Siilivauvan ruokinta päättyi....

[Pirjo Y]

Tapsa kysyi palstallamme 6 viikkoisen siilivauvan ruokinnasta. Tiinan kanssa hypimme seinille, kun niin pieni siili oli luovutettu ja annoimme lisäravinneohjeita. Ja näin tässä jutussa kävi: <br>Tapsan porukka oli tänään soittanut Tiinalle ja kertonut tapahtumat. Kasvattajan kanssa oli sovittu, että poikanen luovutetaan joulukuussa. Kasvattaja oli kuitenkin soittanut viikkoja aiemmin ja sanonut, että poikasen voi jo hakea. Tietysti kokematon siilisti luottaa kasvattajaan, niin kuin PITÄISI voida. Poikanen oli kuulemma otettu suoraan emon alta, ja oli Tapsan sakki ihmetellyt poikasen pienuutta. Mutta mistäs sitä kokematon tietää kääpiösiilin poikasen kokoa... <br>Ja kuten Tapsan tekstistä olette varmaan lukeneet, poikanen ei osannut vielä syödä. Tunnollisina ihmisinä uusi siiliperhe (jossa kolme lasta innoissaan uudesta perheenjäsenestä) oli vienyt vauvan eläinlääkäriin. Siellä se oli laittettu asiantuntevasti nesteytykseen, mutta se ei ollut enää auttanut. Pikku siiivauva menehtyi. <br>Sen paino oli eläinlääkärin todistuksessa 20 grammaa!!!!!!!!!!!! <br>Mietimme Tiinan kanssa molemmat ikäviä ja olemme sitä mieltä, ettei poikanen todennäköisesti ollut edes sitä kuutta viikkoa. Ilmeisesti se oli kiskottu suoraan emon nisältä eikä se osannut edes muuta kuin imeä. <br> <br>Hyvät laitoverit. Tehkäämme kaikkemme, ettei kuvatunlainen voisi enää tapahtua. Luovutettava poikanen on iältään 8 viikkoa ja/tai 200 g. Ja riippumatta iästä ja painosta, sen täytyy olla valmis itsenäiseen siilin elämään. (Itse luovutin edellisen poikueen pienimmän hunsvotin 190 grammaisena, mutta se eli jo itsenäistä vintiön elämää ja oli täysin valmis lähtemään hurmaamaan oman perheensä.) Mutta Pikku-Ukko oli poikkeus. Esim. Apollon roikale painoi 255 g luovutuspäivänä... <br> <br>Kasvattajalla on tietysti vastuu ja Tapsan perheellä on oikeus saada rahansa takaisin. Mutta se on kuitenkin vain materian paikkamista. Voin kuvitella esim. lasten surun. Otan sydämestäni osaa. <br>Ja sen verran olen omaan pesääni kallellaan ja tarkka maineestani (siilien karkuuttamisessa lemmen töihin), että huomautan, että tällä porilaisella kasvattajalla ja minulla ei ole saman etunimen lisäksi mitään yhteistä. Olen huolissani ollut, kun joskus on minua luultu häneksi. <br> <br>Onnelliseksi luultu odotettu tapaus kääntyi painajaiseksi Tapsan perheen osalta. Toivon, että he saavan uuden, kaikin puolin kunnossa olevan piikikkään perheenjäsenen.

[pupunen]

Voi itku! Osanottoni myös minulta ja NöpöNenältä. Toivottavasti selviätte, lapset varsinkin, ilman pitkäaikaisia traumoja. Nyt täytyy sanoa, että kiitän onneani etten itse ottanut ko. henklöltä poikasta, vaikka luulinkin että se, että minua rupesi epäilyttämään, johtui vain omasta paranoidiasta. Olisi vaan pitänyt luottaa siihen kuuluisaan 'naisen vaistoon' ja tehdä asialle enempi, niin ei olisi tätäkään ehkä tapahtunut. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt="">

[Tarja]

