Kirjoittaja Matias » 18 Huhti 2005, 21:01
Minusta värinmäärityksen pitäisi perustua genetiikkaan ainakin siinä määrin, että yleisimmät, helpoiten tunnistettavat ja geneettisesti helpoimmat muutokset menisivät oikein. Monet saman näköisetkin värimuodot on helppo tunnistaa oikein, jos poikasten lisäksi katsotaan myös eläinten vanhempia ja isovanhempia (suuren variaation takia niitä on lähes mahdoton tunnistaa ilman tuota tietoa). Tällä hetkellä voi tuntua, että noin tarkka värimääritys ei ole tarpeen, mutta entä jos joku haluaa vartavasten tehdä esimerkiksi aprikooseja ja saa oman siilinsä pariksi ruskean eläimen, joka ei kannakaan ominaisuutta. Koska aprikoosin todennäköisyys kahdella heterotsygoottisella eläimellä on 25%, voi hän yrittää aprikoosin tekoa useammankin kerran, ennen kuin toteaa, että yritys on tuomittu epäonnistumaan vääränlaisen yksilön takia..
<br>
<br>Tiedän kokemuksesta, että joskus poikasten värien tunnistaminen oikein on lähes mahdotonta, mutta silloinkin kannattaa valita vanhempien perusteella se todennäköisempi vaihtoehto. Jos vanhempien suvussa ei ole jotain geeniä, sitä ei tule olemaan poikasillakaan. Useimmiten oletus, että eläin ei kanna geeniä on parempi, sillä sen osoittautuminen vääräksi tuottaa vain iloisen yllätyksen.
<br>
<br>Itse kasvattelen lähinnä viljakäärmeitä ja minulta löytyy kotoa tällä hetkellä noin 25 eri värimuotoa. Eri värisiä viljakäärmeitä tunnistan noin 70, tosin usein on vaikea eläimen taustaa tuntematta sanoa, mikä väri muutamasta vaihtoehdosta on se oikea. Jos joku kysyy minulta minkä tahansa tuntemani värin geneettisen taustan, ei sekään tuota minkäänlaisia ongelmia. Siileillä värimuodot eivät ole aivan yhtä selviä, mutta uskon, että eri väriset eläimet on kyllä tunnistettavissa.