Suomen Siiliyhdistys

Kirjoittaja **Innostunut siili** » 17 Helmi 2005, 19:45

Blackrose: rinnastatko nyt eläimen ja lapsen hankkimisen ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä?

Kirjoittaja **sisu** » 17 Helmi 2005, 20:00

Voi voi IS... Surullista<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt=""> Minun mielestäni allergia on hyvä syy eläimen uudelleen sijoitukseen... Tarkoitan pahaa allergiaa. Minulla itselläni on pieni allergia, ja isällä vielä pahempi. Kun menen Lötexin luo niin jonkun ajan päästä silmiä kutittaa, mutta ei pahemmin muuta. Silti olen siilin kanssa tunnista kahteen, joskus(harvoin) enemmänkin. Siinä olen Black rosen kanssa samaa mieltä että jos siiliin kyllästyy tai se mukamas sottaa liikaa tai jotain niin toinen omistaja saa kyllä ottaa siilin ja tiedot rekisteriin että se on hänen siilinsä ja värkätä siilulle kotisivut ja muuta mukavaa mutta entisen omistajan pitäisi maksaa kaikki siilin kulut. Eriasia sitten jos haluaa jotenkin hemmotella sitä, että ei tietenkään mitään tonnin hintasia aatelis matoja kasvatettu jossain palatsi-boxissa. Ne sais maksaa ite mutta siis entinen omistaja mahdolliset lääkäri kulut ja ruoat... Siinäkin samaa mieltä että ei kannata mainostaa siilejä "ei allergisoivina" elukoina.

Kirjoittaja **zoozoo** » 17 Helmi 2005, 20:14

zoozoo on pahoillaan kun arki veeran kanssa ei suju. Tämä hyvänä esimerkkinä siitä miten siili lemmikkinä on aivan omaa luokkaansa. Siinä siilistikin on seinä edessä kun pikku terroristi iskee. Toivottavasti Veeralle löytyy hyvä koti. Toinen vaihtoehto on tietenkin järisyttävän iso ja "mielenkiintoinen"asumus, mutta eikös Veeralla ole Houndinin vikaa... Siiliä harkitsevat lukekaa ja ajatelkaa. Ja kun vielä senjälkeen haluatte siilin niin ok. Parempi on ettei siilejä kasvateta liikaa jotta saisimme pidettyä jonot pitkinä niin kuin raskaus. Ehtii harkita ja todella haluta siilua.

Kirjoittaja **Pirjo Y** » 17 Helmi 2005, 20:22

Voih! Otan Innostuneen siilin tilanteeseen osaa. Ottaisin sen siilinkin, jos meille enää mahtuisi. 6 vakituista aikuista on kuitenkin ehdoton maksimi, kun niille pitää olla aikaakin. Luulisi reippaalle sontapommille löytyvän reipashenkisen eepeekodin. Mutta vielä tuohon alun kirjoitukseeni. Ajatelkaa sitä kauhunäkymää, että jotkin ihmiset tosiaan kylmästi käyttäisivät hyväkseen sijaiskoteja ja yhdistystä. Eläimen hyvästä viis. Näen painajaisen silmissäni: siiliä ei voida/haluta pitää. Siitä halutaan äkkiä eroon, mutta omahankintahinta ei saisi pudota, vaikka siili olisi jo kauan sitten poikaspäivänsä nähnyt. Poiketen muutamasta esitetystä mielipiteesta, heitän tähän kantani, että koiriakin annetaan esim. allergian takia ilmaiseksi.. Se ei suinkaan välttämättä aiheuta sitä, että uusi koti olisi huono. Jatkan painajaiskuvaani: siilin paras ei siis ole ykkösasia, vaan fyrkat täytyis saada takas. Jos tällaisessa tapauksessa käytetään yhdistyksen apua taloudellisen hyödyn saamiseksi, niin voi itku! Siilin sijaishoitaja makselee siilin kieltämättä hinnakkaat eväät, on siis ilmaisessa täysihoidossa ja sen omistajat ovat sitä mieltä, että kun siili saa kodin, kaikki raha kuuluu heille. Kiitos, kumarrus ja hehe! Hyvin meni. Tiedän, että meissä siilisteissä, kuten kaikissa eläintenystävissä riittää hyväntahtoisia, kilttejä, eläimen parasta ajattelevia ihmisiä, jotka ilman muuta lähtisivät sijaiskotihommaan. Meillekin ottaisin tarvittaessa sijaiskotisiilin! Nyt muuten huomaan, että tästä vuodatuksestani voi helposti saada sen käsityksen, että punainen lanka on, että sijaiskodille rahaa. Se ei ollut tarkoitus, tuskin kukaan sijaiskodin antava ajattelee korvausta. Mutta tulipahan tämäkin pointti mainittua, esim. opiskelijan taloudessa siilin muona voi olla iso juttu. Ihmiset ovat joskus vaan ihan kammottavia kakkiaisia, niin että meidän pitää olla varautuneita siihen, ettei hyvää tarkoittavia höynäytetä.

