Kirjoittaja sans » 31 Maalis 2005, 20:23
Pahoitteluni ettei Armas saanut asua alkuperäisessä kodissaan elämäänsä, mutta tämä ratkaisu on varmasti aivan helpottava molemmille perheille sekä teille, että Armaksen uusille omistajille vaikka itkulle varmasti ei helpolla tulekkaan loppua.
<br>Astmaa on erittäin ikävä kärsiä, kun itsekkin sen olen kokenut eikä silloin osaa eläimestä nauttia täysillä, eikä vajaaonnelisuushan eläimen kanssa ole eläimen tarkoitus vaikka eläin olisikin kaikista rakkain.
<br>Olkaa yhteydessä Armaksen uuteen perheeseen tulevaisuudessa niin saatte kuulla pojan tuoreimpia kuulumisia.
<br>Itkeä saa, se onkin mielestäni liiankin luonnollista tuossa tilanteessa!
<br>Voimia sinulle sekä Samille.
<br>Päätös on ollut varmasti tuskainen sekä monet itkut on tirautettu, mutta yrittäkää jaksella parhaanne mukaan.
<br>Olen pahoillani sekä suruissani, itku tirahtaa puolestanne <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum17/img/smile/sad.gif" border="0" align="" alt="">