Viimeyönä sai sitten olla erotuomarina. Taitaa rakastavaisten ensihuuma olla poissa, kun piti kiukutella. Muuten menivät aikalailla sovussa, mitä nyt Nirppu vähän äksyili jos Arttu tuli liikaa pyörimään sen ympärille, mutta annas olla jos Arttu meni juoksupyörään, niin sitten sytti sota. Nirppu kävi aina ajamassa sen pois pyörästä, ja jos ei Arttu älynnyt heti lähteä niin sitten rökitettiin, ja poikaraukka on niiin hyvätapainen ettei edes yritä puolustautua, mikä on kyllä ihan oikein, eihän naisia sovi rökittää, mutta älyäisi edes suojautua. Kävin pari kertaa yöllä pitämässä luentoa ja järjestystä siileille, roudasimpa vielä vanhan juoksupyöränkin paikalle, jotta on molemmilla missä juosta. Hetken meni kaikki hyvin, kunnes Nirpulla loppui juoksupyörään mielenkiinto, ja Arttu vaihtoi taas uudempaan pyörään ja sai samantien selkäänsä. Tätä rallia minä sitten kuuntelin kunnes tuossa joskus aamuviideltä paloi pinna, ja nostin Artut ja uudemman pyörän Artun laariin ja kiinnitin päätylevyn paikalleen ja teippasin varmistukset että se sankari pysyy siellä pyörineen, ja Nirppu saa toimittaa muualla huoneessa, tai vanhassa juoksupyörässä. Nirppu on muuten kyllä ollut oikein mallikas siilirouva, sylissä erittäin kiltti ja vilkas, mutta se syliin ottaminen on välillä vähän työlästä. Viimeyönä huomasi aina kun olin tulossa tarkistamaan kaverit kun oli kuulunut älämölöä tarpeeksi, ja lähti tuhisten pakkitamaan johonkin ahtaaseen paikkaan josta on vaikea saada kiinni. Purrut ei ole kuiteskaan kun olen sen syliini metsästänyt. Eikä Artullekaan ole haavoja tehnyt, että kaikki hyvin. Myöhemmin aamulla kun nousin hetkeksi muka ylös, vakoilin siilejä hetken, ja huvittavaa kyllä, siinähän ne Artun laarin seinän vieressä olivat, toinen toisella puolella, olisivatkohan Artun vapautussuunnitelmaa puuhanneet.
<br>Uskoisin, että Nirppu on varmaan pieniin päin kun on noin tunneherkkänä. Se tuli havaittua myöskin, että Nirpulla on kamikazeluonne, se ei pahemmin perusta korkeuseroista, ja olenkin saanut ottaa pari syöksykoppia kun rouva on päättänyt juosta pois Niinan viereltä ja alas olohuoneen sängyltä. Hassua sinänsä. Arttu uskoi suhteellisen nopeaan, että sohvalta ei kannata mätkähtää, mutta Nirppu ei millään, eikä sen uskalla oikein antaa hyppiäkään, jos se vaikka todellakin olisi pieniin päin. Tällaista tällä kertaa, flunssaa vielä vähän väsymyksen päälle, mutta mielenkiintoista on ollut. Nyt pitää mennä pesemään nuo puikulat, kun lempi vie näköjään niiltä sulkijalihaksen hallinnan.
<br>
<br>T: T.