Kirjoittaja **Blackrose** » 17 Helmi 2005, 21:04

En. eikä se nyt ihan sama asia ole, mutta sama vastuu molemmissa.

Kirjoittaja **Kaarina** » 18 Helmi 2005, 12:12

Mitä eläinten uudelleensijoitukseen tulee, pitäisi minusta kaikkien osapuolten yhteinen intressi olla nimenomaan ko eläimen hyvinvointi. Tarvittaessa eläimen entisen omistajan luovuttava taloudellisista vaateistaan ja vastaavasti eläimen ottajan maksettava, pääasia että eläimelle saadaan hyvä koti. Etenkin koiria myydään tai annetaan lukemattomia määriä erinäisiin syihin vedoten. Varmasti moni allergia oikeasti on pitovaikeus. On sekin kamalaa jos ihmisen täytyy keksiä hyväksyttäviä syitä luopua lemmikistä kun lähtökohdan pitäisi olla se, että jos eläintä ei enää haluta mistä syystä tahansa pitää on se ansainnut kodin jossa olla rakastettu ja tervetullut perheenjäsen.

Kirjoittaja **Pirjo Y** » 18 Helmi 2005, 12:16

Voihan vihne! Kaarina kiteytti noin tiiviiseen pakettiin juuri olennaisen. Erittäin viisaasti kirjoitettu.

Kirjoittaja **Aino** » 18 Helmi 2005, 12:55

Minusta ei kannata alkaa kritisoimaan ketään siilistä luopumisesta. Luopuu ihminen lemmikistään mistä syystä hyvänsä, on parempi, että luopuu, sen sijaan että siili jäisi kotiin, missä siitä ei olla kiinnostuneita. Parempi suhtautua ymmärtäväisesti niihin ihmisiin, sillä emmehän halua, että he myyvät siilinsä paniikissa kelle hyvänsä heräteostajalle vain siksi, että pelkäävät yhdistyksen mielipiteitä.

Kirjoittaja **Taina** » 18 Helmi 2005, 13:33

No laitanpa minäkin kauhani tänne kattilaan. On hienoa, että näistä asioista keskustellaan ja pohditaan yhdessä ratkaisuja kysymyksiin. Kuitenkin on niin, ettei koskaan tilanteisiin ole vain yhtä ja ainoaa, oikeaa ratkaisua, vaikka miten päin asioita pyöritellään. Jokaisella, joka JOUTUU etsimään siilillensä uuden kodin, on siihen omat syynsä. Toisilla varmasti heppoisampi, kuin toisilla, mutta syyt kuitenkin. Raha ei saisi todellakaan olla se ensimmäinen asia,josta siilin entinen omistaja aloittaa luopumisensa, vaikka näin kuitenkin joissain perheissä on, ikävä kyllä. Tärkeintähän on , että siilille löytyisi uusi ihana ja luotettava koti , jossa siili saisi elellä sitten tyytyväisenä ja onnellisena. On myös tärkeää kertoa KAIKKI siiliin liittyvät ongelmat,joita perhessä on ollut, näin ei tule yhdistyksellemme mitään "kiertopalkintosiiliä" ,jota muutetaan kodista toiseen. Sijaiskodille on ehdottomasti maksettava kaikki siilin hoitoon liittyvät kustannukset, eihän tämä mitään hyväntekeväisyyttä kuitenkaan ole ja siilin ruoat ja tarvikkeet maksavat valtavasti. nimim.7 siilin ruokakustannukset kokenut siilisti, syvällä rintaäänellä toteaa <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">

