Kirjoittaja Anne V » 02 Helmi 2005, 19:41
Tässä kertomus Ellin Vilmiina-poikasesta. Olen tästä jo kirjoittanut kasvattajien foorumiin mutta sinnehän kaikki eivät pääse.
<br>
<br>Vilmiinalla huomattiin 4 viikon ikäisenä samanlainen ihosairaus kuin aikaisemmasta poikueesta olleella Veetillä. Veetihän sairastui alle 3-viikkoisena ja sitten kuoli pari viikkoa sairastettuaan. Mitään bakteeritulehdusta ei ruumiinavauksessa löytynyt ja kuolinsyynä olikin sisäsyntyinen immunopatologinen tulehdus. Vilmiinaa ei heti viety lääkäriin mutta soitin kyllä Ivénille, joka ei suositellut antibioottikuurin aloittamista vaan tilanteen seuraamista (Ivén epäili, että lääkekuuri sekoittaisi Vilmiinan oman vastustuskyvyn ja emon maidosta saatavat vasta-aineet). Näin sitten teimme eli seurasimme painonkehitystä ja vointia päivittäin. Vilmiinan vointi oli välillä parempi ja välillä huonompi mutta kokoajan paino nousi tasaisesti. Viime viikon alkupuolella iho oli taas huononemaan päin ja kävimme sen takia Raulion vastaanotolla. Raulio totesi, että aivan samanlaiselta näyttää kuin aikanaan Veetillä mutta selvästi miedommassa muodossa. Hän arveli, että Vilmiinalla on hyvät mahdollisuudet jäädä eloon vaikkakaan sairaus ei koskaan tule kokonaan parantumaan. Isot paiseet piikkien alueella ja ajoittain ilmestyvät jäljet mahassa ja tassuissa tulevat olemaan osa Vilmiinaa koko sen elämän ajan.
<br>Tällä hetkellä Vilmiina voi erittäin hyvin. Viime sunnuntaina se täytti 7 viikkoa ja painoa sillä oli silloin 238 grammaa. Se on erittäin virkeä ja energinen siilinpoikanen eli luonteeltaan aivan erilainen kuin emonsa. Elli on sellainen laiskanpulskea nautiskelija, joka ei liiku jos ei ole ihan pakko. Vilmiina sen sijaan juoksi jo 4-viikkoisena juoksupyörässä eikä vauhti ole siitä yhtään vähentynyt.
<br>Vilmiina jää meille Ellin seuraksi ja jo nyt on nähtävissä touhuneidin hyvä vaikutus emoonsa. Ellillä on paino lähtenyt hiljalleen laskuun (eilisen illan tilanne 695 g) eli taitaapi tyttö juoksuttaa emoansa.
<br>
<br>Lääkäri sekä minä molemmat arvelemme, että tässä sairaudessa on kysymyksessä jonkinlainen geenivirhe. Näillä kahdella poikueella on eri isät, joten "virhe" on mielestämme Ellissä. Ellillä ei enää tehdä poikasia, sillä vaikka seuraavat poikaset voisivat olla aivan terveitä niin on myös suuri mahdollisuus, että ne sairastaisivat eriasteisena tätä samaa sairautta. Riski saada lisää sairaita poikasia on mielestämme liian suuri vaikka pienet siilinpoikaset ovatkin aivan uskomattoman ihania.