoksua ja päättelykykyä. <br>Sillä on tuollainen pahvilaatikko alueellaan, jossa ei ole pohjaa. Oli tytön ruoka-aika ja meillä oli huoneistossa täysi valaistus päällä. Tuhina meni ensin kupilleen, mutta ilmeisesti valot häiritsivät sitä niin paljon, että se meni aina välillä käymään kopissa ja tuli taas hetken päästä syömään. Tuota se toisti jonkin aikaa. <br>Sitten sen päässä pälkähti mainio oivallus. Se meni koppiin ja siirsi sitä niin, että kopin oviaukko oli ruokakupin kohdalla ja söi sieltä ateriaansa! Mehän tietysti innoissamme siirsimme kopin takaisin paikoilleen ja seurasimme mitä tapahtuu. Se toisti taas saman, mönki koppiin, siirsi sen taas niin, että kuppi oli oviaukon kohdalla ja ryhtyi aterioimaan. Innoissamme siirsimme taas kopin omalle paikalleen ja ei kun katsomaan mitä tapahtuu. Tuhina meni taas koppiin, tällä kertaa se ei kuitenkaan enää siirtänyt koppia vaan nosti koko kopin kuonollaan ruokakupin kohdalta ylös ja ryhtyi taas aterioimaan! Käsittämätöntä päättelykykyä!
Kikke
Member
 
Viestit: 2550
Liittynyt: 11 Marras 2003, 16:56
Paikkakunta: Rovaniemi

ViestiKirjoittaja SoileJ » 04 Syys 2004, 18:28

Hyvä Tuhina! <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> <br>Siilien touhuja on tosiaan hauska seurata. Me kuvattiin yhtenä iltana videokameralla Onnia kun se söi, jne. Sitten me katottiin vielä videolta se sama juttu, ja hetken päästä tajuttiin että mehän ollaan melkein puoli vuotta voitu katsoa Onnia syömässä livenä, ja silti sitä jaksaa katsoa videoltakin... Onkohan tää taas niitä juttuja joita ihan kaikki ei oikein ymmärrä <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">
SoileJ
Member
 
Viestit: 197
Liittynyt: 20 Marras 2003, 23:44
Paikkakunta: Finland

ViestiKirjoittaja Kaisa » 04 Syys 2004, 19:47

Go Tuhina Go! Tuossa taas oiva esimerkki siilin päättäväisyydestä ja kyvystä tehdä asiat haluamallaan tavalla. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/lol.gif" border="0" align="" alt="">
Kaisa
Member
 
Viestit: 3367
Liittynyt: 27 Elo 2003, 15:11
Paikkakunta: Laukaa

ViestiKirjoittaja Pirjo Y » 19 Syys 2004, 03:32

Viime yönä katsottiin Sonjan kanssa vapaapainia viimeiseen asti. Minä lojuin sohvalla ja Sonja teki lattialle patjapesän. Ja melkein saman tien teini tipahti ja pian äitikin pilkki vaikka upeita miesvartaloita oli ruudun (laajakuva, jee) täydeltä. Sammutin telkkarin ja pian tuli Kaitsu keikalta. Hänkin muistaa, että telkku oli kiinni. Urvahdin siihen sohvalle nukkumaan ja jossakin vaiheessa yötä heräsin, kun tv oli auki ja räppiä tuli, jou man! Kyselin Sonjalta, että oletko hereillä, mutta tasainen tuhina vaan kuului. Suljin taas tv:n <br>Aamulla kysyin Sonjalta, että oliko hän herännyt yöllä katsomaan telkkua. Ei ollut. Miten siis tv oli auki? <br>Olivatko henget asialla? Olinko järjiltäni? <br>Sitten tajusimme, että kaukosäädin oli jäänyt lattialle! Se oli toisesta reunasta täynnä pieniä hampaanjälkiä. <br>Joten tämä X-filesjuttu sai luonnollisen selityksen: siilit olivat halunneet katsella tv:tä. <br> <br>Sitten aamu valkeni ja lähdimme Megaeläimen tapahtumaan siileinemme. Ostettiin tietysti halvennuksella eväitä siileille. <br>Minulla oli meidän siilieväskassi pelkääjän paikalla jaloissa. <br>No kun ajettiin ulos parkkihallista, alkoi mersusta kuulua ihmeellistä kitinää. Kaitsukin kalpeni ja ajettiin tien sivuun. Mutta kitinä vain jatkui! Missä vika? <br>Vastaus: ei ainakaan autossa. Keksittiin, että olimme ostaneet sirittäviä sirkkoja, jotka mellastivat ja imitoivat isompaakin vauriota...
Pirjo Y
Member
 