Tämänpäiväinen tapaus on saanut minut voimaan erittäin pahoin. Mikään ei voi selittää kasvattajan toimintaa. Hänestä en oikeastaan enää puhuisi sanalla kasvattaja, vaan käyttäisin jotain ihan muuta termiä. Tämä on ensimmäinen kerta kun itsehillintä tämän palstan keskusteluissa pettää, mutta käyköön nyt niin... <br> <br>Vain ihminen omassa itsekkyydessään, tai mistä tässä nyt ikinä voikaan olla kyse, kykenee tuollaiseen toimintaan. Täysin epäeettistä. Tuo eläinlääkärin todistuksessa mainittu 20 grammaa saa minut raivostumaan totaalisesti. <br> <br>Tämä on täysin käsittämätön tilanne perheen kannalta, joka odottaa omaa siiliään yhdistyksen varauslistalla ja tarina päättyykin sitten näin. Otan osaa suruun omasta ja yhdistyksen puolesta. <br> <br>Suomen siiliyhdistys tekee tulevaisuudessakin kaikkensa, että varauslistan kautta saadut poikaset ovat terveitä ja moitteettomassa kunnossa, sekä tulevat rehellisiltä, eläinrakkailta kasvattajilta. Olemme toimineet näin tähänkin asti mutta seurantaa/yhteydenpitoa täytynee entisestäänkin tehostaa. <br> <br>Suomessa on todella hyviä kasvattajia, ja tämä tapaus ei saa vaikuttaa heidän maineeseensa, enkä usko että näin käykään.

[Fauron]

Miten tällaista voi tapahtua?! Toivottavasti oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun tällaista kuulee. <br> <br>Osanottoni Tapsan perheelle. <br> <br>Onko mitään toimenpiteitä asian johdosta mietitty? Jonkinlainen sertifiointijärjestelmä olisi varmaan paikallaan, niin ihmiset tietäisivät mitkä kasvattajat ovat luotettavia.

[Lenkku]

Osanottoni siilivauvansa menettäneille. <br> <br>Miten tällaista voi tapahtua?????? <br>Jos on omasta mielestään kasvattaja niin eikö juuri silloin pitäisi tietääkin siileistä kuten meidän Pirjo Y ja Tiina? Ja jos ei tiedä niin voihan aina asioista ottaa selvää ennenkuin tekee tyhmyyksiä. <br>Tuli heti mieleen, että annettiinko näitä poikasia useammallekin tämän ikäisenä? <br> <br>Voi että miten tuli paha olo koko jutusta! Kuinka joku voi luovuttaa 20 grammaisen siilinpoikasen eteenpäin??? <br>Pakko heittää kysymys Pirjo Y:lle tai Tiinalle, että paljonko siilinpoikanen suunnilleen painaa heti syntyessään? <br> <br>Pikkuisesta olisi oikealla hoidolla voinut tulla vaikka kuinka mukava lemmikki ja vaikka Tapsan perhe kuinka saakin jossain vaiheessa uuden lemmikin niin tämä pikkuinen jää perheen mieleen ihan varmasti.

[Tiina]

Tämä on täysin käsittämätöntä, minun järkeni loppui tässä aivan kesken <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt=""> Kyseessä on kasvattaja, jolla on kasvatuksesta vuosien kokemus, en käsitä, mitä on tapahtunut. <br> <br>Kun sain ensimmäisen kerran tietooni, että siili painoi 25g, luulin sitä virheeksi ja muunsin sen mielessäni 125 grammaan. Sain myöhemmin oikein eläinlääkärin vahvistuksen, että kyse oli todellakin 25 grammasta. <br> <br>Vauva painaa syntyessään noin 5 grammaa, meillä parin viikon ikäiset painoivat noin 40 grammaa ja kuuden viikon ikäset noin 150g ja kahdeksan viikoisina jo noin 250g. Yksi poikasista, jolla oli selvästi kehityshäiriö ja oli paljon muita pienempi ja ruipelo ja jota epätoivoisesti yritin ruokkia, kuoli 6 viikon ikäisenä 78 g painoisena. <br> <br>Ymmärrykseni on loppunut ihan totaalisesti. Kasvattajille, joille tästedes annan tietoja, ovat sitten tuntemiani ihmisiä. Onneksi heitäkin on. Eipä listalta taida jäädä kuin yksi pois. <br> <br>Lenkun kysymys, onko muut poikaset annettu myös yhtä pienenä pois, pelottaa minua. Listaltamme ei ollut kuin tämä yksi...

