Kirjoittaja lindayk » 22 Helmi 2006, 14:11
Kiitos teille kaikille myötelämisestä. Se on ollut todella ihana tuntea tämän kaiken keskellä. On tämä vain rankkaa..
<br>
<br>Simppu on tänään saapunut EELAan Helsinkiin ja 3:n vkon kuluttua saamme kuulla tuloksia. Siellä tosiaan on menossa WHS-projekti, jossa he yrittävät saada selville taudista paljon asioita, joten Simppukin tutkitaan ilmaiseksi. Minä en ollut tästä lukenut, joten en ollut tietoinen asiasta ennenkuin eilen soitin. Tänään sitten soitin parempia taustatietoja. Eilen ei oikein hokannut... Kirjoittelen sitten tuloksista, kun ne saapuvat.
<br>
<br>Haluan jakaa teidän kaikkien kanssa erään rakkaan hetken, mikä oli minulla ja Simpulla aina meidän kahden hetki.
<br>Meillä oli aina tapana kylvyn jälkeen kääriä Simppu lämmitettyyn pyyhkeeseen. Menin aina sohvalle tai sängylle makaamaan ja asetin Simpun ihan nenäni eteen, niin, että nenumme koskettivat toisiaan ja katsoimme toisiamme suoraan silmiin. Siinä me monesti tuijottelimme toisiamme vähintään tunnin ajan ja Simppu lepäili siinä aina aivan rauhassa. Monesti lauloin Simpulle myös tutun rauhoittelulaulun hieman omana versiona, jota sitten lauleskeltiin viime aikoina paljon useammin:
<br>
<br>Siilin poika sairastaa, häntä hellikäämme.
<br>Lääkkehillä hoidellaan, siiliystäväämme.
<br>Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme.
<br>Siiliraukan kuntohon, aamuksi jo saamme.
<br>
<br>Tällöin Simppu rauhoitti aina satavarmasti ja tuijotteli aina niin lämpöinen katse silmissään, tuo Rakas siili.