Viestit: 1781
Liittynyt: 27 Elo 2003, 19:36
Paikkakunta: Järvenpää

ViestiKirjoittaja Turun Torvet » 19 Syys 2004, 10:18

hehheh, en kyllä yhtään epäile tätä juttua. Aikoinaan meidän okahiiret olivat halunneet yön aikana soitella kännykälläni, joka oli unohtunut lattialle. Tuloksena puolikkaita näppäimiä. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> <br> <br>Joka kerta kun Artturi huomaa kaukosäätimen, se alkaa sitä haukkomaan kauhealla vimmalla. Tuo on vain aika paksu kalikka, joten mitään otetta se ei siitä saa. Joskus Arttu on onnistunut kävelemään sen päältä sopivasti ja vaihtanut kanavaa. Siitä sitten kauhea tinka, että kuka vaihtoi kanavaa ja miksi?? <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">
Turun Torvet
Member
 
Viestit: 350
Liittynyt: 30 Tammi 2004, 21:26
Paikkakunta: Suomen Turuust

ViestiKirjoittaja AnnukkaM » 19 Syys 2004, 10:44

Heräsin yöllä sängyn alta kuuluvaan ruohonleikkurin ääneen. Tajusin heti että ääni tulee Wilmasta, ja luulin että sillä on joku hätä. No hätähän siellä olikin, olin jättänyt lattialle aamutossuni (sellaiset karvaiset) ja Wilma oli pimeässä törmännyt tossuihini. Sellaista tuhinaa ja murinaa en ole kuvitellut pienestä siilistä voivan lähteä! Hei, älkäähän nyt, aamutossu VOI olla vaarallinen <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">
AnnukkaM
Member
 
Viestit: 169
Liittynyt: 13 Kesä 2004, 15:08

ViestiKirjoittaja Pirjo Y » 23 Syys 2004, 09:34

Tämä on aika helmi: vein juuri Petran ja Erikin kouluun Hyrylään. Ajelin sitten takaisin ja nokka alkoi vaihteeksi vuotaa. Ojensin käteni pelkääjän paikalla olleeseen laukkuuni etsiäkseni nenäliinan. Sain näpeilleni sähäkän vastaanoton. Laukun olikin vallanut Zaniah. <br>Hän oli mennyt nukkumaan laukkuun ja sai siten aamuajelut. Koskahan lähden liikeneuvotteluun siili laukussa....
Pirjo Y
Member
 
Viestit: 1781
Liittynyt: 27 Elo 2003, 19:36
Paikkakunta: Järvenpää

ViestiKirjoittaja Sirpa » 23 Syys 2004, 11:46

Meillä kävi vähän samalla tavalla viime viikolla. Jari oli lähdössä työmatkalle Köpikseen ja oli jo illalla pakannut kassin eteiseen jo valmiiksi. Aamulla lähdin sitten heittämään Jaria lentokentälle. Kassi olalle ja autoon. Vaan mitä ihmettä? Mikä on tuo tuhina ja murina? Ei muuta kuin kassi auki ja Tuffe ulos. Olisi siinä ollut ihmettelemistä, kun laukun läpivalaisussa olisi näkynyt siili :-) !!
Sirpa
Member
 
Viestit: 520
Liittynyt: 11 Joulu 2003, 13:01
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja Fauron » 28 Syys 2004, 16:30