[Kaisa]

Tulee niin paha ja vihainen olo tuosta ylläolevasta, että olen sanaton! Aamiainen pyrkii ylös kun ajattelen tätä kyseistä "kasvattajaa" ja hänen motiivejaan. <br> <br>Vilpitön osanottoni Tapsan perheelle, toivottavasti ette ole menettäneet luottamustanne muihin siilisteihin ja kasvattajiin.

[Fauron]

Oliskohan aihetta ottaa yhteyttä Suomen eläinsuojeluyhdistykseen? Niiltä varmaan voitaisiin neuvoa miten menetellä, jotta ko. kasvattaja ei ainakaan enää poikasia saisi teettää. Minun mielestä siilien takavarikoiminenkaan ei olisi yhtään liian kova rangaistus. Ja toisekseen, on yksinkertaisesti pakko varmistaa ettei tällaista pääse tapahtumaan toiste!!!

[Tarja]

Voi ei, toivottavasti muita poikasia ei todella ole luovutettu yhtä peninä. Jos tämä kyseinen "kasvattaja" lueskelee tätä palstaa, niin nyt on sitten viimeinen hetki ottaa järki käteen ja lopettaa moiset käsittämättömät tempaukset. Raivomaksimi on jo saavutettu.

[Kikke]

Nyt rupesi itsellä pelottamaan jos jotain tuollaista sattuu omalle kohdalle.. Faktat kun on tiedossa, mutta käytännöstä en vielä tiedä.. <br>Aika julmaa kasvattajalta, jonka vielä pitäisi hallita asiat.. Tietämätöntä on helppo huijata..

[Sinikka]

Mikäli nyt olen tulkinnut asiat oikein, niin juuri minä ostin tuon kasvattajan silloiset siilit noin vuosi takaperin, uroksen ja naaraan, jotka olivat siskokset ja näiden tyttöpoikasen. Samalla ostin siilien asunnon. Ostamistani siileistä hänen kotisivuillaan on edelleenkin kuvia ja hän vieraskirjassaan puhuu niistä kuin omistaan. Myöskin asunnosta hän vastasi juuri 14.11. kysyjälle kuin se olisi vielä hänellä vaika se on takkahuoneessani. Ilmeisesti hän on siiliensä myynnin jälkeen ostanut uusia, jos hänellä kerta on ollut poikasia ja vieraskirjan mukaan uusia on tulossa keväällä.Aikanani siilit ostaessani ihmettelin sitä tiedon vähyyttä, joka niistä oli olemassa, edes syntymäaikoja en oikein saanut selville.45 euron kanista saa mukaan täyden sukutaulun vanhempineen ja isovanhempineen.

[Tarja]

Kikke: <br> <br>Hyvä keino välttyä moiselta on ostaa ihan tavallinen digitaalinen keittiövaaka, sen joutuu muutenkin jokainen siilinsä painokehitystä tarkkaileva hankkimaan. <br> <br>Vaaan voi ottaa mukaan siilinhakureissulle, jos jostain syystä kasvattaja ei siilin painoa tiedä tahi suostu kertomaan. Tuo Tiinan mainitsema vähintään 180-200 grammaa on turvallinen paino ottaa siili mukaan kotimatkalle.

[Kikke]

Minulla onkin jo valmiina jos jonkinnäköistä listaa mitä täytyy muistaa kysyä (sekä puhelimessa, että paikan päällä), ottaa mukaan ja vielä hommata ennen siiliä (lähinnä nyt puuttuvat enää kissanhiekka, ruoat jne mitä tarvitsee hankkia juuri ennen kuin siiliä lähdetään hakemaan ja on tiedossa mitä se on esim. syönyt aiemmin), joten lisään listaan vielä tuon keittiövaa´an (ja varmaan vielä miljoonia muita asioita sitä mukaa kun niitä putkahtaa mieleen <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt=""> ).

[Kikke]

Mitenkäs tuo vaaka tuli kirjoitettua noin kummallisesti.. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt="">

[pupunen]

Sinikka: Samoja asioita ihmettelin itsekin. Hän kertoi omistavansa vain yhden siilin tällä hetkellä, mutta tästä siilistä ei ole kuvaa ko. sivulla, muista kylläkin siitäkin edestä ... vähän erikoista sekin, täytyy myöntää...