Aivan. Minäkin pelkäsin, että joudun itse linnaan kun olen aiheuttanut trauman ampujalle. Sitten itketään lehtien palstoilla, kun kukaan ei mene väliin kun jotain sattuu. Miksi ihmeessä menisi, kun tämä valtio on tehokkaasti opettanut, että hullu olet jos menet ja siitä sua rangaistaan... tulen aina pahalle päälle kun tätä ajattelen. Grr!
Oli tuossa taannoin tapaninpäivänä 1998 Hakunilassa sellainen ampumavälikohtaus, jossa ravintolaillan päätteeksi nuori, jo väkivaltarikoksista tuomittu mies alkoi ammuskella päättömästi konepistoolilla ravintolan edustalla. Ravintola kuului asiakkaisiini ja oli seisoskelemassa siinä edustalla erään työntekijän ja muutaman ravintolan asiakkaan kanssa kun tulitus alkoi. 2 ehti haavoittua ja ampuja yritti ohitseni uhkaamaan hänelle ennen tuntematonta pienikokoista naista. Mies sanoi, että nyt sä huora kuolet. Mitäs siinä muuta voi kun käydä aseeseen kiinni ja painaa sitä alaspäin. Tästähän sukeutui kunnon vääntö ampujan ja minun välillä. Minulta murtui solisluun sternoklavikulaarinivel ja silmästä verisuoni, niin että oli puolet silmästä verenpunainen.
Mutta loppuipa ampuminenkin ja kaveri oli valittanut poliisille, miten hullu nainen kävi hänen kimppuunsa
Olinkin 90 % varma, että minut tuomitaan ampujan häirinnästä ja joudun maksamaan hänelle korvauksia henkisestä kärsimyksestä.
Ai niin, ps. Koska kuitenkin joku kysyy, vastaan saman tien. Ampuja sai sitten reilun vuoden kuluttua, kun asiaa ehdittiin oikeudessa puimaan, 1,5 v ehdotonta ja siitä pudotettiin heti puolet pois kuten maassamme on tapana. Muutaman kuukauden mies istui. Korvaukset haavoittuneille maksoi valtio, samoin miehen asianajajan palkkiot. Minä ja muut selkkauksessa mukana olleet ei tietenkään saatu mitään. Minulle tosin käräjäoikeus määräsi maksettavaksi 1200 markkaa työansioiden menetyksestä, mutta koska ampuja oli varaton, sitä rahaa piti hakea Valtiokonttorista. Joka katsoi, ettei se maksa. Eikä maksanut. Hip hei, näin Suomessa.