Kirjoittaja **Pinni** » 18 Helmi 2005, 21:21

EP:t ovat ilmeisesti hyvin erillaisia käytökseltään kuin valkovatsasiilit, joiden pitäminen onnistuu hyvin keskiverto kodissa. Minua vain mietityttää, että ovatko EP:t ylipäätään soveliaita lemmikeiksi? Vai vaativatko ne jotenkin hyvin erikoiset olosuhteet ajatellen esim. liikkumatilaa? Näistä erityisvaatimuksista olisi ainakin hyvä kunnolla tiedottaa ihmisille, jotka ovat hankkimassa EP siiliä, vai kuinka? Olisi mielenkiintoista tietää, mitä EP:n omistajat ajattelevat.

Kirjoittaja **tawnia** » 18 Helmi 2005, 23:02

Olisiko mitään ideaa siinä, että tehtäisiin jonkunlainen sijoitussiilien ohjenuora tai sopimus missä selviäisi kaikki asiat, ettei mitään jäisi kummallekaan osapuolelle epäselväksi?

Kirjoittaja **Pirjo Y** » 19 Helmi 2005, 03:18

Kyllä näin on tehtävä. Muuten menee piirileikiksi koko touhu. Eepeen taloudenhoitajana, kuten kahden muunkin lemmikkisiililajin, sanoisin, että eepee on sitten vallan mainio lemmikki. Esim. Nessu on hyvä esimerkki vauvasta asti käsikesytetystä eepeestä. Voi että olisi ihana saada vastaavasti hoidettu iipee...aah. Eepeen kanssa voi unohtaa häkkisysteemit, se on vapaa taiteilija. Koska se on näkyvin, vilkkain ja sosiaalisin siileistä, sen sotkuja myös löytyy aika lailla. Eepeessä on jotain koiramaista ja se sopii perheeseen, jossa saa viipottaa vapaana eikä kukaan säikähdä sontapommeja. Luuttu heiluu reippaasti eepee-taloudessa... ja eepee luutussa. Anemonella on intohimo hyökätä luuttuun kiinni, kaikessa sen on oltava päällepäsmäri.

Kirjoittaja **Pinni** » 19 Helmi 2005, 09:59

Eepee sopii siis kotiin, jossa se voi juoksennella vapaana. Pitää vain jaksaa siivota kakkoja ja katsoa, mihin astuu. Suloisiahan ne ovat, mutta eivät sovi "ylisiisteille" ihmisille. En varmasti itse jaksaisi keräillä ja siivota lemmikkini kakkoja, mutta minulla onkin ihanainen Taavi, jonka hoito on helppoa! Taavi täyttää 6.3 vuoden ja lähettää tutuille terkkuja!

