Siilien sairasosasto, osa 2

[tini]

Kylläpä nyt siilejä koittelee kaiken maailman kivut ja säryt :'( Paranemisia kaikille potilaille, erityistoivotukset tähden papalle siriukselle <3

[vinkka]

Kovin ikäviä uutisia monelta taholta on viime päivien aikana saanut lukea palstalta... Ei meillä Vinkankaan kanssa mitenkään loisteliaasti mene: tasaisesti joka päivä siilipoika voi vähän huonommin. Se syö vielä, mutta määrät ovat vähentyneet ihan silmissä, ja suusta tulee verta nyt jo lähes päivittäin. Paino on myös lähtenyt laskuun, ja näin maallikon silmiin vaikuttaa tuo Vinkan alaleuka kovin epämuodostuneelta. Niin pitkään käskettiin odottamaan ja hoivaamaan kuin ruokaa suinkin alas menee, joten sitä ollaan tehty... Vaikea uskoa että Vinkka enää kauaa jaksaa sinnitellä. <br> <br>Ei ole mitään niin hirveätä kuin katsella miten pieni perheenjäsen sairastaa ja ei ole oikeastaan mitään mitä voisin tehdä. <br> <br>Jaksamista pienille potilaille ja perheille...

[tini]

Voi ei, kauheeta luettavaa, vinkka-parka, voimia sille taistelussa. Ja orjalle voimia ihan yhtälailla :'(

[Marjo]

Voi voi Pablo raukkaa <br>Toivottavasti saadan poika taas kuntoon. <br>Pitääkin muistaa taas tarkistaa Tiuhdinkin hampaat varmuuden vuoksi... <br> <br>Jaksamisia kaikille kipeille siiliraasuille!

[Memma]

Areksen kanssa ollaan kotiuduttu lääkäristä. Hampaat, suu ja nielu on terveet. Vähän oli hammaskiveä, muttei siinä määrin, että sen pitäisi vielä syömiseen vaikuttaa. Aina on mahdollisuus suukasvaimiin, jotka pitäisi kuvata tarkemmin, mutta tämä on kuulemma niin epätodennäköistä, ettei näin nuorella siilillä vielä siihen ruveta ilman kunnon syytä. Lääkäri epäili lopulta syyksi joko kyllästymistä raksuihin tai sitten raksujen suussa pyörittelyn olevan Areksen tapa. Ei poika ole ainakaan nälkää nähnyt vaikka raksuja onkin kulunut vähemmin. Karu tuomio oli - hieman pyylevä, ei tarvetta laihduttaa, mutta lihota ei enää saa.

[Kaisa]

Näistä hammasvaivoista kun on ollut nyt kovasti puhetta, kun niitä on nyt ilmennyt paljon. Raksujen syömättömyys voi tosiaan olla merkki siitä, että suussa on jotain vikaa, mutta ei välttämättä. <br> <br>Tästä todisteena on tuon minun pikku reuhakkeeni. Viltsu lopetti raksujen syömisen aikoinaan (olisiko vuosi sitten suunnilleen) kuin seinään. Samoja aikoja sen maiskuttelu lisääntyi. Kävimme eläinlääkärillä ja suu tutkittiin perusteellisesti rauhoitettuna. Suussa ei ole mitään vikaa, joten raksujen syömättömyys ja maiskuttelu ei johtunut Viltsun kohdalla siitä. <br> <br>Olen uskollisesti kuitenkin pitänyt Viltsullakin tarjolla raksuja - useita eri laatuja, mutta säännön mukaisesti ne ovat olleet aina täysin koskemattomina. Paitsi tuossa pari kuukautta sitten sain yllättyä. Hyönteisten seassa olleet RC:n babycat raksut olivat hävinneet viimeistä raksua myöten kupista yhtenä yönä. <br> <br>Tutkin Viltsun asumuksen ja kun niitä ei löytynyt mistään, totesin, että se on syönyt ne. Sama toistui seuraavana yönä ja jokainen yö sen jälkeen. Maalaisjärjen kun otin taas kertaalleen käyttöön, tulin tulokseen, että nuo RC babycatit ovat sen suulle sopivan kokoisia ja ilmeisesti se pitää niiden mausta, joten ne kelpuutetaan ruoaksi. <br> <br>Tosin niiden haittapuolena on suuri rasvaprosentti, mutta kun tuon Viltsun kanssa kun ei todellakaan tarvitse olla huolissaan ylipainosta (painoa melko vakiona 240 g), niin olen sitten antanut sille noita raksuja syötäväksi.

[Kude]

Sitäpaitsi siilithän juoksee noin 20 kilometriä yössä!