lisää hauskaa netistä (huomaattehan että minulla on töissä tylsää? ) : <br> <br><a href="http://www.student.oulu.fi/~bfahnric/siili.html " target="_new">http://www.student.oulu.fi/~bfahnric/siili.html </a><br> <br>Villin siilin muutto uuteen kotiin <br> <br>Pohjois-Suomi. Olipa kerran järin lämmin ja erittäin aurinkoinen kesäpäivä. Ilma oli höystetty tuhansien mäntyjen pihkaisella tuoksulla. Jopa koivutkin komeissa valkoisissa asuissaan yrittivät välttää kuumuutta ja heiluttelivat viisaasti lehtiänsä tuulessa, joka juuri sinä päivänä puhalsi lauhkeasti mereltä päin. Viereinen pelto oli jo niitetty, ja heinät olivat sievästi ripustettu seipäisiin kuivumaan. Keskikesän valloittama maisema oli hiljainen ja rauhallinen. Vain metsän laidasta kuului silloin tällöin joidenkin ötököiden pörinää, ja puiden välissä muutamat linnut kuiskivat toisilleen helliä rakkauslauluja. Siellä, ihan lehdon reunassa, jäljelle jääneen korkean ruohon ja värikkäiden suvikukkien keskellä piileskeli villi siili helteeltä pienessä pensaikossa. Tähän paikkaan hän oli jo syksyllä perustanut oman kotinsa, ja se oli ollut hänelle hyvä turvasija kylmältä säältä pitkän talviunensa aikana. Keväällä hänen piti kuitenkin poistaa rakennelmastansa muutama kappale sammalta ja muita luonnoneristeitä, mutta siitä huolimatta villi siili viihtyi asunnossansa mainiosti. Nyt, kesän riemuvaiheessa, keskellä hehkuvaa hellepäivää, hän makasi laiskasti selällään ja katseli mietteliäästi läpi pesänsä oksien suoraan sinistä taivasta. On aika muuttaa, villi siili ajatteli, koska hän tiesi, ettei tämä pensastalo kohta enää suojaisi häntä riittävästi auringon tulisilta säteiltä. Hetken kuluttua hän kuitenkin nukahti, ja vasta myöhään illalla hän heräsi uudestaan. Tällä välin ilman lämpö oli laskenut jonkin verran, mutta päätös poismuutosta oli jo tehty. Hänen ei edes tarvinnut pakata matkatavaroitansa, sillä villeillä siileillä yleensä sellaista ei olekaan. Niin hän jätti tutun lähistönsä ja lähti heti liikkeelle kohti tuntematonta, etsimään itselleensä uutta kotia. Hän vaelsi pitkään ja pääsikin niin kauas entisestä olinpaikastaan kuin ei koskaan aikaisemmin hänen elämässään. Matkan varrella hän tutustui useisiin lupaaviin kohteisiin, mutta hän ei oikein löytänyt kaipaamaansa ja hänelle sopivaa asuntoa. Hän kuitenkin jatkoi reissunsa toiveikkaasti. Yötä myöten villi siili kulki monien kukkuloiden yli ja kiersi lukuisia soita, kunnes hän lopuksi kohtasi ihmisten tekemän asfalttitien, jonka hän ylittikin rohkeasti alkuepäröinnin jälkeen. Kadun toisella puolella häntä odotti yllätys. Ojassa oli tyhjä jäätelölaatikko. Tähän kartonkiin villi siili mahtui niukin naukin, ja koska sen kansi oli auki, hän kykeni sen kanssa jopa kävelemään ja siirtämään sen vaivattomasti paikasta toiseen. Vihdoinkin löytyi siis kunnon kesäkämppä, villi siili huokaisi helpotuksesta, ja hän järjesti olonsa paperiteltassansa niin mukavaksi kuin suinkin pystyi. Nyt hänen täytyi vain vielä ylittää maantie uudestaan ja marssia tuttua reittiä pitkin takaisin vanhalle asuinseudullensa. (Bastian, 09.07. - 10.07.2001) <br> <br> <br> <br>Jäätelöpaketti käveli poliisiauton eteen <br> <br>Oulu. Sunnuntain vastaisena yönä poliisipartio todisti jäätelölaatikon kulkua maantien yli. Autossa olleet kaksi poliisia luulivat ensin näkevänsä harhoja. Koska molemmat olivat lopulta varmoja näkemästään, he päättivät tarkistaa asian. Saatuaan jäätelöpaketin kiinni he huomasivat, että paketti oli takertunut siilin selkään. Siili jatkoi matkaansa vahingoittumattomana, kun poliisit saivat vapautettua sen ahtaasta kartonkivankilasta. (Kaleva, 09.07.2001) <br> <br> <br>Bastian Fähnrich, 11.07.2001
Fauron
Member
 
Viestit: 368
Liittynyt: 14 Loka 2003, 15:22
Paikkakunta: Finland

ViestiKirjoittaja Kikke » 28 Syys 2004, 16:55

Hehee :D
Kikke
Member
 
Viestit: 2550
Liittynyt: 11 Marras 2003, 16:56
Paikkakunta: Rovaniemi

ViestiKirjoittaja Amanda » 28 Syys 2004, 17:10

Siiri tässä joku aikaa sitten oli löytänyt kiinostavan esineeen... Esine oli 500g painava siili patsas. Siiri itse 240g... Patsas oli ollut siirin leikkimökin koristeena. Aamulla sitten tulin kattomaan Siiriä, ja huomasin että kummatkaan patsaat ei ollu paikallaan. Sitten vaan etsimään. Ajattelin että joku on ottanut ne pois yöllä. Sitten satuin kurkkaamaan Siirin pienempään vessaan (oma hiekkis kullan kallis). Siellä nökötti 2 yhteensä 1kg painosta siilipatsas jötikkää! Ihmettelin että miten noin pienessä on noin paljon voimaa ja poveria...
Amanda
Member
 
Viestit: 1620
Liittynyt: 12 Touko 2004, 18:57
Paikkakunta: Finland

ViestiKirjoittaja AnnukkaM » 28 Syys 2004, 19:48

Wilma sai eilen juoksupyörän. Sijoitin sen sitten sänkyni viereen, että voin seurailla juoksuharjoituksia. Nopeasti neiti oppikin juoksemaan. Yöllä heräsin siihen, että jotain märkää lensi kasvoilleni. Sain kertaheitolla tuta mitä paskalinko merkitsee sen syvimmässä merkityksessään. Nyt meillä suunnitellaan pientä suihkuverhoa juoksupyörän ympärille :D
AnnukkaM
Member
 
Viestit: 169
Liittynyt: 13 Kesä 2004, 15:08

ViestiKirjoittaja Marianne » 28 Syys 2004, 21:07

Jos yöllä paskalinko heittäs jotain märkää mun naamalle ni saisin varmaan jonkinmoisen kohtauksen!! :D Hui kamala,,, ja eikun suihkuverhoa rakentamaan...heh.
Marianne
Member
 
Viestit: 3990
Liittynyt: 17 Elo 2003, 23:04
Paikkakunta: Tampere

EdellinenSeuraava

Paluu Siilikeskustelu



cron