Kirjoittaja **Knightrider** » 19 Helmi 2005, 17:25

Egyptiläinen lemmikkinä ei ole mission impossible vaikka siltä se ehkä saattaa kuulostaakkin. Ihmisten pitäisi vain ymmärtää, että nämä kaksi siililajia ovat TÄYSIN ERILAISIA, joten on myös ymmärrettävä ettei eepeestä tule täysin sylikesyä löllykkää kuten joistakin valkovatsoista. Eepeen pitäminen ei vaadi erikoisolosuhteita, mitä nyt juoksutilaa ja kärsivällisyyttä, sillä nämä otukset kesyyntyvät hitaasti. Valkovatsan luottamuksen voi ehkä saavuttaa nopeammin, mutta pitkäjänteinen egyptiläisen kesyynnytys- ja yhdessäoloprosessi vaatii paljon, mutta lopussa kiitos seisoo. Roni ei ole vielä kesysiili - kaikkea muuta kuin sitä, mutta tiedän että ajan kanssa hyvää tulee. Vertaan tätä tapausta kissaamme joka ensimmäiset 5 vuotta elämästään katosi ties mihinkä reissuilleen mutta vanhennuttuaan makoilee aina kyljessä kiinni. Hankkiessamme pitkäkorvaa tiesin tasan tarkkaan mitä olimme saamassa. Vilkkaan, sosiaalisen showsiilin, jonka kanssa ei sohvalla lötkötetä - ainakaan heti. Siksi on huono juttu, että yleistyy ajatus täysin kesystä pitkäkorvasta. Niitä on olemassa, mutta ne ovat silti vielä harvassa. EP voi purra, koska se on itsepäinen eläin ja haluaa itse päättää menemisistään, jolloin orja jää pelkkään statistin ja katsojan rooliin. Kuitenkaan en vaihtaisi EP.tä pois mistään hinnasta. Suunnitelmissa on hamassa tulevaisuudessa hankkia vielä toinen siili, valkovatsa, joka edustaisi tätä kesympää lajia. Unelmissa omistaisin sekä vilkkaan pitkäkorvan että rauhallisen valkovatsan, ja vielä niin että nämä kaksi tulisivat toimeen keskenään. Yleistämään on turha lähteä, vaikka tiedämme että eepeet ja pyörökorvat eroavat toisistaan kuin yö päivästä. Silti, lemmikki-pitkäkorvan omistajana oleminen ei ole tähtitiedettä. Se vain on erilaista ja kuulostaa hurjemmalta! Sitten nyt vauhtiin päästyäni myös sijoituksesta. Nämä kivat mediapläjäykset, mitä lähiaikoina on ollut, ovat antaneet ihanan kuvan siileistä. Siksi on vaarana että leviää käsitys täysin allergiaa aiheuttamattomista, ihanan söpöistä ja täysin kesyistä eläimistä. Kuulostaa täydelliseltä? Siksi arki voi olla toinen ihmisille jotka eivät ole siileihin oikeasti aiemmin tutustuneet. Ne voivat olla kakkageneraattoreita (jolloin siivousfriikit voivat saada slaagin tämän huomattuaan), ujoja (eivät luottakkaan ihmiseen täysin siltä seisomalta, jolloin ajatellaan että tässä on nyt jotain häikkää, se telkkarin siili oli ihan kesy), ärhäköitä (siilit ovat persoonia, niillä on tahtoa ja tietävät mitä haluavat, joten siilin ehdoilla tässä mennään!) taikka aiheuttavatkin sitä allergiaa, pilaavat parketin, ovat hereillä väärään aikaan, kenties purevat (jos käsitellään väärin tai ei osata ns. lukea siiliä) tai eivät vaikka rahallisten kulujen muodossa vastaa odotuksia. Siksi on hyvä että yhdistyksellä on sijoitustoimintaa - muuten nämä siilit joutuisivat erinäisten myyntipalstojen kautta perheisiin, jossa siilitietämys olisi vielä vähäisempää kuin perheestä, josta siili kiertoon lähti. Mutta niin kauan kun on ihmisiä, on myös väärinkäytöksiä. Tietenkään rahoja ei tulisi kokonaisuudessaan palauttaa, mutta jos takaisin ei anneta mitään, on vaara, että ihmiset myyvät siilinsä omatoimisesti enemmän tarjoaville. Toisaalta myös väliaikaiskodin tulisi saada jotain korvauksia, muuten olemme pian tilanteessa jossa siilejä väliaikaissijoitetaan mutta paikat loppuvat kesken - jo opiskelijallekin yhden siilin ylläpidon kustantaminen on mahdollisuuksien rajoissa. Tietysti yhdistys voisi kasvattajilleen jakaa laillisen lomakkeen, joka sitoo uuden ostajan ilmoittamaan kasvattajalle/yhdistykselle jos ei pysty pitämään siiliään ja samainen paperi määrittelisi myös sen, miten uudelleensijoitustapauksissa meneteltäisiin. Onkohan tämä edes lain puitteissa mahdollista? Mitään muita tapoja kiinnittää ostaja yhdistykseen tälläisessä tilanteessa ei liene olevan?

Kirjoittaja **zoozoo** » 19 Helmi 2005, 17:34

sohvis><korvakas......<img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/wink.gif" border="0" align="" alt="">

Suomen Siiliyhdistys

Mielipiteitä uudelleensijoitusasioista