[Kati_O]

Marjo: kun Tiuhti meillä vieraili, niin silloin mulla heräs pieni epäilys Pablon suuvaivoista. Neiti nimittäin popsi melkein kaksi jättistä samassa ajassa kuin Pablo yhden, eli sen viikonlopun perusteella luulen ettei Tiuhdilla ole ainakaan hampaissa tai ruokahalussa mitään ongelmia <br> <br>Pablon lääkekuurista meillä taidetaan selvitä melko helposti, jos nyt jotain voi ekasta annoksesta päätellä. Ensin tietty laitettiin vastaan siilimiehen kaikilla voimilla, minä pidin Pabloa aloillaan ja Tarmo hoiti ruiskua. Pablolla on taito rujauttaa lusikallinen liejukakkaa aina kun sitä vastentahtoisesti pidetään kiinni, tälläkin kertaa meni mun farkut pesuun. Tehokas puolustuskeino, pääsi sillä tempulla hetkeksi pinteestä... Sitten kun lopulta ruisku osui suuhun, se lääke taisikin olla ihan hyvää, koska Pablo maiskutteli annoksen kiltisti. Ehkä huomenna selvitään jo pienemmällä rimpuilulla. <br> <br>Kude: kaikki siilit ei ihan noihin kilometreihin yllä (Kaisan Viltsu kyllä taitaa olla ihan omaa luokkaansa edelleen), meillä yhden yön ennätys pyörässä on 17km, nykyään 3-7 km on tavallinen tahti yön aikana.

[Pirjo Y]

Phiuh! Tehohoidolla ollaan saatu Mahtisiili Siriuksen kalleuksien tilanne haltuun! Kova on hoito ja karvatkin värjäytyneet mutta siitä viis! Iho on selkeästi paremman näköinen ja heppikin alkaa näyttää siltä miltä sen pitääkin. Eli navalta

[Kitty]

Kaikki sairaudet se Sirius kestää! Hyvä..

[Pirjo Y]

Vain siilisti tämänkin käsittää....kun minun aamuni alkaa seuraavasti: <br> <br>Silmät auki ja pisulle ja alakertaan. Kaivelen Siriuksen esiin ja hellittelen sen hereille. Ja sitten ukkeli selällensä ja ensin silmämääräinen tutkimus genitaaleihin. Tämän jälkeen nenä siiliäijän heppiin ja armoton nuuskinta. Sitten siili selälleen lavuaariin ja lämmintä vettä suoraan kaikkein pyhimpään. Kunnon lorotukset ja hemputukset heppulaan sormilla että varmaan lähtee pasiliskot pakosalle. <br>Sitten siili pyyhkeeseen ja kuivausta. Jälleen mamman nenä Siriuksen sukukalleuksiin ja nuuskintaa. Sitten Betadine-loraus alavatsan alueelle. Hetken vaikutus ja sitten kevyt painallus paperilla johon liika imeytyy. Sitten huolellinen hepin rasvaus Bepanthenilla. Sitten vielä vähän föönillä piikkejä ojennukseen. <br>Ja voilá: aina yhtä ällistynyt mahtisiili takaisin pesään. <br>Ja yöllä uusiksi

[vinkka]

Vinkan tila on huonontunut nyt niin nopeasti, että tehtävänä on enää yksi ainoa päätös. Eriksson oli sitä mieltä, että Vinkalla on oireiden perusteella (suusta valuva veri, pissassakin on jo verta, syömättömyys ja painon lasku, kokonaisvaltainen väsymys) enää muutamia päiviä elinaikaa jäljellä, ja koska se selkeästi voi nyt paljon huonommin kuin mitä esim. viime viikolla, ei väistämätöntä enää kannata pitkittää ja antaa pikkuisen kärsiä. <br> <br>Rakkaan pienen siilipoikani sinnittely ei enää kanna pidemmälle, enkä tietenkään halua että Vinkan on huono olla. <br> <br>Onhan matotaivas hyvä paikka, onhan? <br> <br>En oikein edes käsitä tätä tilannetta, koska kaikki on tapahtunut kahdessa viikossa ja niin järkyttävän nopeasti... vaikka tähän kai jo osasikin jollain tavalla varautua viimeisimmän eläinlääkärikäynnin jälkeen, ei tähän silti osannut varautua yhtään.

[Pau2]

Matotaivas on se kaikkein paras paikka. <br> <br>Voimia päätöksentekoon ja sen jälkeenkin. Tuskaa ei yhtään helpota se että poismeno on välttämätön ja siihen on varauduttu... <br> <br>Osanotot <br>Pau ja Doris

[Nea]

Päätös on vaikea, mutta eläimen kärsiessä varmasti oikea ratkaisu Voimia ja osanottomme! <br> <br>Juulia, Daimsku ja Shany

[Kitty]

Osanotto! :'( Tämä on surullista..Mutta kun eläin kärsii se on vain tehtävä.