Kirjoittaja Tarja T ja Siiri » 21 Touko 2005, 00:35
Mitähän eläinlääkäri Raulio tosiaan tarkoitti tuolla vitamiinikuurilla? Tuleeko siileille herkästi jonkun tietyn vitamiinin puute vai ylipäätäänkö pitäisi antaa "monivitamiinia"? Vai vaaniiko siinä vitamiininpuutosriski, ettei syötä siilillensä vitaminoituja kissanraksuja (arvaus, koska et Kikke maininnut raksuja)? Tiedetäänkö nimenomaan SIILIEN vitamiinintarpeesta jotain "enemmän", kiinnostaisi kovasti.
<br>
<br>Aivan varmasti geeniperimä voi altistaa sekä hyvän- että pahanlaatuisille kasvaimille, mutta kyllä ravitsemustekijöillä on valtavan suuri merkitys lähes jokaisen sairauden synnyssä niin ihmisillä kuin eläimilläkin. Suurin huolenaihe tässä itsellänikin on koko ajan ollut se, että mitä siilin kuuluisi oikeasti syödä. Kissanraksuissa on hyvin kaikenlaisia vitamiineja, mutta onko niissä myös sellaisia ainesosia, joita siilin ei ole hyvä saada ainakaan kovin paljoa? Ovatko kissanraksut ollenkaan sopivaa ravintoa siilille? Ainakin ne ovat aivan liian kuivaa ravintoa mille tahansa eläimelle suurina määrinä annettuna. Jokainen voi kokeilla, kuinka paljon ne imevät nestettä itseensä ja turpoavat ihan kupissa. Voiko sellainen ravinto olla hyväksi kenellekään joka päivä syötettynä? Imeehän se jostain sen nesteensä ruuansulatuskanavassakin!
<br>
<br>Omille siileillemme olemme pyrkineet antamaan mahdollisimman monipuolista ravintoa: orvokinkukkia, sirkkoja, kiinankaalia, jauhomatoja, hedelmiä, rusinoita, purkkiötököitä, pähkinöitä, kalaa, lihaa, porkkanaa, maissia...varmuuden vuoksi annetaan myös muutama kissanraksu päivässä "vitamiinitarpeen varmistamiseksi". Tarjotaan siis vähän kaikkea, kun ei muutakaan tiedetä...