Tuhto, Joensuu
<br>
<br>Tuhto muistutti sanana siilin tuhinaa, sana oli myös minulle melko outo, joten en ajatellut sitä siinä merkityksessä, mitä se oikeasti tarkoittaa (veneen istuin). Myöhemmin kuulin, että Tuhto -nimi löytyy myös Muumeista.
<br>
<br>Usva (Yökankaan Usva), Joensuu
<br>
<br>Kasvattajan kanssa mietittiin nimeä, mikä sopisi suomen kansanperinteeseen ja luontoon, sekä myös tumman siilin ulkonäköön. Jossain vaiheessa ehdolla oli nimi Karhi, mutta sitten totesin, että se vääntyy Kartsaksi, joten ei se oikein käynytkään kauniille tyttösiilille. Yökankaan -nimi tulee kasvattajan sukunimestä. Usva oli jotenkin hieno ja mystinen nimi, ja päädyimme sitten siihen.
<br>
<br>Herra Nenä, Joensuu
<br>
<br>Minulla oli ennen ensimmäistäkään elävää lemmikkisiiliä pieni pehmosiili, jolla oli aika iso nenä. Raahasin sitä aina kassissa mukanani. No, siitäpä sitten tuli nimi Herra Nenä, ja päätin, että ensimmäinen poikasiilini saisi sen nimen itselleen. Kuopiosta löytyikin sitten isonenäinen poikasiili, jolle nimi sopi kuin nenä päähän. Pehmolelu on nykyään Kuopiossa Pupusella kummilahjana
<br>
<br>Nukka (Metsännenän Nukka), Joensuu
<br>
<br>Nukka oli poikasista pienin ja hennoin. Nukka myös oli pienenä hieman kipeä, ja ennenkuin sukupuolet selvisivät, olimme keksineet jo työnimet pikkusiileille. Eikä niitä sitten enää osannut muuttaa. Nukka nimeä ei enää vaihdettu, kun sen piti mennä aluksi Marjolle, jonka sukunimi on hauskasti Noukka. Se olisi rimmannut kivasti.
<br>
<br>Kasvattajanimi on omani, ja se perustuu vanhaan suomalaiseen uskomukseen, että metsästä voi saada jonkun hengen itseään kiusaamaan. Näitä henkiä sanottiin neniksi. Myös vedellä saattoi olla nenä, mikä tarttui vedestä. Näitä neniä vastaan tehtiin sitten taikoija ja luettiin loitsuja. Metsännenä aiheutti yleensä jonkinlaista "höperyyttä", mikä mielestäni kuvastaa myös siilistejä hyvin
Nenä- nimi sopii myös siiliin yleensä (se on aika iso ja tuhiseva) ja sitten kun vielä oli tuo Herra Nenä -siili, niin se oli siinä.
<br>
<br>Ukko (Metsännenän Ukko)
<br>
<br>Ukko oli ensimmäisistä poikasista suurin ja selvä uros heti. Nimi tuli mökkireissulla miettiessä, ja siihen miehenikin sitten suostui. Ukko-ylijumalahan sopii myös suomalaiseen kansanuskoon. Myöhemmin kuulin, että Ukko-siilin omistajat olisivat nimenneet siilinsä itsekin Ukoksi tai Ukko-Nooaksi.
<br>
<br>Pihla (Metsännenän Pihla)
<br>
<br>Pihla on lempipuustani pihlajasta lyhenne, mutta myös tytön nimi. Ainoalle tytölle pitikin sitten keksiä kaunis metsään sopiva nimi, ja Pihlahan se oli.
<br>
<br>Hurmo (Metsännenän Hurmo) -Elvis
<br>
<br>Hurmo oli ainoa selvinnyt poikanen ja oikein komea pienestä asti.
<br>Hurmaava suorastaan. Hieman ehkä mahtipontinen nimi, mutta sopi hyvin siihen tilanteeseen. Sai uudessa kodissa nimen Elvis.
<br>
<br>Saaga (Metsännenän Saaga)
<br>
<br>Saaga on myös yksi suosikkinimistäni tytöille. Tosin tiesin, että omaa lastani en tällä nimellä saa nimetä, ja ajattelin sitten antaa sen siilille. Saaga on suomenkielinen versio sanasta Saga, mikä tarkoittaa satua, tarinaa. Sopii myös hyvin kansanperinne -teemaani siilien nimeämisessä.
<br>
<br>Naava (Metsännenän Naava)
<br>
<br>Naava -nimen antoi oikeastaan äitini. Poikaset syntyivät kesällä, jolloin äiti oli aika kipeänä ja tahtoi antaa siilille nimen. Tietysti suostuin, ja sanoin vain, että joku metsäinen tai luonnon läheinen aihe ois kiva. Naava -nimi tuli myös sitten siitä, että siilillä on leuassa valkoinen läiskä "naavaparta".